Suomen Laikajärjestö ry - keskustelufoorumi
Yleiset porinat => Metsästyskeskustelut => Aiheen aloitti: heikkir - 09.04.13 - klo:15:31
-
Onko virolaiset rohkeampaa metsäkansaa kuin suomalaiset ?
Viimeisessä Metsäkalassa oli mielenkiintoista juttua Viron susikannasta. Noin 7 kertaa Suomea pienemmässä Virossa on monta kertaa suurempi susikanta kuin Suomessa. Viron susitiheys on arvioitu jopa 30 kertaa suuremmaksi kuin Suomessa. Parhaan 5-vuotisjakson aikana 1993-1998 Virossa ammuttiin 200 sutta vuosittain ja 2000-luvulla on ammuttu keskimäärin 70 sutta joka vuosi. Noin suuret saalismäärät ilman merkittävämpää vähentymistää edellyttää jo melkomoisen suurta susikantaa, useampia kymmeniä laumoja ja useampia satoja susia.
Tuosta Suomeen nähden valtavasta susimäärästä huolimatta virolaiset eivät näe susikantaansa mitenkään ongelmallisena.
Pihoille öiseen aikaan ilmaantuvia sudenjälkiä pidetään aivan luonnollisena ilmiönä eikä pihasusia pelätä.
Koirilla metsästetään Virossa aivan niinkuin Suomessakin, eikä susien aiheuttamia metsästyskoirantappoja pidetä mitenkään erikoisen pahana ongelmana. Villisiat tappaa siellä kuulemma enempi koiria kuin sudet. Koiramenetyksiä pidetään siellä harrastuksen luonteesen kuuluvina riskeinä.
Jotenkin siitä jutusta sai sellaisen kuvan, että virolaiset niin siviilit kuin metsämiehetkin, ovat jotenkin rohkeampia susiin nähden, kuin suomalaiset. Siellä ei minkäänlainen susihysteria näyttäisi pääsevän niin helposti valloilleen eikä iltapäivälehdistökään saa nostettua jokaisesta sudenjäljestä sellaista haloota, kuin meillä Koti- Suomessa.
Ja kun meillä vielä kohta puolet kaikista susihälytyksistä onkin osoittautunut koiran aiheuttamiksi, kun niitä vähän tarkemmin on tutkittu.
-
Virolaisten mitta petovahinkojen kasvulle täyttyi. Viime viikolla alkaneessa jahdissa tavoitteena on kaataa yhteensä 110 sutta – yli puolet maan susikannasta.
Maatalouden lisääntyneet petovahingot ovat johtaneet Virossa mittavaan susijahtiin, jossa saalistavoite on peräti 110 sutta.
Viranomaiset ovat myöntäneet kaatoluvat yli puolelle maan koko susikannasta. Virossa arvioidaan olevan tällä hetkellä runsaat 200 sutta.
Sudet tappoivat alkuvuonna etelänaapurissa yhteensä 659 lammasta. Viime vuonna suden suuhun päätyi 536 lammasta ja 29 nautaa. Petovahinkojen määrä on kasvanut tasaisesti.
Viime viikon virolainen Maaleht kertoo myös Suomessa tutuiksi tulleista susipeloista. Viron maaseudulla lapsia kuljetetaan kouluun ja pimeän aikana ulkona liikkumista vältetään.
Myös petovahinkojen korvaamisessa kotieläintiloille nähdään korjaamisen varaa. Sen sijaan keskustelua sopivista kaatomääristä ei käydä samalla kiihkeydellä kuin Suomessa.
Venäjän Karjalan hallitus päätti viime viikon lopulla ottaa uudelleen käyttöön sudesta maksettavan tapporahan.
Karjalassa on into sudenmetsästykseen laimentunut, koska vuosina 2009 ja 2010 tapporahaa ei maksettu tasavallan kireän taloustilanteen takia.
Karjalan hallituksen tuoreen päätöksen mukaan suden ampujalle maksetaan nyt 4000 ruplan, noin 100 euron, tapporaha tasavallan budjettivaroista. Lisäksi suden ampuja voi ansaita toisen mokoman myymällä suden nahkan.
Karjalassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 400 sutta ja tasavallan maatalousministeriö haluaisi vähentää susikantaa jopa 300 yksilöllä. Viime vuosina kaadettujen susien määrä on kuitenkin pudonnut alle sataan suteen vuodessa.
Venäjän Karjalassa sudenmetsästys on sallittua ympäri vuoden.
Hallitus puuttui susiongelmaan, koska häirikkösusia alkoi liikuskella jo suurimpienkin kaupunkien lähiympäristöissä ja niin lemmikkieläimiä, kuin karjaakin on Karjalassa alkanut joutua enenevässä määrin susien saaliiksi.
Tutkijoiden mukaan runsastunut susikanta uhkaa jo myös Venäjän Karjalassa ja Suomessa elävän metsäpeurakannan tulevaisuutta.
Tukholman kamarioikeus on määrännyt keskeyttämään Ruotsin luonnonsuojeluviraston ajaman ylimääräisen sudenmetsästyksen. Susijahti on jäissä siihen saakka, kunnes hallinto-oikeus on päättänyt sen laillisuudesta. Asiasta kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.
Virasto oli antanut luvan 16 suden tappamiselle normaalien tappolupien lisäksi. Viraston mukaan metsästyksen tarkoitus on pidemmän päälle vahvistaa kantaa, joka kärsii sisäsiittoisuudesta.
Kolme luonnonsuojelujärjestöä oli valittanut susijahdista oikeuteen. Kamarioikeus antoi asiassa päätöksensä keskiviikkoiltana. Hallinto-oikeus oli aiemmin päättänyt antaa sudenmetsästyksen jatkua.
Ainakin kolme sutta ehdittiin ampua ennen oikeuden päätöstä. Ruotsissa on noin 300 sutta.
Ympäristöministeri Lena Ek sanoi syksyllä, että kanta pitäisi pienentää 180:een eläimeen.
-
Susien suhteen Suomea ja Viroa huono verrata. Viron maastot elättää Suomeen verraten paljon runsaampia riistakantoja. Siellä ruokaa piisaa huonommallekin saalistajalle ja olosuhteet muutoinkin helpommat. Lisäksi niiden perinteinen koirajahtikulttuuri poikkeaa meikäläisestä. Mie jos oisin sus niin juoksisin heti Viroon.
Molemmat maat EU:ssa, toinen saa päättää susikannastaan ja toinen ei. Hyvin lobbasi kotomaan piiperöt kun nykyNeuvostoliittoon liityttiin, pitäisi erota liittoumasta jos haluttaisiin susien suhteen Viron kanssa samaan asemaan. Valkoposkihanhetkin on laillista riistaa jos erehtyvät etelänaapuriin lentämään. Tilanne varmasti paranee kun ympäristöministeriö saa tulevaisuudessa päättää metsästyshommista kolmen ämmän sijaan.
-
Virolaisten mitta petovahinkojen kasvulle täyttyi. Viime viikolla alkaneessa jahdissa tavoitteena on kaataa yhteensä 110 sutta – yli puolet maan susikannasta.
Maatalouden lisääntyneet petovahingot ovat johtaneet Virossa mittavaan susijahtiin, jossa saalistavoite on peräti 110 sutta.
Viranomaiset ovat myöntäneet kaatoluvat yli puolelle maan koko susikannasta. Virossa arvioidaan olevan tällä hetkellä runsaat 200 sutta.
Niinpä. Suuriahan net on nuot susilukemat pienessä Virossa 7 kertaa suurempaan Suomeeen verrattuna.
Mitta ja sen täyttyminen on tietysti aina suhteellinen käsite. Virossa kun tosiaan parhaana 5-vuotisjaksona 1993-1998 ammuttiin vuosittain keskimäärin 200 sutta ja tuon ajanjakson parhaana vuonna tapettiin peräti jopa 300 sutta ja tähän mennessä 2000-luvulla on ammuttu vuosittain keskimäärin 70 sutta, niin eipä tuo 110 suden saalistavoite nyt niin kovin kauhialta kuullosta.
Silloin kun riistaa on runsaasti, niin silloin sitä on myöskin varaa runsaasti metsästää. Tämähän on tietenkin vanha ekologinen totuus. Ja täytyy sanoa että komeita net on villisuden talviturkit.
-
Laskinkohan oikein. Jos Virossa olisi yhtä suuri susitiheys, kuin karussa Perhossa, siellä pitäisi olla 700-800 sutta.
-
Laskinkohan oikein. Jos Virossa olisi yhtä suuri susitiheys, kuin karussa Perhossa, siellä pitäisi olla 700-800 sutta.
Taisit laskea aika pahasti pieleen.
Viron viralliset susien saalistilastot on konkreetisesta todellisuudesta saatua tosiasiaa, siis oikeaa faktaa.
Perhon susilaskenta taas on tehty niinkuin vanhan Neuvostoiliiton ääntenlaskennan periaattella että : "ei sillä niin väliä ole, mikä on laskennan matemaattinen tulos, vaan se on tärkeintä että laskennan tekee "oikeat miehet".
Ja niinpä Neuvostoliitossakin aikoinaan "oikeat miehet" ja oikeat tahot sai parhaimmillaan jopa110 % äänistä. Ei sinne mitään ulkopuolisia eikä varsinkaan mitään puolueettomia miehiä päästetty sotkemaan oikeaa ääntenlaskua.
Ja samalta se näyttää Perhossakin että "oikeat asiaa ymmärtävät miehet " on jo etukäteen päättäneet mikä on laskennan tulos ja kun "oikeat miehet" sen laskennan sitten tekee, niin kyllähän se silloin varmasti täsmää aivan jetsulleen.
Eihän siellä Perhossakaan vahingossakaan päästetty mitään ulkopuolisia ja varsinkaan mitään puolueettomia sekantumaan jo etukäteen päätettyyn selvään laskentaan.
-
Perhon susilaskennan yhteenveto löytyy:
http://www.shhj.info/www/Perhon_susilaskenta.pdf
Eipä taida oikein näyttää heikkir:n kuvailemalta systeemiltä. Ei siellä kyllä mitään puolueita ollut. Metsästäjät tekivät laskennan metsästäjien konstein. Kyseessä ei ole mikään arvio vaan kierrettyjen susien määrä. Kaikkea aikaisempien havaintojen perusteella tiedettyä ei löydetty. Mukaan otettiin vain uusien jälkien perusteella varmistetut susiporukat. Havainnot ja tulokset ja niihin johtaneet päätelmät ovat julkisia. Samaa toivon enemmän viralliseenkin susihommaan.
Perhon laskentatulos on ilouutinen tutkijoille sudensuojelijoille. Luvattomista kaadoista huolimatta löytyi elinvoimainen susiesiintymä. Laskennan aikaan tehtiin Pohjanmaan piirissä neljä näköhaintoa lisäksi. Taisi piirin susimäärä kolminkertaistua sinä viikonvaihteessa ja koko maankin minimikanta nousi yli 15 prossaa. Ensi lumilla lasketaan uudestaan ja toivottavasti myös jossain muuallakin.
-
heikkir:t ja muutkin samoin ajattelevat lukevat näitä juttuja putkikatseella, mutta unohtavat mainita esim: tässä Metsästys ja Kalastuslehdessä on myöskin maininta, että susikantaa pidetään terveenä metsästämällä. Siellä on susissa tavattu paljon rabiesta. Suomihan on rabies-vapaa maa, joka tarkoittaa, että voimme viedä vapaasti koiriamme ulkomaille. Jos sieltä joku tartunnan saanut susi jolkottelee tänne ja levittää tautia, niin siinä onkin kova työ saada se kuriin ja maksaa paljon ja rajat sulkeutuvat muistaakseni 10 vuodeksi ja voidaan viedä ainostaan vasta-aine testattuja koiria sen jälkeen.
1985 oli viimeksi rabies- epidemia kaakkois-Suomessa, joka onnistuttiin taltuttamaan kovalla työllä. 2003 oli rabiestartunta Virosta tuodussa hevosessa. 2007 ulkomaalainen mies kuoli Suomessa ulkomailta saamaansa rabikseen. 2007 oli myös rabies tartunta koiran pennussa, joka oli tuotu Intiasta Viron kautta Suomeen.
Joten on hyvä muistaa mitä juuri nämä oudosti käyttäytvät ja pihamailla kiertevät sudet voi kantaa mukanaan. Eihän Virosta Suomeen ole kuin alle satakilometriä ja sen ne voivat juosta yhdessä yössä ja siitä sisämaahan muutamassa päivässä, joten on kannattaa tämäkin asia ottaa huomioon , ettei tule yllätyksenä.
-
Anteeksi pieni kömmähdys edelliseen juttuun, lehdessä luki , että esiintyy runsaasti kapia.
Mutta se ei silti poista rabies mahdollisuutta, kun sitä esiintyy kaikissa Baltian-maissa ja venäjällä, joten sen leviäminen on todennäköistä Suomeen susien mukana juuri liikkuvuutensa takia.
-
Kainuussahan oli myöskin tässä jokunen vuosi sitten erimielisyyttä, että mikä oli susien todellinen lukumäärä. Metsästäjät väittivät kivenkovaan, että susia on vähintäin kaksi kertaa enemmän kuin mitä RKTL:n riistantutkijoiden laskelmat osoittavat.
No siellähän sitten järjestettiin todellinen yhteinen suurlaskenta, jossa oli mukana sekä metsästäjät että riistantutkijat. Porukkaa oli laskennassa enempi, kuin tuossa Perhon tapauksessa ja operaatio oli avoin ja julkinen ja niin metsästäjät kuin riistantutkijatkin olivat mukana laskennan suunnittelussa ja tulosten julkaisemisessa.
Olosuhteet oli laskennan kannalta erinomaiset ja arvatkaapa mikä oli suurlaskennan lopputulos ?
Se oli sellainen,että susien lukumääräksi saatiin lähes täsmälleen sama lukumäärä, kuin minkä RKTL:n riistantutkijat olivat ilmoittaneet.
Metsästäjien omien laskentojen ja lukumäärän arvointien suurimmaksi virhelähteeksi todettiin tuolloin, että samat eläimet laskettiin useampaan kertaan ja että susien jäljiksi laskettiin mukaan myös muiden eläinten, kuten esim. ilveksen jälkiä.
Uskoisimpa, että myöskin Perhossa puhtaasti rhy:n ja metsästäjäin voimin tehdyssä laskennassa on tehty samat virheet kuin Kainuunkin metsästäjillä aikoinaan. Tätä otaksumaa tukee myöskin se tosiasia, että Perhon laskenta pidettiin ja suljetusti tiukasti rhy: piirissä, eikä Kainuun laskennan kaltaiseen avoimeen yhteistyöhön haluttu suostua vaan homma pidettiin tiukasti "oikeitten miesten" käsissä jotenka laskennan suoritustapa oli sisäänlämpiävä ja salaileva.
Ja myöskin se tosiasia, että suoria näköhavaintoja saatiin vain muutamasta sudesta, vaikka laskennassa käytettiin ueammankinlaisia lentohärveleitäkin.
Ja vielä kolmanneksi, pihasusista taikka muuten ns. härikkösusista ei ole Perhosta julkisuuteen tullut mitään havaintoja, elikkä ovat puhtaasti erämaasusia net, mitkä siellä todellisuudessa on. Ja juuri tähänhän sitä pitää pyrkiäkin, että sudet pysyvät metsissä poissa pihoilta ja kyliltä. Kyllä niillä siellä metsissä riittää tehtävää, kun pitävät Suomenselän metsäpeura- ja hirvikannan jalostusta yllä.
Selvää on, että RKTL:n miehet ei tiedä kaikkia susia, mitä Suomessa todellisuudessa on, mutta kuitenkin varmaan paremmin kuin maallikkometsästäjät.
-
Perhossa ei tehty virhettä. Se käy ilmi yhteenvedosta. Sudet kierrettiin erillisiin alueisiin, joista ei ollut ulostulojälkiä ja sisäänmenevät kertoivat kussakin kierroksessa olevien susien määrän. Mukaan otettiin vain uudet jäljet, joiden määrittely oli helppoa laskennan aikaisissa lumiolosuhteissa. Vain metsästyksestä mitään ymmärtämättömät höpöttävät moninkertaisuudesta.
Laskennan ensimmäisenä päivänä oli vähän aikaa mukana riippuliidin. Se ei ollut enää paikalla, kun susia oli saatu paikannettua. Lentokone teki kierroksen edellisenä päivänä. Sieltä saimme vahvistusta aiempiin maasta tehtyihin ja siis vanhempiin jälkihavainoihin. Metsämaastossa on hyvin vaikea havaita piileksivää sutta, lentokoneesta se onmahdotona melkein. Selonteossa mainitut näköhavainnot ovat laskenta-alueen ulkopuolelta ja maasta tehtyjä. Ne mainittiin vain lisäinformaationa Pohjanmaan piirin susimäärän arviointia varten.
Pari päivää sitten oli pihahavainto ja talon koira paniikissa. Vähän aiemmin tarttui toisessa paikassa valvontakameraan susi pihassa. Eipä noista täällä suurta numeroa tehdä. Isommista vahingoista ei meilläpäin ole vielä ollut nykyisten susien takia, Halsualta ei ole tietoa. Koirien käyttöä joutui muutama hirviseurue pidättelemään. Ensi syksynä on siten lisää hukkia maailmaan tutustumassa ja saalisvalikoimaan perehtymässä.
Halsualla on hirvet vähissä, metsäpeuralaskentaa saavatten tehdä paljon tarkemmin tulevina vuosina. Epäluuloja herättää sen homman sujuminen, paikallisia ei ole enää päästetty mukaan. Muutenkin tutkijat voisivat kertoa tekemisistään ja olla yhteydessä paikallisen rhy:n ihmisiin. Katsotaan tulevatko seuraavaan susilaskentaan.
-
Tuota Perhon RHY:n muistiota lukiessa tulee mieleen että Juhalle ja Heikkir:lle on käyttöä jos on laskutaitoa.
"Susien osalta tulokseksi saatiin yhteensä 17 yksilöä, mistä 12 oli Perhossa, 3 Halsualla, 1 Kinnulassa ja 1
Karstulassa. Seuraavassa on tarkemmat tiedot susien määrän arvioinnista. (numerointi vastaa tulosten
kartta-aineistoa)"
Toisaalta esittäisin tämän suurpetotutkimuksen eriyttämistä RKTL:stä omaan budjettiin.
Budjetista maksetaan kaikki kulut myös petovahingot. Joko sitten Ronkaset yms. laskis oikein kun olisivat loppuvuoden lomautettuna kun rahat loppu. Ei olis ku talakkarit töissä kiinteistöjä ylläpitämässä:).
-
Kainuussahan oli myöskin tässä jokunen vuosi sitten erimielisyyttä, että mikä oli susien todellinen lukumäärä. Metsästäjät väittivät kivenkovaan, että susia on vähintäin kaksi kertaa enemmän kuin mitä RKTL:n riistantutkijoiden laskelmat osoittavat.
No siellähän sitten järjestettiin todellinen yhteinen suurlaskenta, jossa oli mukana sekä metsästäjät että riistantutkijat. Porukkaa oli laskennassa enempi, kuin tuossa Perhon tapauksessa ja operaatio oli avoin ja julkinen ja niin metsästäjät kuin riistantutkijatkin olivat mukana laskennan suunnittelussa ja tulosten julkaisemisessa.
Olosuhteet oli laskennan kannalta erinomaiset ja arvatkaapa mikä oli suurlaskennan lopputulos ?
Se oli sellainen,että susien lukumääräksi saatiin lähes täsmälleen sama lukumäärä, kuin minkä RKTL:n riistantutkijat olivat ilmoittaneet.
Metsästäjien omien laskentojen ja lukumäärän arvointien suurimmaksi virhelähteeksi todettiin tuolloin, että samat eläimet laskettiin useampaan kertaan ja että susien jäljiksi laskettiin mukaan myös muiden eläinten, kuten esim. ilveksen jälkiä.
Uskoisimpa, että myöskin Perhossa puhtaasti rhy:n ja metsästäjäin voimin tehdyssä laskennassa on tehty samat virheet kuin Kainuunkin metsästäjillä aikoinaan. Tätä otaksumaa tukee myöskin se tosiasia, että Perhon laskenta pidettiin ja suljetusti tiukasti rhy: piirissä, eikä Kainuun laskennan kaltaiseen avoimeen yhteistyöhön haluttu suostua vaan homma pidettiin tiukasti "oikeitten miesten" käsissä jotenka laskennan suoritustapa oli sisäänlämpiävä ja salaileva.
Ja myöskin se tosiasia, että suoria näköhavaintoja saatiin vain muutamasta sudesta, vaikka laskennassa käytettiin ueammankinlaisia lentohärveleitäkin.
Ja vielä kolmanneksi, pihasusista taikka muuten ns. härikkösusista ei ole Perhosta julkisuuteen tullut mitään havaintoja, elikkä ovat puhtaasti erämaasusia net, mitkä siellä todellisuudessa on. Ja juuri tähänhän sitä pitää pyrkiäkin, että sudet pysyvät metsissä poissa pihoilta ja kyliltä. Kyllä niillä siellä metsissä riittää tehtävää, kun pitävät Suomenselän metsäpeura- ja hirvikannan jalostusta yllä.
Selvää on, että RKTL:n miehet ei tiedä kaikkia susia, mitä Suomessa todellisuudessa on, mutta kuitenkin varmaan paremmin kuin maallikkometsästäjät.
Suosittelen noissa petolaskennoissa tuota "Kainuun mallia": Metsästäjät ja ammattimaiset riistantutkijat yhteistyössä.
Noissa metsästäjien omiin salamyhkäisiin ja suljetuihin "laskentoihin" kun liittyy niin monenlaisia virhelähteitä kuten ; samat eläimet lasketaan moneen kertaan, jälkien tunnistus saattaa mennä usein väärin, tulee ns. ulkopuolisia paineita laittaa vähän extraa havaintoihin jne. jne.
-
Suosittelen noissa petolaskennoissa tuota "Kainuun mallia": Metsästäjät ja ammattimaiset riistantutkijat yhteistyössä.
Noissa metsästäjien omiin salamyhkäisiin ja suljetuihin "laskentoihin" kun liittyy niin monenlaisia virhelähteitä kuten ; samat eläimet lasketaan moneen kertaan, jälkien tunnistus saattaa mennä usein väärin, tulee ns. ulkopuolisia paineita laittaa vähän extraa havaintoihin jne. jne.
Eikös se tuossa "kainuun mallissa" alkaneet sudet poikimaan keskitalvella, vai liekkö tullut joku susien vaellus kainuuseen, kun susikanta kasvoi RKTL:n arvioissa vähän ennen yhteistä laskentaa ;) Ja jokunen vuosi sitten poromiehet ampuivat yhden kunnan alueelta susia kaksi kertaa enemmän kuin mitä piti olla RKTL:n mukaan koko poronhoitoalueella hukkia yhteensä ;) Ja Perhossa ei pitänyt olla susilaumaa jne.jne.
Tämän talven aikana on jäänyt 6 sutta auton alle heittäen henkensä. Eikö se kuulosta melko suurelta määrältä, kun virallisen tiedon mukaan susia on 120kpl?? Liekkö jäänyt noin montaa sutta auton alle silloinkaan, kun Suomessa oli virallisen tiedon mukaan yli 250sutta?? Virolaisille vinkki: Nopeiten saatte pienennettyä maanne VIRALLISTA susikantaa, kun otatte Kojolan suurpetotutkijaksi... :D
-
eipäs muutakuin tv:n ääreen, klo 21.00 ylellä susi ilta. kuullaanpahan missä mennään tässäkin asiassa. Tosin voi olla ettei kovin järkevää saati tuloksellista keskustelua ola taaskaan luvassa ???
-
Kyllähän tuolla ei vissiin istu ku kohtuu viisas virolainen, jo ensimmäisen puheenvuoron jälkeen olis voinut lopettaa koko illan viimeistään tuon toisen.
-
:o voi herra jumala, oiskohan ollu viisaampi jättää kattomatta koko p......a . Kyllä tuo suojelu osasto loistaa tietämyksellään ja "koemuksillaan" tuolla ;). Tuo viron herra tuntuu tietävän kyllä oikeasti miten asiat pitää hoitaa. Ei vain näytä oikein menevän viesti perille.
että eipä muuta kun spray maalin ostoon ja susia maalailemaan ;D , mikähän tuo lie muuten sopivin väri?
-
"Tuota Perhon RHY:n muistiota lukiessa tulee mieleen että Juhalle ja Heikkir:lle on käyttöä jos on laskutaitoa."
En jaksa perehtyä tarkemmin muistioon, olen lukenut vain lyhyesti tulokset. Suhtaudun tuloksiin kriittisesti, perustaen kriittisyyteni juuri heikin esittämiin juttuihin perustuen. En tyrmää tuloksia, mutta epäilen että hyvinkin jokuset saatettu tulla useamman kerran, niin, ettei ulostulojälkiä ole huomattu. Tai jos jotoksessa mennyt 2 kpl, päätetty että 4 siitä on ainakin mennyt tms... ilveksen tulo laskuihin lienee kuitenkin pois suljettu, toivottavasti.
Mutta jokatapauksessa mitään syytä en näe korjata mielipidettäni RKTL:n arviohin. Huomatkaa milloin tällainen laskenta järjestetään. Vain silloin kun sille näetään tarvetta! Eli vain silloin kun jo valmiiksi metsästäjät mielestään tietävät että tällä alueella ennusteet ovat varmastai pielessä ja tällä tavallahan niitä saadaan korjattua, jos vaikka sitten ensi vuonna RKTL:n miesten kanssa sulassa sovussa yhteistyönä lasketaan. Siis jos tällaiselta alueelta saataisiinkin todistettua että RKTL:n laskelmat olisi olleet pielessä, niin se ei tarkoita sitä että laskelmat olisivat pielessä muuallakin.
Eli ei RKTL:n arvioissa ole aina mukana ihan jokainen lauma, mutta toisaalta, ei siellä ole aina vähennettynä arvioista toisinkin päin, mystisesti hävinneet laumat. Joka tapauksessa ajattelen että laskelmat ovat RKTL:llä keskinmäärin oikeita tai ainakin lähimpänä oikeaa mitä arvioita on saatavilla. Metsästäjäliiton kokonaisarvioille koko suomen laajuudessa en anna mitään painoarvoa. Kyllä oli muuten viimeinen metsästäjälehti todella hyvä. Ihan yllätyin miten virallinen kanta metsästäjillä on todella hyvä susien suhteen. Ei ollut havaittavissa mitään tarpeetonta kiihkoilua.
-
Mitäpä sitä Juha toisten luulojen perusteella kritisoimaan. Havaintoja analysoimalla kyllä löytyy aukkoa mutta toiseen suuntaan. Näyttää olevan jätetty useampi vanhempi jälkihavainto selvittämättä. Kaikkea ei ehditty, mukaan on otettu vain varmaan renkaaseen saadut. Taisihan noita jo liikaa löytyä näinkin joittenkin mielestä.
Toivottavasti joku miettii suden biologiaa ja niitä perhe-elämän koukeroita. 16 sutta löydettiin yhdeksi reviiriksi tulkittavalta alueelta. Taitaa ratkaiseva tekijä olla metsäpeura.
Ei tällainen laskenta onnistu ilman paikallista tietämystä ja pitäjänrajojen yli menevää yhteistyötä. Ensi lumilla on varmasti tarpeen ihmetellä viisaampana uudelleen. Toivottavasti asianuntemuksemme riittää RKTL:n miehillekin yhteistyöhön. Ja havainnot sekä päätelmät ovat sitten julkisia :D
-
Vai oli sellainen susi-ilta, meni työkiireitten vuoksi ohi, kai se pitäisi yleareenasta katsoa. Se on muuten näköjään vaikea asia tuo luottamus. Kuka katsoo jäljet oikein? Jos on seudulla laskenta, niin eiköhän sinne laiteta jälkiä tutkimaan enimmäkseen sitä porukkaa, joiden kierroksissa on yleensä aina elukka sisällä. Ei meillä lähetä ympäri pitäjiä ajelemaan passiin, jos suden, ilveksen tai ketun kiertäjät ovat epäluotettavassa maineessa. Lisäksi tuolla Perhossahan se vielä tarkistettiin suurpetoyhdyshenkilön toimesta. Kaksi katsoo harvoin jäljet väärin. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että ilvesten ja susien jäljillä hiihtäminen ei ole mitään rakettitiedettä, "kaksi tai neljä"- höpöhöpö, jos vähänkään osaa jäljittää näätää, niin susilauman jälkiä lukee kuin avointa kirjaa. Vaikka itse liikkuisikin maastossa, niin ei tulisi silti syyllistyä ällöttävään tuvanikkunabiologin asenteeseen, etteivät ne toiset mitään osaa.
-
Kyllähän tuolla ei vissiin istu ku kohtuu viisas virolainen, jo ensimmäisen puheenvuoron jälkeen olis voinut lopettaa koko illan viimeistään tuon toisen.
Tässä olen kyllä samaa mieltä sillä tavalla, että rohkeasti ja viisaasti on osanneet virolaiset hoitaa omaa susikantaansa ja tuloksenahan siellä on sellainen tilanne, että 7 kertaa Suomea pienemmässä maassa on monta kertaa suurempi susikanta kuin meillä.
Hienosti ja tuloksellisesti suoritettua turkisriistanhoitoa. On laskettu että susitiheys on Virossa 30 kertaa suurempi kuin meillä.
Ja taitaapa se virolaisten rohkeuskin olla samassa suhteessa suurempi ja mieli vakaisempi kuin meillä Suomessa: koirilla metsästävät siellä aivan niinkuin meilläkin ja eihän siellä joka ainoan tietä ylittävän koiraeläimen jäljen takia nosteta kauheaa maakunnallista hysteriaa eikä iltalehtiin kissankorkuisia otsikoita, että "Jälleen susi uhkaili viattomia ihmisiä !"
-
Jos tämä artikkeli ei pohjautu fiktioon niin Viroon on tulossa toinen riesa - sakaalit
http://www.jaktojagare.se/aktuellt/dags-for-sjakaljakt-i-estland
Ilmeisesti joku oli siitä mieltä, että sakaalit sopii viroon maisemiin.
Susi ongelmasta haluaisin vain sanoa sen, että tietenkin Baltian maaissa niitä on paljon. Nyt kun oltiin Latviassa niin latvialaiset kertoivat, että heidän susipopulaatio on kasvannut rajahdysmaisesti. Mutta heillä on mahdollisuus itse päätää kuinka minta voi ampua. Latvialaisten mukaan viime vuonna Latviassa oli ammuttu noin 250 suutta. En tiedä pitävätkö luvut paikkansa, mutta tällaisen numeron saattiin vastauksena.
Meillä, erityisesti täällä Etelä-Suomessa, ongelmana on ei niin kuin susien määrä, vaan se, että metsät ovat niin pieniä, joten sudenpennut kasvavat ihmisten läheisyydessä ja ihmishajujen ympäröimiä. Tämän takia täällä kasvaneet uudet susien sukupolvet eivät omaa laajille luontaista ihmispelkoa. Ja kun tämän lisäksi näitä susia ei saa ampua niin niiden rohkeus vain kasvaa. Tämä on ehkä suurin huoli täälläpäin Suomea. Suudet nykyään uskaltavat tulla jopa kaupunkeihin - Salon keskustassa susi jäi auton alle...
-
Siitäpä voi nyt heikkir vetää johtopäätökset, mihin ravakalla metsästyksellä päästään. Pihasusiongelma poistuu kun ensiksi ammutaan nurkissa luuhailijat, lopulta muutkin oppivat karttamaan ihmistä kun niitäkin jahdataan. Aikaisemminkin virolaisisäntien ohje oli "pitaa laskea", eli ammuttava oli, jos susi tuli passiin. Kun meillä oli riittävästi lupia vuonna 2006 susiongelma väheni ratkaisevasti ja pihasudet hävisivät kokonaan. Kun heikkir on niin rohkea kuin nuo virolaiset heimoveljet, hän voikin mennä avittelemaan Kuhmon suunnalle hirviporukoita koiransa kanssa. Siinä Kälkäsen ympäristössä ja Itäpuolella oli sudenpaskaa sen verran majavajahdissa käydessä, että olet sinne varmaan tervetullut, niin muistinvirkistykseksi se aluehan kuuluu sen lauman reviiriin, joka söi sen yhden laikan viime syksynä.
-
Eikä voi rohkeuden puutteesta esim. kuhmolaisia syyttää. Voipi susitiheys ihan virallisen laskelmankin mukaan olla virolaista luokkaa. Koiriakin taisi mennäkaudella mennä kymmenkunta.
Rohkeus petti kyllä meillä. Järjestön Riistapäivien jäänteenä ollut laikaukkoporukka perui perinteisen syyskuisen isäntien ja koirien kuntoiluviikon Kuhmossa.
Poikkeaakohan virolaisten koirankäyttö meikäläisestä ja paljonko siellä koiravahinkoja tapahtuu.
-
Siitäpä voi nyt heikkir vetää johtopäätökset, mihin ravakalla metsästyksellä päästään. Pihasusiongelma poistuu kun ensiksi ammutaan nurkissa luuhailijat, lopulta muutkin oppivat karttamaan ihmistä kun niitäkin jahdataan. Aikaisemminkin virolaisisäntien ohje oli "pitaa laskea", eli ammuttava oli, jos susi tuli passiin. Kun meillä oli riittävästi lupia vuonna 2006 susiongelma väheni ratkaisevasti ja pihasudet hävisivät kokonaan. Kun heikkir on niin rohkea kuin nuo virolaiset heimoveljet, hän voikin mennä avittelemaan Kuhmon suunnalle hirviporukoita koiransa kanssa. Siinä Kälkäsen ympäristössä ja Itäpuolella oli sudenpaskaa sen verran majavajahdissa käydessä, että olet sinne varmaan tervetullut, niin muistinvirkistykseksi se aluehan kuuluu sen lauman reviiriin, joka söi sen yhden laikan viime syksynä.
Joo kiitosta vaan kutsusta. Tulihan sitä aikonaan kuljettua sitä itärajan pintaa Jonkerista, Kuusijärvelle, Kiekinkoskelle, Elimykselle, Viiksimoon, Korkanalle ja siitä Suomussalamen puolelle Kuivajärvelle, Malahviaan, Purakselle ja Martinselekoseen ja Hossaanki sitten vähän myöhemmin noin työhommissa. Koirana oli silloin minulla sekaverinen pystäri, josta sittemmin kehittyi tosi taitava monisriistanen, susia ei sekää palijoa osannut pelätä.
Mukavaksi muistoksi jäi niiltä ajoilta sieltä Saksanlammen takalistoilta ilmeisesti kiimatappeluissa vahigoittuneen ja sitten susientappamaksi joutuneen peurahirvaan haaskalta taltenkorjatut komiat haarasarvet, 23 piikkiset, tuossa seinällä ripusteleevat nykyisin.
Niin ja laskettiin muuten muutamana keväisenä päivänä kanootilla Jongunjokikin Nurmijärvelle asti.
-
Kyllä niitä susia suomessa riittää:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013042916958313_uu.shtml
-
Vähän niinkun tämmössiä juttuja tarkoitin, kun ilmoitinn mielipiteekseni, että susikannan laskentoihin olisi hyvä ottaa mukaan myös ammattilaisia näitten hyvinkin innokkaitten, joskaan ei aina niin asiantuntevien eikä täsmällisten amatöörien lisäksi.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288561586862.html