2016-2017 syntyneiden touhuiluja..

[Junnu]

Saisihan sitä pyssyä alkuvuodenkin mukana kantaa mutta enempi se on rekvisiittaa meillä päin. En nimittäin ole meidän perän risukoissa ja talousmetsissä nähny ikinä edes näädän jälkiä vaikka jonkin verran tulee suksellakin joka talvi kuljettua.

[Miikka]

No huh, onpahan Paten laika melkonen jässikkä! Ja pidetään ihmeessä aktiivisena ainakin tämä ketju, niin on ees jossain joskus jotain lueskeltavaa.

Harmi, ettei Junnulla näätiä ole. Meillä löyty muutamatkin jälet vlopun aikana. Ja kamerassa kävi jopa mäyräkin vielä näyttäytymässä. No, ilpon jäliähän sitä tuli etittyä aamusta lähtien. Yks porukka löytykin, mutta olivat jo menneet muille maille. Hirvien jälkiä onneksi löyty sitten muutamia, niin pääs koittamaan. Tien ylitykseen kävelemällä koira merkkaa tuoreet jälet kyllä ja lähtee seuraamaan. Jos en itte sinne lähe tarpomaan, niin viimeistään parin sadan metrin jälkeen tulee kattelee, etteikö mennäkkään? No, sinne siis hiljalleen hiipimällä jälkeä pitkin perässä. Kilometrin verran seurattiin ja toiseen ylitykseen, jota en kierosilmä ollut huomannut aamusta. No, siitä jatkettiin samalla tavalla. Koira jossain siellä parissa sadasssa metrissä eellä, välillä ootteli ja katteli tuleeko ukko peräsä...
Muutama sata metri jälkeä pitkin, niin kattelin, että koira hävis pitemmälle ja tutkassa näytti menevän hyville peurapaikoille. Sitten alotti kierroksen päätteeksi noin 300m päässä haukkumaan. Aika rauhallista haukkua oli ja paikallaan pysy. Pikku hilja vahvistui ja kelloa katellessa oottelin vartin jälkeen yhteydenottoa. Ei tullut. Pari kertaa taisi hirvi hätyytellä, kun vauhtia tuli hetkellisesti ja haukku kiihtyi, kuitenkin jotakuinkin paikallaan pysyi. Kylmäkin alkoi tulla perhana. Tunnin jälkeen kyselin kaverin hiipimään ja tarkastamaan kohteen. Vasan olis saanut ampua. 50m pääs kaveri hiippailemaan, jossa moneen otteeseen ois kuulemma sarvipään ampumaan päässyt. Paikallaan seisonut tympääntyneenä häirikköön. Pyysin kaverin pois ja meinasin juttelemaan lähitielle. Hölmö kun oon,  luulin hirven ja itteni välissä olevan koko matkalta tiheän kuusitaimikon. Joten lähdin käppäilee kaverin luo pellon yli...no, eipä ollut taimikkoa vaan juuri harvennettu harva koivikko...siitä tietenkin otti hirvi aika rapsakan karkon, jota muutaman sadan metrin verran koira seurasi. Sitten pois... mutta 1,5h haukkua, eikä vielä havaittavaa halukkuutta omatoimiseen lopettamiseen tai yhteydenottoon

[Pate]

Ainahan se pyssy pitäis olla mukana kaiken varalta. On sen tuon oman piskin kanssa oppinut.

Näätiä olisi ja koira niihin ihan hulluna, mutta jäljistyksestä ei tule mitään, kun vauhti ylittää järjen.

Jos jostain kamista tai louhesta yhyttää, niin silloin kannettava pois. Yhdesti oli näätä ontossa hongassa ja yhden kerran vietiin jo narussa yli kilsan päähän, niin löysäyksestä pari minuuttia, niin oli samassa saatanan hongassa repimässä. Noh, kaverin kanssa tuumittiin, että antaahan pojan touhuta. Tehtiin tulet viereen ja paistettiin siinä makkarat. Repi sen hongan kappaleiksi ja lopulta näädällä petti pokka ja puitti viereiseen petäjään.

Noh tulipahan taas yhdelle hirvenpyynti päivälle kaatomerkintä, kun ropsautettiin alas.

Pitäis kait tuo joku aamu ehtiä käydä kaatiksella taas kiertelemässä. Sieltä sitä yleensä saa tuolle vauhdikkaita lenkkejä.

[Pate]

Sitten taas perus tissiposki iski taas. En tiedä mistä ihmeestä tuo on tullut, mutta lähti umpeen ketun jäljille ja puolen tunnin jäljittämään jälkeen huomasi olevansa vähän hukassa. Niin mitä silloin tehdään? Pistetään perse kenttään ja aletaan ulvomaan sydäntäsärkevää huutoa niin pitkään, että isäntä antaa merkkiä itsestään. Annoin tänään jonkin aikaa olla, josko älyäisi lähteä hortoilemaan johonkin suuntaan, mutta ei. Ulvonta jatkuu vain ja puolen tunnin aikana paikka siirtyi n. 200 m. Lopulta ajoin autolla kilsan päähän ja vislasin, niin siitä samantien suunta ja lähemmäs. Puoli matkaan ja siihen taas kyselemään suuntaa. Töltillä merkki ja hiippaili autolle. Oikein vikisi ja kiilasi, kun tuli pois, kun vissiin niin paniikissa. Oli toki aika sippikin, kun kahlannut ummessa ketun perässä toistakymmentä kilsaa.

[Miikka]

  tuo on mahtavaa!

Myö käytiin aamusta ettimässä jälkiä. Muutamia hirven löytykin. Yks lehmä ja vasa oli jota lähettiin ettimään. Valitettavasti löyty pikkasen naapurin puolelta ja siinä vaiheessa jo meikäläinenkin tuulen päällä, niin reippaasti lähtivät. Siinä se menikin koko aamu... Koiran velipoika kävi löytämässä yhden jälkien jättäjän ja saatteli sen suolle. Sieltä käytiin vielä se ettimässä. Löytykin ja liikahti aika reippaasti, kun menin tuulen päältä. Seuraavaan tien ylitysmahikseen menin vielä kattelemaan olisko jäljet ja olihan se jatkanut. Siihen vein varovasti, josta löytyikin ja haukku saatiin. Siirtyi suolla käytännössä koko ajan hieman noin 40min. Sitten perhana koiruus tulikin ettimään miuta. No, hirmuiset kehut vähän herkkuja ja koitan laittaa takas. Ei minkäänlaista elettä, että ois tajunnu - halunnu ? No, ei muutakun saattelemaan. Noin sataan metriin asti joutu viemään, ennen kuin meni löytämään uudestaan, ja tietenkin hurja irtoaminen siitä. Ihme kyllä pysy perässä suolta pois, pellon yli ja vielä tienkin yli ja siellä haukku alkoi uudestaan. Parikymmentä minuuttia jatkoi seuraavalla suolla, jonka jälkeen lähti tulemaan taas käymään...aattelin vielä usuttaa, mutta alko olla poika sen verta väsy ja ei innolla syöksynyt takasin päin, niin päätin lopettaa kehujen kera.
Paljon oli positiivista, mutta myös tuttua ongelmaakin. No saapahan nähä tuleeko meistä vielä saalistajia...

[Miikka]

Taas pitää kirjailla ylös, niin voi kinnipitoaikana sitten ajankuluks lueskella ja analysoida ja nauraa omille kohelluksille.
Aamusella hiukka pitemmät unet ja pikku ukko ja koiruus autoon ja ihmettelemään. Ukot oli jo ajelleet tiet läpi, joten sieltä saatiin kuulla useemman hirven olleen aamusta pellossa, josta suon puolelle menneet. Sieltä aattelin kokeilla löytö-/haukkuharjotusta, vaikkei vasaa joukossa ollutkaan.
Koira lähtikin innokkaasti suht tuoreille ja helposti lumessa seurattaville jäljille... on muuten ollut miulle iso apu tää lumi. Helpottaa koiran lukemista, kun ei ihan automaattisesti linkku aukaistaessa eti hirveä...mutta joo, leveän  peltoviemärin yli ratkasu kesti hetken, mutta jäljet oli sen verran kiinnostavat, että hinkua oli selvästi. Ylityksen jälkeen lähti yllättävän hyvin ja löysikin hirvet noin 400m päästä. Siellä pysy jotakuinkin paikallaan hetken, jonka jälkeen hitaasti hieman tuli lähemmäs. Onneksi ei reilua 200 lähemmäs, ettei joutuneet tuulen alle suoraan. 40min haukkui hyvin ja koitettiin 5v pojan kanssa räntäsateessa keksiä kaikkea hauskaa, mitä voi hiljaa tehdä kuusen oksien alla
En tiiä, mikä tuossa nyt taas tuli, kun ihan hyvästä paikallaan olevasta haukuista piti lähtee isäntää ettimään Sieltä sitte ihan reippaalla juoksulla, eikä edes jälkeä pitkin autolle, josta pari haukahdusta...vislasin ja takasin koittamaan. On se ihme, ettei tajua sinne takasin itsestään lähteä, vaikka ollaan tota jo toistettu. Pitää perhana viijä melkeen viereen, että lähtee, mutta sitten kyllä menee ihan innolla. Nytkin lähti taas jälkeä ja löysi hieman kauempaa, josta rivakka karkko, jota ei kauaa seurannut. Oishan ne sieltä vielä varmasti löytynyt, mutta olosuhteet ja aikataulut sen verran huonot, että ajattelin pojan innon säilyttämisen menevän tässä edelle.
No, joka tapauksessa taas ihan hyvää haukkua ja ok löytö. Koitetaan viikolla vielä, josko ehtis käymään.

[Miikka]

Joku fiksumpi vois muuten kertoa, miten tuon kanssa kannattais noissa tilanteissa tehä? Pitäiskö se mennä hiukka lähemmäs haukkua, että ois heti työntämässä takasin, kun tulee pois? Vai pitäiskö vaan ootella, että lähtee takasin, jos lähtee...
Kaatohan saattaisi auttaa, mutta saa nähä onko tälle syksyä mahdollinen. Tuntuu joka tapauksessa olevan niin rajusti kiinni meikäläisissä, etten usko, että koskaan tulee liian sitkas olemaan.

[Pate]

Ruutia peliin, että tulee veren maku suuhun. Jos on vähän niin ja näin, niin ei missään nimessä kannata tyhjiä haukutella. Ja mene ihan viereen, siten että olet tuntumassa, että voi koira morjestaa.

Kun on vetoja, niin ei sinne takaisin tarvi enää viedä.

[Miikka]

No saatiinhan se! Tänään aamusta ainakin kolme hirveä mottiin. Joukossa yksi vasa. Aika pieni motti oli ja ukot saatiin jotakuinkin ympärille. Vein koiran jäljelle, josta lähti rivakasti. Löys reilusta sadasta metristä, jossa paikallaan haukku ehkä 10min. Sen jälkeen sadan metrin siirtymiseen vasa keulilta nurin ja koira jatkonlehmän perässä. En tiiä huomasko ees vasan kaatoa. No, joka tapauksessa sitkeesti pysy lehmän kannassa. Pysähteli ja ryntäili väliin, välillä anto kyytiä koiralle. Meni useemman tien yli useemman pellon yli ja meikäläisen ja auton ohi melkeen vierestä. Eikä ihme kyllä tullut pois. 45min jouduin viheltää koiran pois, että kerättäisiin käymään kaadolla ja ehtis vielä töihin.

[kuarakainen]

Hieno homma! Onnittelut Miikka kaadosta. Jospa se koiruus siitä saa jonkinlaisen ajatuksen siitä mitä pitäs tehdä ja millä työmaalla pysyä vaikka ilmeisesti se varsinainen vasan kaato ei tarinasta päätellen koiralle siinä jahdin aikana oikein iskostunutkaan. Vaan jospa se on veri pankissa, koiran unta nähty ja pisteitä yhistelty.

Rovaniemellä ihmetellään edelleen, että millon ne juoksut alkaa vai alkaako ollenkaan. Pitää ehdotella koiralle näätäjahtia vkonloppuna jos ei muuta. Eipä tuolla ketään muita toisaalta mahda liikkua, että toisaalta todennäköisyydet törmätä toisiin koiriin on aika nolla vaikka peräpää ykskaks yllättäen alkaskin valua.

[Miikka]

Kiitoksia. Kyllähän tuo anto taas hieman luottoa, varsinkin tuo lehmän seuraaminen ja hyvä haukkuminen. Kaadosta en tiiä kuin paljon oli hyötyä..
Eilen aamusta pääsin laskemaan Reinon pienehköön mottiin, johon ukot laitettiin ympärille. Vähän valitettavasti koiran kannalta näin, mutta viimeinen lupa ja ukkoja jahissa, niin näin mentiin. Edellisyön jälkiä haravoi hetkisen, mutta ei se niitä lähe selvittelee kovinkaan pitkälle. Ohjasin kävellen mäen laitaa, josta ei vieläkään tuoreita löytyny. Otti kuitenkin hajut ehkä 20min hipsimisen jälkeen, mistä löytyivät. Sieltä ihan parin minuutin haukku ja liikkeelle. Vähän matkaa juoksua ja sitten taas hetkeksi haukkuun. Siitä isot kaks juosvat metän reunan myöden ja vasa, jonka perässä koira, kävi pellon reunassa. Siellä sai luodun keuhkoille ja jatkoi ehkä 150m. Koira mukana kaadolle, eikä tullut pois, vaikka meikäläinen oli myöhemmin paikalle. Ja käytöskin oli kaadolla aikalailla erilaista. Vasan karvoja revittiin ihan kunnolla, kun edellisellä vaan vähän nuoleskeltiin..

[Pate]

Tuohan kuulostaa lupaavalta. Huippu homma!

Ite kävin lenkillä siten että Laika oli irti ja jämy narussa.
Toista kilsaa umpea jälusti kettua ja haukku päälle. Käskin emännän lähteä toisen koiran kotiin ja soitin kaverit apuun, kun tiesin mitä oli luvassa.

Kuitupinon alle oli kaivautunut ja kettu haukussa. Toista tuntia haukkui, ennenkuin pääsi kaverit paikalle pyssyjen ja terrin kanssa. Noh eihän sitä laikaa saatu pois, niin passitettiin ja alettiin kaivamaan kettua näkösälle. Ketulla petti pokka ja oli mennyt liian lähelle koiraa ja haukku loppui välittömästi.

Hyi saatana kun vedin ketun pois ja koira tuli samalla vedolla pois ja kapinen perkele oli se kettu. No ei muuta kuin kotona piski suihkuun ja mäntysuopapesu ympäriinsä. Simparica kuuri tuolla on ollut jo monta syksyä varuilta päällä.

[Miikka]

On tuo Paten laika aika raju ketunpoistaja! Kapiset on kyllä iljettäviä. Hyvä poisto joka tapauksessa.

Mie kävin tänään vähän kiertelee, mut ei löytynyt hirveä. Koitettava joku haukuttava ettiä vielä, jos sais pitempää haukkua aikaseksi.

[Pate]

Juu. Nuo kapiset on kyllä perseestä. Tässä kaatopaikan ympärillä jonkinmoinen epidemia. Ja tietty sitten tähän jäävätkin helpon evään perässä. Taitaa 20-30 kettua tässä kohdata syksyssä loppunsa, mutta ei tuo oikein ota harventuakseen kanta. Supeja onneksi vielä harvakseltaan.

Viikonloppuna oli tarkoitus lähteä kaverin kanssa sivakoimaan ja kiertelemään peltosaarekkeita anoppilaan, nostelkoot laikuli pupuja piiloistansa. Säästyypi anopin elintärkeät pensaat.

[Miikka]

Saitteko kerättyä ristiturvat talteen?

Meillä ois huomenna viimeinen yritys hirvien haukkumiseen tällä kaudella. Olis ollu mukava, jos ois ollu sen verta lunta, jotta ois löytö ollut helpompi varmistaa. No, nyt mennään hiukka arvalla pari paikkaa kiertämään siinä toivossa, että alueella olis joku höröturpa.