2016-2017 syntyneiden touhuiluja..

[Miikka]

Kyllä vain. Linnustuskausi hieman itellä jää varmasti sivuseikaksi, kun ei tunnu lintu kiinnostavan. Mielenkiinnolla ootellaan torstaita. Töitten takia ei tuu lähettyä vasta kun illan toivottavasti viilennettyä mettään. Käyään varmaan jossain potentiaalisessa karhualueessa kierroksella. Toivotaan, että jotain haukuttavaa löytyisi ja saataisiin kausi mukavasti käyntiin.

[Miikka]

Kausi käynnissä ja jotain ollaan jo ehditty touhuamaan. Ekana aamuna ennnen töitä kaurojen kiertoja mahdollisilla karhupaikoilla. Kaurapyörteistä merkkas jäljen, jota seurailtiin risuja ja alaoksia nuuskien noin 500m naapurin rajalle. Viikonloppuna kävin oppia hakemassa kauempana, jossa aamulla sorateitten liinausta. Hirven jälet merkkas innolla, mutta tuoretta nallen jälkeä ei löytynyt. Testimielessä vuorokauden vanhaa karhun verijälkeä koitettiin, niin tuntu ainakin lähtevän ihan hyvin jälelle.
Eilen pojan kanssa iltapäivä retkelle lähettiin molempien koiruuksien kanssa. Aattelin, että noin kuumalla ja kovalla tuulella ei oo huolta löydöistä, niin uskals pennunkin laskea samaan paikkaan juoksemaan. Laikahan löys alle 200m mäen alta hirven ja alko haukun. Hetken perästä haukun jatkuessa jolkotti vasa ihan mein nenän eestä (noin 5m) ja pentu 10sek perässä häntä suorana. Huusin laikan 5 min haukun jälkeen pois, ettei satu vahinkoja.

[Miikka]

Ja taas tuli eilen aamusta ennen töitä käytyä mahdollisia karhupaikkoja liinaamassa. P@skoja löytyi kiitettävästi, muttei yhtään merkkauksen arvoista. Aattelin, että saataisiin kuitenkin haukku aamulle, niin löysäsin irti, kun ilmasta alkoi ottaa hajuja. Ihan kivasti reilun kolmensadan metrin päästä löytö ja alkoi haukkumaan. No tietenkin odotukset oli loppukauden haukkujen ansiosta jo liian korkeat, joten pitihän se arvata...ehkä viitisen minuuttia ja ukkoa ettimään. Siinä sitten läähätettiin ja heinää syötiin. Vartin päästä oli huilittu tarpeeksi ja taas hajuille. 500m päästä löytö ja haukku päälle. Kestivät se jo vartin verran ja taas moikkaamaan. Hiljalleen haukkupaikan suuntaan ja kohta kävi seurailemassa, mutta mahtovat olla jo kauempana. Alko olla jo aamupalalle lähtö mielessä, joten en meinannut enää seurailla. Saappaat kohti autoa. Sata metriä kävelyä ja koira ampaisi jonkun matkan päässä etumaastossa puskaan. Sieltä joku elukka liikkeelle ja vinkuhaukkuajoa pari rundia tiheikössä. Kaivelin kiväärin selästä ja jolkotin hiukka takasinpäin, jotta näkis, jos ylittää uran. Mutta siitä uran reunasta käännös ja reilu parikilometriä puskia pitkin toiseen suuntaan. Sieltä kaarros ryteikkövitelikkösuolle, jossa puolisen tuntia pyörimistä vaihtelevin vauhdein ja muutamien haukahdusten säestämänä. Sitten hetken perästä hieman menoreitin mukaisella reitillä melkein takasin samoille kohdille, josta koiruus tuli luo. Alko olla jo kiirus ja aamupala enää unelma. Kävin toki lähtöryteikön nopeesti kattelemassa. Ojasta löyty sian jälkeä ja kuusen alta yksi makuun, josta ehkä sammaleessa pieni karhun jälki. Nallen vanhempia sontia muutamia. Epäilen kyllä, että ois ollu sika tai useampi, mutta ihmettelin, kun ei yhtään omaan nokkaan käyny haju. Yleensä noin tuoreella jälellä sian kyllä haistaa...
No, joka tapauksessa jotain. Ja ollaanhan jo viime vuotiseen saatu hieman kehitystä.

[Pate]

Olis omalle laikalle tuommoiset senssit varmaan kohtuu makeita. Täälä joutuu kettuja vain ajattamaan.

Ei oikein mitään tapahtunut vielä tänä syksynä, ollut niin lämmintä, että vartin jälkeen veto pois piskiltä.

[Miikka]

Kyllä nää aika pieniä alueita meillä on. Joko naapuriseuran tai valtion raja tulee vastaan nopeesti, jos jotain löytyisikin. Sen puoleen kiva, kun koira ei kovin paljoa karkkoa seuraakaan, mutta hakea sais. Onko sitten lämmintä, kiinnostuksen puutetta, vääriä elukoita vai mikä, mutta ei tunnu hirvihaukulla kestävän. Oikein ei kiinnosta löytääkään. Eipä auta, ku koittaa. Siat ja karhut sen verran vaan harvassa hirveen verrattuna, ettei montaa treenikertaa niitten kanssa saa vertailukohdaksi. Ja tuntuu taas mahdottomalta, että löytyis useampia tunteja aikaa touhuta, niin sohlaukseksi helposti meinaa luiskahtaa...

[Pate]

Vein jämyn paremmalle senssille. 200 metriä käppäilin sen kanssa, sitten sai paskalenkit tehtyä ja katosi. Reilusta kilsasta haukku päälle. 3 ja puolen tunnin jälkeen kävin hämärän rajassa "ampumassa" hirven ja annoin huutokarkon. Koira ei nyt kyllä tehnyt elettäkään kesken yrittämisestä, vaikka kyllä minut varmasti tiesi olevan haukun tuntumassa. Jospa se tästä.

[Miikka]

  HIENOA! On se mahtava tunne, ku koiralla homma toimii.
Itteä ihmetyttää nyt pirusti tuo, miksi haukkuminen tökkii noin rajusti. Tuntuis kuitenkin nokka toimivan ja elukoita on ollu, jopa löytynytkin. Kuitenkaan kiinnostus ei sillä seinälläkään, mitä vielä keväällä. Mahtoko vetää porot sieraimiin uudesta pennusta vai mikä perkele.

[Pate]

Jos pätkii haukku, niin ootko tyhjä nyt anaalit?

[Miikka]

En oo. Tuli itelläkin mieleen eilen. Eipä ole sitä tullut ennen ite tehtykään.

[Pate]

Se on helppo homma. Koira pannasta vaikka lipenterillä häkkiin kiinni. Kumihanska käteen ja vesi vanhin voitehista. Alhaalla suunnissa klo. 8 ja 5 tuntuu sellaiset mukulat, sormea vähän koukkuun ja vetää ulospäin. Tuntuu kyllä kun tyhjentyy.

Jos tyhjenee helposti, niin ei tarvi kuin pesuhuoneessa suihkuttaa lämmintä vettä ja ulkopuolelta työntää röörin alta ylöspäin samoista kohdista.

[Miikka]

Kiitos Pate!
Eilen illalla koitin tyhjennellä suihkussa, mutta eipä oikeen mitään aikaseksi. Aamusta taas mettään. Koira ihan samanlainen hieman apaattisena oloinen. Merkkailee hirven jälet ja saattaa hiukka mennäkin, mutta todella nihkee liikekin. Löys jotain parissa sadassa metrissä ja hiukka haukahteluja ja sit nollapaikka rinteeseen. Muistin luolan, joten kattomaan. Siellä kaivuri käynnissä ja vinkuminen vaan kuuluu. Normaalisti supille tai mäyrälle ois täys rähinä. No, aattelin, et onhan se perhana pakko jotain nyt olla. Autolle takas ja remmi kiinni koukkuun ja kumihanskat käteen. Häntä ylös ja onnistuuhan se. Nyt tuntu ku tyhjenty ja tulihan tuota ulos asti ihan kunnolla. Koira ravisteli ja olemus parani heti.
Ajelin toiseen paikkaan, jotta vähän vielä näkis ennen töitä. Haku ulottu heti kauemmas ja jälkiä lähettiin perkaamaan. Kaks hirvee ylös ja juosvat parinkymmenen metrin päästä koira innoissaan perässä. Vajaan kilometrin päähän pysähty ja alko haukkumaan. No, tulihan tuo kohta pois, mutta lähti takaskin vielä haukkumaan. Sitten pitikin jo lähtee piru vie töihin. Mutta jos se tästä nyt lähtis taas paranemaan.

[Pate]

Hyvä jos jotain auttoi. Itse olen kyllä tyhjännyt heti jos alkaa ihmeellisyyksiä tulemaan.

Muista, että terveet rauhaset, niin neste on kohtuu kirkasta. Jos tulehtunut, niin voi olla ryynimäistä ja haisee helvetin pahalle. Silloin heti lekurille, yleensä nuolee hanuria ja voi olla kurkussa kun tulehdus.

[Pate]

Jämylle vasa nurin. Löytömatka 150 metriä ja haukkuaika 10 minsaa. Jatkoi emän perään, kun huomasi, että vasa kaatui

[Miikka]

Noni, hienoa!

Myö kävästiin su aamuna kattelee hirviä. Autolta pari sataa metriä löytö, josta painelivat reilu puolitoista kilsaa vauhdilla. Sieltä takas. Sonni alko ähkimään muutaman sadan metrin päässä sitten. Hiljalleen haeskeli ja lopulta löyty sen hajut, josta sitten löytö. Komeasti alko haukku ja yhtä komeasti loppu ihan parin minuutin jälkeen. Sonni ei liikkunut juurikaan, mutta koira pois ja hissukseen muualle, ihan ku ei ois hirveä ollukkaan No oottelin ja hiippailin lähemmäs. Viimeseltä meni uudestaan, mutta seisoskeli vieressä ja kulki turpa kiinni vierellä...
Käytin lekurilla eilen, jossa varmistus, että anaalin tyhjennys onnistui eikä eturauhasta aristele. Sano, että kuivassa kunnossa on koira. Huonosti syöny ja juonut viime aikoina. Tiputti pussin nestettä ja päätin syöttää lihaa ja rasvaa enimmäkseen nyt muutamia päiviä. Lepäillään ja tankkaillaan.
Pistää päätä raapimaan. Onko terveysongelma vai laikan luonnevammoja vai jotain hirviin liittyvää...?

[Pate]

Ei hirvi vain kiinnosta, petoveriä. Sama homma omalla, hakee ylös, mutta ei kiinnosta pikku ajolaukkaa enempää.

Lämpimät kelit, niin huonosti syönyt omakin Laika. Eilen keskustelin sen kanssa, että pari kuukautta aikaa taikoa joku ihme, tai alkaa muuttumaan pikku hiljaa mullaksi.