Hirvikoe sääntöjen muutos tarpeet.

[Temez123]

"Koulutusvaliokunta/sääntötoimikunta kokoontuu kevään aikana työstämään Pohjoismaisen hirvikoira-unionin HIRV sääntöjä.
Sääntöjen arvosteluohjeet on sovittu avattavaksi aikaisintaan vuonna 2017.
Valiokunta pyytää kommentteja maaliskuun loppuun mennessä muutostarpeista ja ongelmapaikoista joihin unionin neuvotteluissa tulisi kiinnittää huomiota.
Esitykset on tehtävä perusteluineen sähköpostilla osoitteeseen jouko.heikkinen@kajaani.net tai anssi.hakman@kolumbus.fi"  (suora lainaus tiedotuksista)

Oisko tässä nyt aihe jota kannattaisi ihan porukalla vähän pähkäillä ja jopa hieroa joku ehdotus kun kerrankin on edes teoriassa mahdollista vaikuttaa.?

Itsellä tulee ensimmäiseksi mieleen kaksi asiaa mitkä tarvis ehdottomasti muttaa eli: löytöhaukun pisteytys sekä tottelevaisuus pisteiden liian suuri merkitys. Kokeethan aikanaan luotiin palvelemaan nimenomaan jalostustyötä ja kuten käytäntö on näyttänyt niin näillä kaikki "sirkuspisteet " keräävillä koirilla ei juurikaan ole jalostuksellisesti mitään annettavaa millekkään rodulle.  Tuo, että noita 100p suorituksia tulee vuodessa todella vähän kertoo sen ettei säännöt ole kaikilta osin kohdillaan. Miksi tuo löytöhaukun merkityksen otin esille niin hirvissä on senverran paljon eroja alueellisesti ettei tuo löytöhaukun karkaamisesta johtuva pisteiden menetys ole millään tavalla kohtuullinen. Esim ekalenkin löytö läheltä ja löytöhaukkua paikoillan pariminuuttia niin ykkönen on tiukassa varsinkin jos ei ole toivoakaan saada kaikkia yhteistyöpisteitä. Suomessa kun kuitenkin on aikapaljon alueita joissa hirvikanta on tapettu aivan liian matalaksi, jolloin vain viisaimmat yksilöt on jääneet henkiin eli juuri nämä juoksijat. Ja tiedetään sekin, että toiset koirat on parempia tartuttamaan hirvet paikalleen kuin toiset mutta hyvin monesti jos edessä on sellainen juoksia hirvi niin se juoksee olipa töissä mikäkoira tahansa. Kaikkialla ei myöskään ole tilannetta, että koe hirvet on pari-kolme viikkoa koiran haukussa 24/7 jolloin ne yköset lähtee vähän helpommin   Sitten edelleenkin on se sääntöjen tulkinta ongelma . Noita koepöytäkirjoja on muutamia satoja nyt tullut katseltua läpi tuolta uudesta tietokannasta ja kieltämätä monesti tulee mieleen onko jokapaikassa edes sama sääntökirja käytössä. Toisinaan tulee vastaan suoranaisia oikeusmurhia ja toisaalta sitten tuloksia joissa koira ei pöytäkirjan perustella olisi ansainnut läheskään kaikkia pisteitä mitä on annettu. Sääntökirjahan kuitenkin on melko selkeä eikä anna oikeasti kovinpaljon tulkinnan varaa jos ei katsota läpisormien vaan se mitä sinne on kirjoitettu.

[Nikita]

Ihan mielenkiintoinen avaus. Kokeiden tulee palvella jalostusta ja jalostuksen koirien käyttötarkoitusta eli metsästystä. Siksi mielestäni löytöhaukkua ja yleensä haukkuaikaa/uusintahaukkuja tulee arvostaa jatkossakin. Pelkästä seuraamisesta ei ykköstä pidä saada. Yhteistyöpisteitä voi pudottaa, mutta palauttaisin jaon omatoiminen ja kutsusta tehty yhteydenotto. Omatoimisista ei pitäisi antaa pisteitä, mutta kutsusta tehdyistä pisteitä saisi. Jos nyt vaikka yhteistyöpisteet puolitettaisiin, vois nämä pisteet kohdistaa haukkutyöskentelyn laatuun tai haukkuaikaan.

[Temez123]

Juu ei tietenkään pelkästä seuraamisesta voi ykkösiä, eikä edes kakkosia kirjoitaa. Nyt kun kaikilla on nuo gps vermeet käytössä niin se löytöhaukun karkaaminen on aika helppo todeta, jopa liiankin helppo?  kuitenkin se likilöytö ekalta lenkiltä ja löytöhaukun karkaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että koe on pilalla vaikka loppupää menisikkin putkeen. Onko sillä, ettei hirvi pysy löytökuviossa vaan hyppää vaikka1km  suurta merkitystä jos koira kuitenkin saa karkonkiinni ja kiinteän haukun aikaiseksi? Ja jos ajatellaan pelkän metsästyksen kannalta niin kaikkein helpointahan on tehdä lihaa siirtyvään haukkuun eli periaatteessa kiinteästä seisonnasta pitäisi rangaista .
 Nuo yhteydenottopisteet on sillä tavalla ongelmalliset, että osaava koiranohjaaja voi saada nuo pisteet "kutsusta" vaikka koira olisi ottamassa kohta itsenäisestikkin yhteyttä. Esim jos tietää koiran ottavan yhteyttä vaikka 1h tms välein niin tietää millon puhallellaan pilliin. Samoin nuo at voi ottaa "sopivaan aikaan"
Olisi tuossa vielä korjattavaa myös tuon haun pisteytyksen osalta, tuo kohta ylilaaja haku tarvisi kans muuttaa niin ettei hyvin hakevaa koiraa rangaista. Tietenkin sellaisesta suoraviivaisesta läpipitäjän juoksusta pitäisi pisteitä tiputtaa . Myös jos hakuvauhti on luokkaa kävely niin rankasti vain pisteitä pois. Myös sellainen koira joka ei käy esim 100m kauempana ryhmästä ensimmäisen tunnin aikana tulisi suoraan sulkea kokeesta.
No näitä on tietysti helppo heitellä ilmoille mutta sitten kun pitäsis miettiä mistä pisteitä otetaan ja mihin lisätään niin tuleekin jo hankalampaa. 
Nämä koe hommat on muutenkin aika ristiriitaisia ja kaikenlaista järjestelyä ja koplaamista harrastetaan ihan yleisesti jotta saataisiin koiralle varmemmin ne 1kasaan varsinkin pitkissä kokeissa.
Sitten kysymys voiko koetoiminta palvella samalla jalostusta sekä käytännön metsästystä? Mielestäni ei . Sehän pitäsi kaikille olla aika selvää, että se hyvä jalostuskoira ei monestikkaan ole se paras koekoira saati edes mukavin metsästyskoira. Tässä varmaan pitäisi tehdä suurempia linjauksia kumpaan tarkoitukseen kokeet on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää ja sellaisen luokan muutoksia tuskin on tulossa aivan heti.

ikävän vähän vain kannanottoja tässä keskustelussa. Olisi ihan ok saada laajempaa näkemystä asiasta jolloin jotain ehdotusta voisi saada aikaiseksi.

[J.Muukkonen]

Itse en näe nykyisissä säännöissä mitään muutettavaa. Yhteistyöpisteetkin hyvä sellaisena kuin nyt on ja eipä tuo haittaisi vaikka kerroin nostettaisiin siihen puoleentoistakin, ei kuitenkaan laskea missään nimessä. Jos johonkin välttämättä pitäisi puuttua niin sirtyvästä haukusta voisi melkeinpä vaikka rankaista jos se kestäisi yli vaikkapa vartin tai puoli tuntia.
   

[Veetee]

>> Oisko tässä nyt aihe jota kannattaisi ihan porukalla vähän pähkäillä ja jopa hieroa joku ehdotus kun kerrankin on edes teoriassa mahdollista vaikuttaa.?

Hyvä ajatus, jopa niin hyvä, että piti ihan rekisteröityä sivustolle, että pääsi kommentoimaan asiaa...

Löytöhaukun pisteytyksestä olen Temezin kanssa aika pitkälti samaa mieltä. Tokihan löytöhaukku on tietysti tärkeä, ja hyvästä löytöhaukusta pitää saada hyvät pisteet/sitä pitää arvostaa. Temezin ensimmäisessä viestissään esittämien perustelujen lisäksi, mielestäni kun noita kilpailujen toteutuneita pisteytyksiä tutkii vertaillen esim. hakulenkkien ja löytölenkkien nopeuksia, niin herää epäilys, että kohteleeko nykyiset säännöt/niiden tulkinta koiria tasapuolisesti:
1. osassa tapauksista ensimmäinen karkko näyttää menevän löytölenkkiin kuuluvaksi, ja löytöhaukuksi sitten "löytöpaikan karkon" jälkeinen hyvä seisontahaukku
2. ja osassa tapauksista samanlaisessa tilanteessa löytöhaukkupisteet tippuvat puoleen, koska pisteytys tehty ohjeiden mukaisesti, ja varsinaista löytöhaukkua ei ole ollut.

Mutta miten sääntöjä pitäisi muuttaa? Arvostellaan ensimmäinen vähintään 15 min. kestänyt seisontahaukku nykyisillä löytöhaukun kriteereillä? Olisi ainakin huomattavasi helpompi todentaa yksiselitteisesti kuin nykyinen löytöhaukku, joten varmemmin ainakin kohtelisi koiria tasapuolisesti. Tokihan tuossakin löytöpaikalla tapahtunut ensimmäinen seisontahaukku voisi antaa lisäpisteitä.

Samoin tottelevaisuuspisteistä olen Temezin kanssa pitkälti samaa mieltä. Koe-erän lopussa testattava koiran kytkeminen kutsusta on mielestäni hyvä kohta ja erittäin hyvä ominaisuus koiralla, mikäli on tuolloin kytkettävissä/tulee kutsusta luokse. Tuosta pitääkin saada pisteitä. Mutta noista hirvityöskentelyn aikana tehtävistä koiran kytkentätestauksista en edes ymmärrä, että mikä näiden "testien" arvo on jalostuksen tai metsästyksen kannalta katsottuna? Missä tilanteesta tuollaisesta on hyötyä (muulloin kuin hirvenhaukkukokeessa)? Henk. kohtaisesti olen sitä mieltä, että useimmissa tapauksissa tuo on käytännössä enemmän tai vähemmän pelleilyä, kun asialleen omistautunutta koiraa yritetään houkutella kesken hirvityöskentelyn mitä erikoisemmilla keinoilla ohjaajan/tuomarin ulottuville, että saadaan merkittyä tottelevaisuuspisteet koiralle.

Lisäksi tuossa on mielestäni jo jonkinlainen terminologinen ristiriitakin, kun hirvenHAUKKUkokeessa haukun pituudesta voi saada maksimissaan 5 pistettä, ja tottelevaisuudesta 10 pistettä. Omasta mielestäni noiden pisteytys pitäisi siis ainakin olla toisinpäin, eli tottelevaisuus kertoimella 0.5, ja haukkuaika kertoimella 1.

[Libbo]

Löytöhaukusta olen myös itse Temezin kanssa samaa mieltä, että sen merkitys kokeen lopputulokseen on liian suuri.

Yhteistyöpisteet minusta on tärkeät.
Jos haukussa on "väärä" kohde, niin kyllähän koira sieltä pitää saada poissa muutenkin, kun hirmu karkko antamalla ja sitten eteen ajamalla.
Kokeessahan testataan juurikin, että saadaanko koira pois metästä muutenkin kuin väsyneenä.
Tästä ominaisuudesta kyllä pitää myös kokeissa palkita.

[Sivakoida]

Hakua kun arvostellaan niin tulee paljon virheitä jopa 3 pistettä, eli 4,5 kun kerroin on 1,5. Lopputulokseen vaikuttaa silloin paljon, ehkä olisi hyvä pienentää kerrointa 1. Nykyisillä säännöillä on helppo arvostella haku jos tehdään niin kuin kirja sanoo ja käytettäisiin koko skaalaa. Mielestäni "paska" tai tottevaisuus lenkkiä ei pitäisi ottaa huomioon havun arvosteluun, toiset ylituomarit ottaa ja toiset ei.

Löytötehokkuudessa ja löytöhaukussa pitäisi ottaa huomioon ns. hiljaiset löydöt, pitkissä löytömatkoissa usein löytö tapahtuu aikaisemmin kuin haukku alkaa. Tämän toteaminen kuitenkin voi olla hankalaa.
 Löytömatkaksi pitäisi määritellä se matka mikä on viimeisestä ryhmän ja koiran kohtaamispaikasta löytöpaikalle linnuntietä, niin kertoisi enemmän koiran löytötehokkuudesta aikaan nähden.
Löytöhaukkua arvostetaan ehkä nyt liikaa kun kerroin on 1,5 ,varsinkaan kun ei aina ole varmaa missä löytö oikeasti tapahtui. Kerroin 1 riittäisi ihan hyvin.

[Nikita]

Lainaus

 

Juu ei tietenkään pelkästä seuraamisesta voi ykkösiä, eikä edes kakkosia kirjoitaa. Nyt kun kaikilla on nuo gps vermeet käytössä niin se löytöhaukun karkaaminen on aika helppo todeta, jopa liiankin helppo?  kuitenkin se likilöytö ekalta lenkiltä ja löytöhaukun karkaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että koe on pilalla vaikka loppupää menisikkin putkeen. Onko sillä, ettei hirvi pysy löytökuviossa vaan hyppää vaikka1km  suurta merkitystä jos koira kuitenkin saa karkonkiinni ja kiinteän haukun aikaiseksi?

Joskus on ja joskus ei, alueesta riippuvainen ja tietysti siitä mistä kohtaa aluetta hirvi löytyy. On totta, että löytöhaukun karkaaminen johtaa ehkä liiankin ankariin pistemenetyksiin, mutta toisaalta jonkinlainen ero pitää ollakin sen koiran eduksi, joka löytöhaukun saa pysymään. Koirissa vaan tahtoo olla eroja siinä, miten ne sen haukun saa pysymään. Kaikilta löytöhaukku tietysti välillä karkaa, mutta paljon se on koirastakin kiinni.

Ja jos ajatellaan pelkän metsästyksen kannalta niin kaikkein helpointahan on tehdä lihaa siirtyvään haukkuun eli periaatteessa kiinteästä seisonnasta pitäisi rangaista .
 Nuo yhteydenottopisteet on sillä tavalla ongelmalliset, että osaava koiranohjaaja voi saada nuo pisteet "kutsusta" vaikka koira olisi ottamassa kohta itsenäisestikkin yhteyttä. Esim jos tietää koiran ottavan yhteyttä vaikka 1h tms välein niin tietää millon puhallellaan pilliin. Samoin nuo at voi ottaa "sopivaan aikaan"

Siirtyvään on helppo tappaa, jos on hyvä tieverkosto tai se haukku on menossa sopivasti vierestä ohi. Kävellen ei siirtyvän perässä tahdo pysyä ainakaan meikäläinen, saati eteen keritä, varsinkaan takamatkalta. Kyllä minusta pitää lähtökohtaisesti ajatella perinteistä koirametsästystä eli seisontahaukku pitäis olla se tavoitetila kokeissakin. Toki pysäyttämistä ja seuraamistakin pitää testata riittävästi.

Sääntöihin jää aina harmaita alueita ja aina kun kilpailuissa on jokin taloudellisen hyötymisen mahdollisuus (palkinnot tai jalostus), löytyy näitä keplottelijoita. Yhteydenotot pitäis pisteyttää siten, että vain yhdestä työskentelynaikaisesta (kutsuttu) saa pisteitä ja erän päättyessä kutsusta tulleesta yhteydenotosta. Haun aikaisesta kytkettävyydestä myös, mutta vain jos haku on riittävän laajaa.

Kyllä se on mukava pyytää koiralla, joka tarvittaessa haukkuu sen parikymmentätuntia, mutta päivä ei oo pilalla jos väärä hirvi haukussa tai haukku karkaa naapurin puolelle. Vierestä kun tämmöistä koiraa on saanut seurata, niin omat mietteet on myös muuttuneet sen suhteen, ettei sitkeä koira voi olla yhteistyökykyinen. Valitettavasti ko. koira ei ole laika. Eikä tietysti kaikkien mielestä edes sitkeä.

Olisi tuossa vielä korjattavaa myös tuon haun pisteytyksen osalta, tuo kohta ylilaaja haku tarvisi kans muuttaa niin ettei hyvin hakevaa koiraa rangaista. Tietenkin sellaisesta suoraviivaisesta läpipitäjän juoksusta pitäisi pisteitä tiputtaa . Myös jos hakuvauhti on luokkaa kävely niin rankasti vain pisteitä pois. Myös sellainen koira joka ei käy esim 100m kauempana ryhmästä ensimmäisen tunnin aikana tulisi suoraan sulkea kokeesta.

Tästä aivan samaa mieltä.

Sitten kysymys voiko koetoiminta palvella samalla jalostusta sekä käytännön metsästystä? Mielestäni ei . Sehän pitäsi kaikille olla aika selvää, että se hyvä jalostuskoira ei monestikkaan ole se paras koekoira saati edes mukavin metsästyskoira. Tässä varmaan pitäisi tehdä suurempia linjauksia kumpaan tarkoitukseen kokeet on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää ja sellaisen luokan muutoksia tuskin on tulossa aivan heti.

Minusta se palvelee tälläkin hetkellä. Jalostuskoirat saa nykysäännöilläkin selville, kun käyttää aikaa pöytäkirjojen tutkimiseen. Kokeissa taas pärjää hyvillä metsästyskoirilla, mutta sitkeät yhteyttä pitämättömät (jalostus)koirat ei ole aina siellä tuloslistan kärjessä. Kyllä niitä hyviä pentueita välillä tulee myös yhteistyökykyisten koirien altakin, ainakin minun mielestä. Tietysti se riippuu paljon myös siitä, minkälaista koiraa arvostaa.

[Temez123]

Itse en näe nykyisissä säännöissä mitään muutettavaa. Yhteistyöpisteetkin hyvä sellaisena kuin nyt on ja eipä tuo haittaisi vaikka kerroin nostettaisiin siihen puoleentoistakin, ei kuitenkaan laskea missään nimessä. Jos johonkin välttämättä pitäisi puuttua niin sirtyvästä haukusta voisi melkeinpä vaikka rankaista jos se kestäisi yli vaikkapa vartin tai puoli tuntia.
   

Tuo siirtyvä haukku on sellainen käsite johon täytyy vetää raja milloin se menee ajamisen puolelle, milloin selkeää pysäytys yritystä.  Kyllä koira saa ja pitääkin antaa ääntä esim kävelevälle tai syönnöstelevälle hirvelle . Sitten jos vauhdit alkaa olemaan 25 ylöspäin ja ääntä tulee kolmisoinnussa yli 100/min niin ei olla oikeilla jäljillä.  Tuo miten koira toimii siirtyvässä haukussa on vaikea todentaa muuten kuin näkemällä, pyrkiikö koira hirven eteen, haukkuuko rinnalla vai kulkeeko 20-30m hirven takana jolloin hirvi kyllä kulkee vaikka maailman tappiin asti.
Tuo tottelevaisuus on aika monentekijän summa ja täysin mahdotonta tietää koepöytäkirjan perusteella onko koiran hyvän koulutuksen tulos, onko luontainen ominaisuus vai se pahin vaihtoehto, eli vajaillariistaverillä varustettu yksilö joka on saatu kaatojenmyötä juuri ja juuri pysymään senverran hirvillä, että kokeisiin voi lähteä kunhan muistaa ottaa tarpeeksi at:ita ja kutsua koiraa (kannustaa) . Heti kun joku keksii miten tämä asia voidaan todentaa kokeissa niin nuo pisteet on ihan ok.  Nuo tottelevaisuuspisteet muutenkin on käytännössä täyttä pelleilyä, ekat kaksi pistettä otetaan kun löysätään koira irti ja kutsutaan se heti takaisin=kytkettävissä haun aikana   Eränjälkeen sitten porukalla passitetaan koiraa ja juostaan, syöksytään jne jne ja kun on saatu tessua turkista kiinni niin kytkettävissä erän jälkeen on tosi asia. Ei palvele kyllä jalostusta mitenkään.

[Temez123]

>> Oisko tässä nyt aihe jota kannattaisi ihan porukalla vähän pähkäillä ja jopa hieroa joku ehdotus kun kerrankin on edes teoriassa mahdollista vaikuttaa.?

Hyvä ajatus, jopa niin hyvä, että piti ihan rekisteröityä sivustolle, että pääsi kommentoimaan asiaa...

Löytöhaukun pisteytyksestä olen Temezin kanssa aika pitkälti samaa mieltä. Tokihan löytöhaukku on tietysti tärkeä, ja hyvästä löytöhaukusta pitää saada hyvät pisteet/sitä pitää arvostaa. Temezin ensimmäisessä viestissään esittämien perustelujen lisäksi, mielestäni kun noita kilpailujen toteutuneita pisteytyksiä tutkii vertaillen esim. hakulenkkien ja löytölenkkien nopeuksia, niin herää epäilys, että kohteleeko nykyiset säännöt/niiden tulkinta koiria tasapuolisesti:
1. osassa tapauksista ensimmäinen karkko näyttää menevän löytölenkkiin kuuluvaksi, ja löytöhaukuksi sitten "löytöpaikan karkon" jälkeinen hyvä seisontahaukku
2. ja osassa tapauksista samanlaisessa tilanteessa löytöhaukkupisteet tippuvat puoleen, koska pisteytys tehty ohjeiden mukaisesti, ja varsinaista löytöhaukkua ei ole ollut.

Mutta miten sääntöjä pitäisi muuttaa? Arvostellaan ensimmäinen vähintään 15 min. kestänyt seisontahaukku nykyisillä löytöhaukun kriteereillä? Olisi ainakin huomattavasi helpompi todentaa yksiselitteisesti kuin nykyinen löytöhaukku, joten varmemmin ainakin kohtelisi koiria tasapuolisesti. Tokihan tuossakin löytöpaikalla tapahtunut ensimmäinen seisontahaukku voisi antaa lisäpisteitä.

Samoin tottelevaisuuspisteistä olen Temezin kanssa pitkälti samaa mieltä. Koe-erän lopussa testattava koiran kytkeminen kutsusta on mielestäni hyvä kohta ja erittäin hyvä ominaisuus koiralla, mikäli on tuolloin kytkettävissä/tulee kutsusta luokse. Tuosta pitääkin saada pisteitä. Mutta noista hirvityöskentelyn aikana tehtävistä koiran kytkentätestauksista en edes ymmärrä, että mikä näiden "testien" arvo on jalostuksen tai metsästyksen kannalta katsottuna? Missä tilanteesta tuollaisesta on hyötyä (muulloin kuin hirvenhaukkukokeessa)? Henk. kohtaisesti olen sitä mieltä, että useimmissa tapauksissa tuo on käytännössä enemmän tai vähemmän pelleilyä, kun asialleen omistautunutta koiraa yritetään houkutella kesken hirvityöskentelyn mitä erikoisemmilla keinoilla ohjaajan/tuomarin ulottuville, että saadaan merkittyä tottelevaisuuspisteet koiralle.

Lisäksi tuossa on mielestäni jo jonkinlainen terminologinen ristiriitakin, kun hirvenHAUKKUkokeessa haukun pituudesta voi saada maksimissaan 5 pistettä, ja tottelevaisuudesta 10 pistettä. Omasta mielestäni noiden pisteytys pitäisi siis ainakin olla toisinpäin, eli tottelevaisuus kertoimella 0.5, ja haukkuaika kertoimella 1.

Ei ollenkaan huonompi ehdotus tuo kertoimien muuttaminen. Tuolla tavallahan jokainen joka arvostaa yhteyden ottoja ja sen luontoista koiraa saisi tarvittavan infon koe pöytäkirjasta ja taas kuitenkin olisi mahdollista tuolla 0.5 kertoimellakin saada arvokisoista ne tarvittavat lisäpisteet jotta se kivääri tai tutka lähtee mukaan.
Tuo löytöhaukku asia voisi olla vaikka noin kuin se nyt säännöissä on mutta pisteyts tarvisi vain muuttaa . Pirun vaikea asia ja noita sääntöjä on varmasti mietitty ihan asiantuntevien kanssa silloin kun ne on tehty.
Tuossa koitin katsella tietokannasta noita 100p/ kpl/ vuosi suorituksia mutta en nyt mitään faktaa löytänyt. ilmeisesti kuitenkin 1-2 suoritusta vuodessa? koe käyntejä lienee jotain 5000kieppeillä eli joku tässäkin mättää. Kuitenkin tietyn prosentin pitäisi pystyä kyseiseen suoritukseen.

[Sivakoida]

Tottelevaisuudella vissiin tarkoitetaan että koira tulee heti kun se kutsutaan oli se hirvityöskentelyssä tai jossain muualla. Pelleilyä se kyllä usein kokeissa on, yhdelläkin koiramiehellä on aina eri vinkulelu matkassa kokeessa millä se harhauttaa koiraa tulemaan katsomaan että mikä ihme siellä on. Kyllä koira on mukava saada metsästä pois että pääsee muitten hirvenpyytäjien kanssa saunaan ja illan viettoon, eikä koko yötä koiraa pyytämässä. Jos me käytetään näitä tottelemattomia (ylisitkeitä ?) koiria jalostukseen aina niin ehkä me ei saada 5 sukupolven jälkeen niitä enää pois yölläkään vaan ylihuomenna vasta.
Edellisissä säännöissä oli Haukkutyöskentelyn laadussa siirtyvänhaukun 10% sääntö, se oli minusta hyvä. Jalostuksessa ei varmaan pidä laittaa koiria yhteen mitkä haukkuvat paljon siirtyvää, sillä usein ne ovat niitä perässä haukkujia. Lumiolosuhteissa se pystytään toteamaan jäljistä, ennen kun kokeissa oltiin enemmän metsässä hirven ja koiran jäljillä se huomattiin. Myös pysäytys yritykset havaittiin silloin kun koira oli menny hirvestä ohi ja eteen.

[Temez123]

Palataampa sitten alkuperäiseen aiheeseen ennenkuin oikein kovasti aletaan jalostamaan. Avataan tuosta jaostuksesta vaikka oma ketju, sehän on sellainen aihe josta ei takuulla eri näkemykset lopu.

tässäpä nyt ehdotuksia muutoksista:

1.Haku. nythän punainenkirja sanoo näin: jos koira ei hae, niin koe lopetetaan 60min kuluttua.  Tuohon tarkemmat määritelmät milloin voidaan todeta,että koira ei hae. esim koira ei käy 100m kauempana ryhmästä?
Tuo kohta: Pitkät arvostelutaulukkoon sopimattomat hakulenkit antavat enintään 8 pistettä tulisi myös muuttaa niin,että laajasta mutta tehokkaasta hausta voi myös saada 10p

2. löytö. Muutoin ennellaan mutta muutetaan kerroin 1,5:sta x1.0

3.Pakenevan hirven seuraaminen:  muutetaan kerroin1.0:sta x1,5

4. Haukkuaika: muutetaan kerroin 0,5:sta x 1.0

5.yhteistyö: muutetaan kerroin 1.0:sta x0,5


Tällä tavalla saataisiin pienennettyä tuota löytöhaukun karkaamisen vaikutusta oleellisesti. Samalla säännöt olisivat tasavertaisemmat järjestyspaikkakunnasta riippumatta. Ja edelleenkin koiran töistä saataisiin kaikki tarvittava tieto.

[Taiga]

Edellisissä säännöissä oli Haukkutyöskentelyn laadussa siirtyvänhaukun 10% sääntö, se oli minusta hyvä. Jalostuksessa ei varmaan pidä laittaa koiria yhteen mitkä haukkuvat paljon siirtyvää, sillä usein ne ovat niitä perässä haukkujia. Lumiolosuhteissa se pystytään toteamaan jäljistä, ennen kun kokeissa oltiin enemmän metsässä hirven ja koiran jäljillä se huomattiin. Myös pysäytys yritykset havaittiin silloin kun koira oli menny hirvestä ohi ja eteen.

Nykyään kun lähes kaikilla on gps tutka käytössä, on koiran työskentelytyyli aika helppo todeta siirtyvänkin haukun aikana, kun päivitysvälin säätää tiheimmälle mahdolliselle, vaikka metsässä ei koiran jäljillä kuljettaisikaan. Näytölle tallentuu hienosti kulkeeko koira vain suoraviivaisesti hirven perässä vai pyrkiikö paimentamaan ja pääsemään hirven edelle ts. pysäyttämään.

[Veetee]

Minun mielestä haun mittausta olisi syytä muutenkin ohjeistaa tarkemmin sääntökirjassa, juurikin tuosta syystä, minkä Sivakoida aikaisemmin jo mainitsi: "Mielestäni "paska" tai tottevaisuus lenkkiä ei pitäisi ottaa huomioon havun arvosteluun, toiset ylituomarit ottaa ja toiset ei."

Itse olen samaa mieltä, eli noita "kusilenkkejä" ei pitäisi arvostella hakulenkeiksi, mutta käytäntö tuossa tosiaankin vaihtelee. Tietysti riippuu paljon juuri kyseiselle koiralle tyyppillisestä toiminnasta, mutta joissakin tapauksissa samalle koiralle tulee hyvinkin erilaiset hakupisteet riippuen siitä, että miten haku käytännössä arvioidaan (==tuleeko "kusilenkit" mittaukseen mukaan vai ei).

Mutta ennen kuin alkaa edes miettimään, että olisiko tuota kohtaa jotenkin helposti edes jonkin verran parannettavissa, olisi tietysti hyvä tietää, että mitä mieltä suuri yleisö asiasta on. Pitääkö kaikki lenkit siitä lähtien, kun koira lasketaan irti, laskea hakulenkeiksi? Vai pitääkö hakulenkkien mittaus aloittaa vasta siitä, kun koira selvästi hakee hirviä? Mutta riippumatta siitä, että kummalla tavalla tuo on tarkoitettu mitattavaksi, ohjeet tuosta kyllä kaipaavat tarkennusta, koska tulkinta vaihtelee niinkin paljon, kuin mitä se nyt tekee.

[Nikita]

Muutenhan tuo Temezin kokoama lista näytti ihan järkevälle, mutta vaihettasko se 3. Kohtaan pakenevan hirven pysäyttäminen ja siihen kertoimen nosto 1,5?