Tavoitteet syksylle 2014

[Jorma Kamila]

Syksy jahteineen oli ja meni , jotenka lienee aika palata otsikon aiheeseen.
Hirvijahdin aikana onnistuimme olemaan parina päivänä oikeassa paikassa oikealla hetkellä tuloksena pari kaatoa lyhyeen seisontahaukkuun ja vasikat passilinjaan. Jahdin jälkeen oli tietenkin odotukset korkealla ja kuvittelin
positiivisten kokemusten kasvattaneen laikan itsetuntoa ,mutta turhaan. Koirani on kuin ennenkin , mitään kunnollista seisontahaukkua ei kuulu . Muutama minuutti ja pois . Sama pätee pimeällä ja kuutamolla . On turhauttavaa yrittää
viedä koiraansa eteenpäin kun huomaa sen viettivireen puutteet . Se ei vain ole kiinnostunut linnuista ja hirvistä ,kuin  ohjaajansa , mutta tykkää oravista , supeista ym. karvaisista pieneläimistä . Kissan puuhunajo on parasta nannaa sille .
Haukku raikaa kilometrien päähän ja hyvät selitykset kissan omistajalle ovat tärkeitä keksiä nopeasti.
Koira on mukava ,vaatimaton ja älykäs ja siinä on vain yksi puute .Siitä tuskin tulee edellämainitun riistan (hirvi/lintu )pyytäjää .
Siitä huolimatta se tulee pysymään meillä ,mutta mitään tavoitteita sille ei enää aseteta .
Kun muutama vuosi sitten tein ensimmäisen hankintani , oli sen sukutaulussa tuplattuna FIN12877/98 äiti ja isälinjassa
ja isänä FIN54454/06 .Näillä uroksilla on yhteensä reilut 160 pentua ,joista yhdellätoista luokkatulos , jotenka turhan kait odotan kun tarvitaan vähintäin  15 pentua jotta saa yhden koekelpoisen !!!???
Onneksi nytkin astutuspalstalla on korkeasti palkittuja yhdistelmiä tarjolla kasvattajilta jotka haluavat viedä rotuamme eteenpäin ja todella jalostaa sitä haluamaansa suuntaan poiketen koirakauppiaista joille mammona kulkee kasvatuksen suunnannäyttäjänä.
Tämän syksyn tavoite on löytää monipuolinen ja terve itälaika Suomesta.

[Pate]

Itse tuota urosta mietin myös aikanaan, kun oman koirani tauluja kattelin, että aika paljon on poika hyppinyt siihen nähden, että ei tulosta ole tehnyt ainakaan paperille asti...

No itsellä alkaa yhteenvetona olemaan eka syksyn osilta se, että kiinnostusta on, mutta ukko pidetään matkassa. Lunta iski puoli metriä, joten ei enää kehtaa sinne hirville vääntää, vaikka näyttäs, ettei kovin hidastakkaan. Paras hirven seuraaminen tähän mennessä hieman toista kilometriä. Jälkeä ei oikein jaksa/kiinnosta mennä, ilmavainulla pelaa. Löytää/ hakee n. 200-300 metriä. Silloin mennäänkin sitten häntä suorana, ja hirvet ei jää löytöön. Ja kun ei tuon pidempään vielä seuraa, niin ei ole tarvinut haukkua vielä odotella. Pari teerihaukkua, mutta kuten aiemmin jo kirjoitin, niin meinaa ne hakea itse sieltä puusta.

Orava jos tulee häkin viereen puuhun räksyttämään, menee koppiin mököttämään. Joskus yrittänyt nakata vesikupilla, että häivytkös siitä...

Nyt tosin kun jäille pääsi, niin parantunut vähän tuo itekseen meno. Menin ison selän keskelle istuskelemaan pilkille, niin sitten se kierteli lähisaaria etc, kun näki kai sieltä kaukaakin. Mutta aivan pentu tuo vielä on vaikka 9 kk tuli täyteen. Toivottavasti vuosi lisää ikää tekee kummia...

[junttieinari]

Aika hitaasti aikuistuvia näyttää nuo laikat olevan. Vaikka yksi hirvi kaadettiinkin hyvään haukkuun, pennun elkeet jatkuvat. Välillä menee aivan lekkeripeliksi, teitä pitkin juoksee eikä metsä kiinnosta pätkääkään.  Silloin kun liikkuminen kiinnostaa, hirviä kyllä löytyy. Sekä jäljittämällä että ilmavainulla. Hyvänä päivänä jäljittää muutaman kilsan, jos ei hirveä jäljen päästä löydy tulee omia jälkiään takaisin.Haukulla ei tahdo pysyä 20min pitempään. Pienellä maanittelulla menee takaisin muutaman kerran. Onneksi jänisten jahtaaminen on tänä syksynä jäänyt pois.

Kaikista ärsyttävin ominaisuus on se, että koira ei anna kiinni kun pitäis paikkaa vaihtaa. Hermot menee. Joskus taas tottelee nöyrästi. Jospa se siitä tasaantus kun kaksi vuotta tulee täyteen...

Koiran sielunelämää toistakymmentä vuotta ihmetelleenä olen huomannut, että jokainen on yksilö. Tämä veitikka on toisaalta hirveän itsenäinen, eikä erityisesti välitä paijaamisesta eikä isännän miellyttämisestä. Siitä huolimatta välillä ulisee häkkiin seuraa. Sen verran ääntä on lähtenyt, että naapuri ei enää kättä nosta. Mutta ei se haittaa, ei se hääppönen käppänä olekaan...

Yksi hirvi vielä juoksee, jospa se vielä tälle syksylle tärppäisi. Jos ei, ensi syksynä uudella innolla.

[Ukonkuiva]

Tavoitteet joltain osin jo saavutettu: Kokeessa jo käyty yhden kerran. Nuorella laikalle jonkinlainen hirvenajo ja oravahaukku ( ja myöskin jänisajoja . Seurailtiin pennulla jo karhun jäläkiä (kylläpä jänskätti). Jonkinlainen karhutilanne saatiin aloituksessa. Tästä on hyvä jatkaa, pitää olla realisti

Realistisen elämäntapametsästäjän asettamat tavoitteet on jopa vähän ylitetty. Vanhalla koiralla menee tuttuja "latuja". Pennulle jopa jonkinlainen hirvikaatokin. Haukussa on pysynyt kolmevarttia, sitten isäntää ikävä. Seuraamisia maksimissaan, 1,5-2km, sitten omia jälkiä takaisin. Luonteeltaan vielä hirveän pentumainen, ei malta keskittyä. "Pää" ei ole vielä kunnossa. Koira on tasan vuodenvanha. Tästä jatketaan, vielä on asiaa hirvihommiinkin.

[JKU]

Näin uutena laika harrastajana kyselisin teiltä kokeneemmat...Itselläni on iltälaika narttu jolla ikää nyt 13kk. Mielestäni koira hakee kohtalaisen hyvin...pisimmillään käy noin kilometrin päässä,mutta pääasiassa pyörii siinä reilun puolenkilometrin päässä. Hakiessa tekee lenkkejä ja palaa aina lähtöpaikalle takaisin. Ei aja jänistä(ainakaan äänen kanssa),enkä tuolta lintuhaukkuakaan ole vielä kuullut. Hirveä tuo koiruus on haukkunut  kaksi kertaa,molemmat pituudeltaan n.40min. Pisin seuraaminen 7.5km ja sitten luovutti. Karhua jälitetty hihnassa.....ei vierasta jälkeä vaan jälittä. Karhun kaadollakin käytin,alkuun vähän vierasti,mutta lopulta alkoi haukkua raatoa...tosin vähän arastellen. Luonne tällä on kohdallaan ei välitä muista koirista ja ihmisille vieraillekkin ja lapsille tosi ystävällinen. Kertokaa alan rautaiset ammattilaiset onko nämä rodulle ominaisia juttuja ja miten tästä eteenpäin?

[Jani Laitinen "Jamppa"]

En ole rautainen ammattilainen, mutta ensi syksynä lisää mettää, mutta varo juoksuttamasta liikaa ns. tyhjää. Eli etenki nuoret laikat monasti tarviisivat sinne sen kaadon, jotta koiralla mielenkiinto kestää hirvityöskentelyyn ja siitä se sitkistyy lisää.
Hyvät merkithän tuolla siun koiralla on varmasti sopivalla käytöllä kehittyy oiva peli. Ei muuta kun  ens vuonna kokeisiin heti kun alkaa ykkösen töiden verran työskennellä.

[Jouni Allinen "Pelto-Jouni"]

Minustakin tuo lähtö kuulostaa varsin hyvältä.

Ensi vuonna vaikka vähemmän käyntejä, mutta laadukkaita. Eli koiran kanssa kahdestaan metsään ja parasta olisi jos olisi aina mahdollista ampua mikäli paikka. Ei niitä passit ympärille ja koira sinne tilanteita. Itse käyttäisin max. yksi kerta per viikko eli antaisin himon niinsanotusti yltyä.

[JKU]

Joo... harkitusti tätä on käytettykin(1-2 kertaa viikossa) nyt loppukaudesta juoksut sotki vähän metässä käyntejä. Tälle kaudelle saattas vielä olla mahdollisuutta kokeilla sitä kaatoakin kun vaan kaiki tähdet sattus kohilleen.....muutama lupa ois vielä käyttämättä ympäri suomen. Katotaan miten käy.

[Libbo]

Eiköhän sitä tuolle nartulle lähetä tälle syksylle hakemaan lintu ja hirvi kontakteja alkuun ja jos hyvin sujuu niin käytetään kokeissa muutamia kertoja.
Suuri määrä on odotuksia koirasta tälle syksyä.

Syksyhän on kulunut vaihtelevissa merkeissä alku syksystä saatiin muutamia lintu haukkuja mutta ei pudotusta. Hirvi kontakteja saatu  useita. Pisimmät seurannat on reilun  kilometrin ja heitti poissa. haukkunut pisimmillään 15min.

Alku näytti kohtuu hyvältä mutta sitten.....prkl...

Viimeisen kuukauden aikana olen tarjonnut parin minuutin vanhalle jälelle(Lumijälki ja elukat näin ite) useita kertoja, mutta ei yhtään kiinnosta. Jäniksiä ruvennut nytten lumen aikaan ajelee ja kelpaa todella vanha jäniksen jälki.  

Eli yhteen vetona odotukset ja todellisuus ei oikein kohdannut tälle syksyä. Kokeillaan vielä ensi syksynä miltä näyttää.

[Kalevi]

ittellä Itälaika Uros ikää kolmetoista kuukautta
hakee hyvin hakulenkit kilometristä kahteen tai niin kauvan jos ei Jäniksen jälkiä tule vastaan
mahottoman innokas Jänikselle ajaa haukkumata niin kauan kun pääsee jossai väliin
ja saan pois
Hirviä haukkuu pisin hakku neljäkymmentä minuuttia yksin on kyllä Hirvillä pari kolmekkin tuntia mutta ei puhu mitään
toisen kanssa hakkunut reilun viisi tuntia
haku hyvää lähtee heti kun auton oven aukaisee

[Temez123]

ittellä Itälaika Uros ikää kolmetoista kuukautta
hakee hyvin hakulenkit kilometristä kahteen tai niin kauvan jos ei Jäniksen jälkiä tule vastaan
mahottoman innokas Jänikselle ajaa haukkumata niin kauan kun pääsee jossai väliin
ja saan pois
Hirviä haukkuu pisin hakku neljäkymmentä minuuttia yksin on kyllä Hirvillä pari kolmekkin tuntia mutta ei puhu mitään
toisen kanssa hakkunut reilun viisi tuntia
haku hyvää lähtee heti kun auton oven aukaisee

hyvä siitä tulee, van elkää helkkarissa opettako nuita nuoria koiria vanhemmilla koirilla, seon helkkarin hauska sellaanen tessu joka lähtee kun raketti heti kun jostain kuuluu koiranhaukku ja painaa kaveriksi haukkumaan.

[Kalevi]

kyllä tuon tiedän mutta oli pakko kokeilla

[viikinki]

Kuinka monta kertaa kestää vedättää kokeneemmalla koiralla jotta ei käy kuten Temez kuvailee?

 Omalla koiruudella ois ollu mahiksia mennä toisen haukulle kun on ollut omalla haulla, vaan eipä kelpaa toisen hirvi. En ole kertaakaan yllyttänyt = vienyt tahallan jotta menisi töihin toisen kanssa, vaikka haukkukestävyydessä ois vielä toivomisen varaa...on vain joskus tuokin käynyt mielessä. Sitkeästi mettään ja jos on koiralla muuten lähtöjä niin näyttää haukutkin pitkistyvän.

[laikaman]

Itsellä seuraavanlaista kokemusta toisen kanssa haukuttamisesta.Eli joitain vuosia sitten otin itälaikanartun pennun.Käyttelin koiraa metsässä rauhalliseen tahtiin ja perinteisiä keinoja käyttäen.Toisena syksynä eli koiran ollessa vajaa pari vuotias oli ilmeistä ettei kyseessä ollut mikään huippulahjakkuus.Koira oli kuitenkin melko sitkeä seuraamaan hirveä ja muutamia lyhyitä haukkuja oli, mutta hirvet oli niin arkoja että aina meni karkoiksi.Vein koiran kuitenkin kerran jopa erraushaukkuihin ja tyttöhän veteli pikku ykkösen sen ajan säännöillä.No koira oli kuitenkin edelleen mielestäni vaatimaton ja päätin muutaman kerran laittaa vanhan mestarin mukaan hirvelle.Pari kertaa veteli vanhan mukana suoraa huutoa 12 tuntia.Käytin koiraa sitten yksin metsässä ja kiinnitin huomiota sen tekemiin hakulenkkeihin, jotka oli jopa hyviä, mutta jotain tuttua niissä oli.Sitten tajusin.Tyttö meni vanhan koiran muutaman päivän aikaisia jälkiä, eli olin käynyt samalla alueella vanhalla koiralla ja nyt narttu koitti löytää kaveria metsästä.Pikku hiljaa koira tympääntyi hirviin kokonaan ja on tänäpäivänä pihakoirana.Yhteenvetona voidaan sanoa että ko. koiralla on selvästi puutteelliset hirviveret ja silloin 2-3 vuotiaana olisi pitänyt saada niihin lyhyisiin haukkuihin kaato.Koiralle tuli aina vain niitä pitkiä seuraamisia ja menetti mielenkiinnon hirviin.Kuitenkin se toisen koiran mukana jätti semmoisen maun että en enää laita nuorta koiraa toisen mukaan, vaikkei se ollutkaan pääsyynä tuon kyseisen nartun kehityskaareen.Joillakin toisilla olen kuullut ihan hyviäkin kokemuksia.

[Kalevi]

Eilen haukkui ydeksänkymmentä minuuttia ja jatkoi Hirvillä olemista puhumatta vielä kolme tuntia ennenkuin sain pois