Laatuyhdistelmät/ laatupentueet 2014

[Nettihirvestäjä]

 
Millä perusteella valitsette yhdistelmän/ tulevan pentueen?

Onko pointtina

A. Hirvi
B: Ilves
C: Supi/ Kettu/ Mäyrä
D: Pienriista
E: Sukutaulu
G: Koehistoria

Ja lähinnä syitä ja perusteluita kaivataan.

Ajatuksena tässä itsellä kiinnostaa että mihin suuntaan rotu on menossa.

Ollaanko vielä luomassa tulosvertailukelpoista koiraa internetin maailmaan vai todellista suurriistan pyyntiin soveltuvaa apuvälinettä.

[Jarmo_P]

Helppoa.

1. Koetulokset ((KARH1) + HIRVI1) + TA 300 min  ei oma-alotteisia yhteydenottoja
2. sukulinjoissa pelaavia koiria karhulle ja hirvelle mieluiten sisarissakin
3. hyvä haku
4. Terveys (sukurasitteet) sillä ei sairaalla koiralla mitään tee

[Jouni Allinen "Pelto-Jouni"]

Tulevan pennun otossa tärkein ominaisuus on haku. Tarkoituksena on löytää sellainen koira, joka on jättänyt jälkeensä hyviä hakijoita. Tähän joutunee todennäköisesti näkemään hieman vaivaa, eli soittelemaan iihmisille ja kysellä pentueen sellaisista koirista ja niiden edesottamuksista, joilla ei ole mitään koetuloksia. Yleensä, huom siis yleensä, nämä hyvät hakijat kestävät myös työmaalla. Se, haukkuuko koira hirven lisäksi myös karhua vaikka suvussa karhunhaukkujia olisikin, on sitten aina hieman arpapeliä. Paljolti on kiinni isännän aktiivisuudesta. Mikäli suvussa on koiria, jotka ovat ainakin jossakin elämänsä vaiheessa osoittanut kiinnostusta linnulle, on se vain plussaa.

Pelkkiä koetuloksia en tuijota, mutta ehdottomasti niin urokselta kuin nartultakin joku tulos pitää löytyä. Vaikka tuloksena olisi nartulta vaikka hakupisteet, kertoo se usein jo siitä, että kokeeseen on uskaltauduttu ja päästäänpähän testaamaan ainakin se haku.

Vaikka joku yhdistelmä tuloksellisesti (lue: siis hirvituloksellisesti) olisikin näyttävä, ei se automaattisesti tarkoita sitä, että koira vastaisi odotuksiasi kaikilta osalta. Etenkin tuo haku on sellainen mitä koiralla ei välttämättä riittävästi ole vaikka koira olisi käyttövalio.

Luonnollisesti terveys on tärkeä. Itse ainakin luotan siihen kerättyyn dataan, jota jalostusneuvojat ovat vuosien saatossa keränneet. Nykyisin tuo terveyspuolen tsekkaus on kohtuullisen helppoa, jos mitään suurta ei pomppaa esille, voisin pennun ottaa.

Oma seuraavan pennun otto mennee muutaman vuoden päähän. Melko selkeä näkemys minulla kuitenkin on, mistä suvuista seuraavaa koiraa alan suunnitella.

[Hillakaira]

Notta pittää hyvin yhteyttä miehheen, hakua sais olla ettei aivan saappaita nuole mutta ei mittään tyyppiä irti tulet ja ootellaan, silloin ollaan kaukana laikasta, riistaa saa haukkua kaiken sorttista ja ite ohjailet tarpeittesi mukhaan, sukutaulussa pellaavia koira, riittää kun itse tiedän että on ollut pellaavia useampi koiria vanhempien omissa pentueissaki, varhaiskypsyyttä saa olla että alle vuosikkaana olis haukkuja linjoissa ollu. Terveyttäki saa olla.

[Hartsa]

Helppoa.

1. Koetulokset ((KARH1) + HIRVI1) + TA 300 min  ei oma-alotteisia yhteydenottoja
2. sukulinjoissa pelaavia koiria karhulle ja hirvelle mieluiten sisarissakin
3. hyvä haku
4. Terveys (sukurasitteet) sillä ei sairaalla koiralla mitään tee

nyt taisi olla puhe laikan pennuista eikä jämpteistä 

[keituri]

E. Hajuaisti ja löytötehokkuus. Ne voi testata sielä missä taikut on ollu mustikassa.

[Jarmo_P]

nyt taisi olla puhe laikan pennuista eikä jämpteistä 

Ei kun suurriistakoirasta.

Pienpetohommiin ja vesilinnun noutoon soveltuu mikä vaan kunhan isäntä käyttää koiraa metässä ja polttaa ruutia.

Tietenkin varoo ottamasta minun kriteereillä olevaa pentua.

[Tiro]

Lisäisin Jarmon listaan vielä jälkivainun, mutta sitähän voipi reenata.
Ei tarvis olla liian äkänen suurpedolle, se tuppaa tuomaan ongelmia. Eli vaikka karhu kiinnostas niin tulis suhtauta karhuun niin ettei pakota karhua liikkeelle.
Esimerkiksi vast ikään nähty video ketjukarhulta jossa koira roikkuu karhun poskessa ei ole mielestäni hyvä enkä tuollasen jälkeläistä välttämättä ottaisi.

Esa

[Hartsa]

Ei kun suurriistakoirasta.

Pienpetohommiin ja vesilinnun noutoon soveltuu mikä vaan kunhan isäntä käyttää koiraa metässä ja polttaa ruutia.

Tietenkin varoo ottamasta minun kriteereillä olevaa pentua.

ei vaan taija suomesta löytyä yhtään laikaa mikä nuo kriteerit täyttää...

[Temez123]

eihän tuota itälaikalle paljon noita vaatimuksia näköjään ole . tästäkin keskustelusta jo näkee, että jokaisella on vähän omat näkemykset siitä mitä laikan tulisi olla ja mitä ei. Ei tarvi kuin hakea hyvin ja haukkua kaikkea mikä liikkuu, olla tarpeeksi sitkeä mutta silti pitää yhteyttä, hakea hyvin mutta olla silti helposti ohjattavissa, pitää olla hyvä ilma ja jälki vainu ja vielä terveyttäkin pitäisi olla. Eli toisin sanoen kun yhdistää jämptin+ norjan harmin + suomenpystykorvan parhaat ominaisuudet niin saadaan aikaan itälaika? .  Eli jalostaminen on helppoa kuin heinänteko tammikuussa.
Aiheen aloittajalle: molempien vanhempien tulee olla varhaiskypsiä= alle vuosikkaana tulee pysyä työmaalla vähintään täysi erä ilman kaatoja. eka kaadon jälkeen vähintään se 10h ennenkuin antautuu kiinni. Hyvä haku molemmilla vanhemmilla,nimen omaan tyhjän maaston haku. Narttu sa olla mieluummin kiinostunut kaikestaa riistasta,samoin kuin uros. Unohtamatta oikeita Karhu töitä,(osittain taipparit) ja huhut ,että isän isän isän isälle on amuttu karhu  kannattee jättää oman arvoonsa.Vaanhempien sisaruksissapitää olla myös pelaavia koiria.  Haku pitää olla sellaista, että auto parkkiin ja linkku auki, gps katellaan koska haukku alkaa. mitä tuohon terveyteen tulee niin on melkein aivan sama mistä linjoista koiran ottaa , noita sairata  on lähes joka suvuissa, niistä ei vain huudella, pistetään ongelma monttuun ja tukitaan suu.  sitten kun vielä muistetaan, että se hyvä pyyntikoira ei välttämättä ole se paras jalostuskoira.
eli tiivistettynä. Kun molemmat vanhemmat on varhais kypsiä sekä ylisitkeitä niin mahdollisuus saada tasisuutta sekä pelaavia pentuja on olemassa.
Esa:lle tuosta karhun haukkumisesta mie olen vähän erimieltä, kyllähän sellainen koira joka käy karhunperskarvoihin kiinni saapi isomman nallen istumaan paikoillleen ja pienemmät pakenemaan puuhun, vielä kun ois kaksi saman moista koiraa niin pysyy nallet paikoillaan. Hirvi koiraksihan ei sellaisesta kuumanakäyvästä koirasta ole.

[Tiro]

Niin minäkin ajattelin aiemmin että paremmin pysäyttää ärsy koira, mutta nyt oon tullut vähän toisiin ajatuksiin. Kokemusta tosin on vielä vähän tositilanteista joten nämä on vain minun ajatuksia.. Luulen että pikku karhulle homma menee just noin että puu kutsuu, mutta isompi nalle minun käsityksen mukaan pyrkisi pois kiinni käyvän koiran ulottuvilta.
Uskon että uhitteleva koira joka ei käy kiinni pitää karhun menohalut paremmin kurissa.
Toivon mukaan tulevat syksyt tuovat lisää kokemusta ja mutu muuttuisi kokemukseksi.
Nythän tämä keskustelu karkasi naapuri raiteille, mutta perustelin kommenttini 

[Kalevi]

Ei se noin Temez123 kyllä ihan mene kannattaa perehtyä koiriin enenpi ennenkuin noin kirjoittelee
minulla sen verran kokemukisia useanmasta rorusta elikkä jonkinverran tietoa

[jyry]

         Hirvi-Karhu
         Haku-10-20km lenkit
         Työmalla sais pysyä vähintään vuorokauden
         Ei yhteyden ottoja (rahtari ei hyvä)
         Terveys
         Luonne

[Kalevi]

toinen samanlainen

[Temez123]

Mitäs tuolla meinasit Kalle? tarkennatko hieman? jos tuohon karhun haukkuun viittaat niin ei menekkään aina, niitä nalleja kun metsästetään niin monella eri tavalla ja eri olosuhteissa.  jos meinaat tuota jalostusta niin ei mene tuokaan nuin,(ja sen kyllä huomaa) mutta noin sen pitäisi mennä. Kyllä kuitenkin tosi asia on, että varovastikin arvioiden vähintään 60% on täysin mitään tekemättömiä koiria , 30% jonkin laisia pyynti koiria ja loput sitä terävintä kärkeä. siis kun itälaikoista puhutaan.  Sen verran voin avata , että toistakymmentä laikaa olen metsässä nähnyt ja jotain saatan tietää vielä muidenkin edesottamuksista. suomen pystykorvia on muutmaa tullut metsässä myös käytettyä, niin ja vierestä muutaman harmaan edesottamuksia myös. Sen myönnän etten koirista mitään ymmärrä mutta opetellaan opetellaan.