Tulevan pennun otossa tärkein ominaisuus on haku. Tarkoituksena on löytää sellainen koira, joka on jättänyt jälkeensä hyviä hakijoita. Tähän joutunee todennäköisesti näkemään hieman vaivaa, eli soittelemaan iihmisille ja kysellä pentueen sellaisista koirista ja niiden edesottamuksista, joilla ei ole mitään koetuloksia. Yleensä, huom siis yleensä, nämä hyvät hakijat kestävät myös työmaalla. Se, haukkuuko koira hirven lisäksi myös karhua vaikka suvussa karhunhaukkujia olisikin, on sitten aina hieman arpapeliä. Paljolti on kiinni isännän aktiivisuudesta. Mikäli suvussa on koiria, jotka ovat ainakin jossakin elämänsä vaiheessa osoittanut kiinnostusta linnulle, on se vain plussaa.
Pelkkiä koetuloksia en tuijota, mutta ehdottomasti niin urokselta kuin nartultakin joku tulos pitää löytyä. Vaikka tuloksena olisi nartulta vaikka hakupisteet, kertoo se usein jo siitä, että kokeeseen on uskaltauduttu ja päästäänpähän testaamaan ainakin se haku.
Vaikka joku yhdistelmä tuloksellisesti (lue: siis hirvituloksellisesti) olisikin näyttävä, ei se automaattisesti tarkoita sitä, että koira vastaisi odotuksiasi kaikilta osalta. Etenkin tuo haku on sellainen mitä koiralla ei välttämättä riittävästi ole vaikka koira olisi käyttövalio.
Luonnollisesti terveys on tärkeä. Itse ainakin luotan siihen kerättyyn dataan, jota jalostusneuvojat ovat vuosien saatossa keränneet. Nykyisin tuo terveyspuolen tsekkaus on kohtuullisen helppoa, jos mitään suurta ei pomppaa esille, voisin pennun ottaa.
Oma seuraavan pennun otto mennee muutaman vuoden päähän. Melko selkeä näkemys minulla kuitenkin on, mistä suvuista seuraavaa koiraa alan suunnitella.