Joo, Laika on kiinnostanut oikeastaan aina, mitä nyt välillä nuo "tappaja" puheet on häirinnyt keskittymistä. Itselläni on ollut suurpetokoira hakusessa ja isännästä välittäminen tärkein kriteeri pyyntimaiden vuoksi. Eli siis niinpäin, että ne alueet millä pyydän 2-5 pitkää reissua kotikuntani lisäksi, ovat niin tiettömiä ja Suomen mittakaavassa suuria erämaa-alueita, että siellä ei viitsisi koiraa haeskella päivätolkulla hirvien perästä, jos karhut on mielessä! Toinen asia on myös se, että jos tähtään esimerkiksi 15km päähän autiotuvalle ja löysäät autolta villasukan irti, niin eipä taida olla autiotuvalle menemistä, kun pahimmassa tapauksessa koira ei välitä isännästä tuon taivaallista
Ehkä hieman yleistämistä, mutta karua totuutta joidenkin harmaiden kohdalla..
Tavallaanhan minulla on kaikenriistan koiria jo ollutkin, mutta vaan pienemmässä muodossa. Vaikka keskitynkin Pystykorvien kanssa linnunpyyntiin, niin näätä, supi ja yhden edesmenneen koiran kohdalla myös karhu kuului repertuaariin. Nyt on ollut kuitenkin kova hinku saada jalkavampi ja enemmän suurriistaan painottunut koira tarhaan.
Edellä mainittujen seikkojen vuoksi käytännössä oli vain kaksi rotua, joita haaveilin. Kk ja jonkun sortin laika. Itäsiperianlaikoista löytyi se minun kriteerit täyttävä pentue/astutus.
Toivotaan, että tuleva pentu on riistaverinen ja minulla onni myötä, jotta tulee positiivisia ensikokemuksia koiralle nimenomaan karhusta. Jälkiä luuhataan ensi keväästä lähtien, jotta pysyy mies kärryillä kotikunnan karhujen liikkeistä ja kyllähän sitä syksyllä jo uskaltaa ainakin jäljelle lähteä koirankin kanssa. Koira sitten näyttää kypsyytensä ja katsellaan koska uskaltaa pedolle laskea koiran ihan irrallaan. Todennäköisesti ainakin ensimmäinen syksy menee metsään tutustuessa ja jälkiä seuraillessa, ehkä hieman pienpetoja ahdistellen jos kohdalle sattuu. Toisella vuodella sitten katsellaan noita kosketuksi isoon mölliskään! Hirvet jätetään rauhaan isännän puolelta ainakin siihen asti, kun on karhulta kokemuksia ja merkit näytetty. Jos kaikki menisi niin kuin elokuvissa, niin karhu nurin ennen kuin hirville rohkaistaan ollenkaan, eikä tuo haittaisi vaikkei sen jälkeen enään hirvistä välittäisikään
Jos taas on kauhea hinku hirville, niin pakkokai se on porukkaan alkaa, mutta olisi se vaan karhunpyynnissä helpompaa kun ei niitä hirvihaukkuja tulisi.
Loppuviimein koira kuitenkin merkkinsä näyttää ja isäntää koulii, niillä sitten mennään mihin rahkeet ja kiinostus riittää