No ensinnäkin hirv1-tuloksilla on on erittäin suuri merkitys, ilman niitä ei itälaikapuolella ole jalostusta sanan varsinaisessa merkityksessä ollenkaan, ellei mukaan lueta aineksen karsimista, eli ns. monttujalostusta. Karhupuolella puolustaisin kuitenkin matalan kynnyksen koemuotoa, jotta saataisiin edes jotain tuloksia, olkoot vaikka kolmosia. Tunnustan, että ei nuo räikeimmät esimerkit hyvältä kuulosta ja niistä olisi syytä päästä eroon. Mutta kuitenkin koko taipparisuorituksia tai yrityksiä on niin tuiki vähän, että tämän vähempään ei ole syytä mennä. Tiedän sääntöjen kehittelijöiden asiantuntemuksen, mutta mikä on tavoite? Mielestäni koira, joka tavataan haukkumasta karhua, täytyy ehdottomasti saada osallistua karhunhaukkukokeeseen/taippariin. Saadaan edes jotain mustaa valkoiselle. Pisteet on eri asia. Moni koira haukkuu karhua tavatessaan, mutta ei halua tai pysty löytämään karhua. Kuten moni jo sanoikin, löytöä pitää arvostaa, siitä kertoo nuo kertoimetkin. Ilman löytöä ei ole tilannetta, ja koemuodon on jäljiteltävä metsästystä. Mutta on se vaan tosi paljon eri asia, jos paukuttaa muun riistatyöskentelyn lomassa löytynyttä karhua tuntisotalla, kun että koira viedään jollekin "konekarhulle". Pitäisi siitä jotain saada, jos tuomarikin ehtii paikalle ja karhu todennetaan. Tämä jo siksi, että kokeneenkin koiran saaminen karhulle ei ole kovin helppoa. Olkoot sitten pisteet, jotain muuta kuin ykkösiin oikeuttavia.