Yritin taannoin vastata tabletin kanssa, mutta viesti hävivi bittiavaruuteen.
Tein kuitenkin sellaisen otannan, jossa katsoin vuodet 2008-2013 tehndyt taipparisuotitukset. Olikohan niin, että parhaana vuonna jämteilla oli ollut n. 50 suoritusta, mutta keskiarvo oli kuitenkin tuona jaksona ehkä noin 30 suoritusta. Muilla roduilla määrät olivat vielä reilusti pienemmät.
Tämä pisti miettimään, että jos vertaa tuota määrää vaikka hirvisuorituksiin pelkästään jämteillä, noin 4000 kappaletta, ollaan aivan eri sfääreissä! Väkisinkin tulee mieleen, että olisiko sitten palata tämän aiheeseen, kun suoritusmäärät kaikki rodut mukaan lukien pääsee vaikka kymmenesosaan hirvikoesuorituksista? Jos taas joskus on käynyt niin, että joku taippari on tehty hieman heppoisin perustein, niin väittäisin, että mitään peruuttamatonta vahinkoa ei ole päässyt tapahtumaan. Onpahan paperilla tieto, että koira on ehkä karhun kanssa tehnyt edes jotain.
Noihin sääntöihin sen verran, että kuka oikeasti määrittelee vaikka plotilta, suomenajokoiralta tai vaikka velulta millaista on varma haukku äänen perusteella. Uskoisin, että parhaiten sen osaa arvioida koiran omistaja, mutta jos vaikka itse pääsisin arvostelemaan plotin karhukoetta, olisi minun hyvin vaikea arvioida millainen sen haukku oikein on.
Eikö oikeasti olisi helpompi ja järkevämpi VIELÄ TÄSSÄ VAIHEESSA pitää koe taipparimuotoisena ja ehkä hieman kiristää tiettyjä arvostelun kohtia? Mukaan voitaisiin, että kaikki rodut jos se kerran on siitä kiinni, että heillekin pitää joku testi olla olemassa.
En vain näe järkevää perustetta jalostuksellisesti enkä muutenkaan miksi tämä nykyinen malli olisi syytä ottaa käyttöön. Palattakoon asiaan vaikka 5-10 vuoden päästä kun taippareita tulee vuosittain se 400-500 kappaletta.
