Nyt on kurssit käyty ja ladattu virtaa tuomarikorttiin tulevaa syksyä varten. Siilinjärvellä Kumpusen koulukin kävi melko pieneksi kun uusista säännöistä oli tullut kuulemaan reilusti yli 100 kortin uusijaa. Pitää ihan alkuun kiitellä koulutuksen pitäjiä ja etenkin Pöyhösen Mikaa, joka piti erittäin selkeän koulutuksen kansantajuisella kielellä. Sitten asiaan.
Muutoksia sääntöihin on tullut melko paljon vaikka pääperiaatteet ovatkin säilyneet samankaltaisina. Oman pohdiskelun jälkeen suurin käytännön muutos liittyy siihen, että enää löytöhaukkua ei voi haukuttaa liian pitkäksi siinä toivossa, että haukkuajasta saadaan helpot pisteet pois. Koska uusintahaukun pituuden tulee olla vähintään 10 minuuttia, jotta sitä edes uusintahaukuksi lasketaan, selkeyttää se metsässä olemista. Muutenkin uusintahaukkujen saaminen ja niiden keston piteneminen ovat sellaisia kohtia, jotka uusilla säännöillä saa entistä suuremman arvon. Se, että kahden uusintahaukun tulee olla vähintään 30 minuuttia pitkiä tarkoittaa käytännössä sitä, että todennäköisesti löytöhaukut tullaan katkaisemaan totuttua 120 minuuttia aikaisemmin. Mikäli löytöhaukun haukuttaa 150 minuuttiinen, loppuu yksinkertaisesti aika tehdä muut tarvittavat osiot, jotta HIRV ykkösen ainakaan helposti saavuttaa.
Yksi mielenkiintoinen asia on myös tuo löytömatka. Enäähän se ei oile automaattisesti ryhmän ja koira välinen etäisyys haukun alkaessa, vaan kepsistä pitäisi katsoa ne lenkit mitkä koira on kulkenut ennen löytyä. Voi siisi olla, että hirvi on 400 metrin päässä, mutta löytömatkaksi kirjataan 1,4 kilometriä.
Loppupää on myös selkeytynyt. Toki sielläkin on joitakin erikoisuuksia. Esimerkiksi mielenkiintoista on se, että koira, joka luovuttaa ennen erän loppua työskentelyn ja palaa ryhmän loppua saa ennemmän pisteitä kuin koira joka jää erän jälkeen metsään eikä suostu sieltä tulemaan pois. Pieni nyanssi, mutta mielenkiintoinen konkreettinen ero.
Myös maastokortti on muuttunut melko paljon. Ensinnäkin sitä on tiivistetty, jotta se sopii kahdelle sivulle, mutta myös haku taulukko on täysin muuttunut. Haun arvostelu on muuttunut tuomarien kannalta paljon työläämmäksi, koska koko ajan joudutaan katsomaan kepsiä ja mittailemaan matkoja. Mikään ongelmahan se suoranaisesti ole, mutta jos hakulenkit tuppaa jäämään lyhyiksi, on tuomareilla kiire kirjailla nopeuksia ja ulottuvuuksia.
Jalostusta ajatellen on erittäin hyvä, että nyt nähdään aidosti miten kaukana koira käy. Tästä olisikin ehkä syytä alkaa pohtia hakuindeksien tekemistä, jossa keskityttäisiin ulottuvuuteen. Tulevaisuudessahan jokainen hakulenkki kirjataan niin, että siitä näkyy ulottuvuus kilometreissä sekä nopeus, jolla tuo lenkki on tehty. Periaatteessa näiden uusien hakutaulukoiden ja haun arvostelun luulisi olevan kuin tehtyjä hyvin hakevalle laikalle, joka pitää ryhmään yhteyttä. Periaatteet ovat tietenkin periaatteita, mutta käytäntö sitten tulee näyttämään mitä todellisuus on.
Edessä on siis mielenkiintoinen syksy, jossa aikaisempiin syksyihin verrattuna tulee tapahtumaan paljon uusia asioita. Näitä uusia sääntöjä ei tietenkään kannata pelätä vaan ottaa ne mielenkiintoisena haasteena vastaan.