Haukkukokeista pohdintaa ja provoa :)

[Henna Koljonen]

Olen jo pitkään ihmetellyt, miksei haukkukokeita ole sellaisia vapaamuotoisia missä koiraa arvostellaan sen mukaan mitä se haukkuu. Koe olisi siis ns kaikenriistan koe. Kokeessahan voisi saada vaikka lisäansioita, jos koiran saa ensimmäisen riistatyöskentelyn jälkeen vaihtamaan toiselle osoitetulle riistalle. Tai lisäansioita, jos pysyy samalla riistalla yms.

Eikö ole hyvin lyhytnäköistä jalostaa koiraa haukkumaan vaan tiettyä riistaa. Mitä me tulevaisuudesta tiedämme? Mitä lajeja koiralle mahdollista metsästää 100 vuoden päästä? Ja ajatellaan historiaa, onko nälissään ja kylmissään ollut metsästäjä oikeasti valikoinut mitä riistaa koiran haukkuun ampuu. En epäile, etteikö metsälle ole ennenkin lähdetty tietty riista mielessä, mutta vain yhden riistalajin koiran kehittyminen ei varmasti ole ollut mahdollista kuin joitain satoja vuosia.

Haukkukokeethan ovat kehittyneet tuossa 1900 alkupuolella (eikös?). Silloihan oli vallalla muutenkin hyvin tiukat ja yhtenäistä ihannoivat käsitykset.

Lytätkää minut nyt teitämättömyydestäni, mutta kunhan tässä ääneen pohdiskelen kaikkien iloksi...

[junttieinari]

Sehän olisikin hyvä ajatus . Erityisesti jänisajosta pitäisi saada extraa, meilläkin olisi mahiksia huippupisteille

Ehkäpä kokeet ovat kehittyneet tähän muotoon siksi, että metsästä ei lähdetä enää vaan hakemaan ruokaa vaan jotain tiettyä lajia. Ennenmuinoin kun koiramme ovat jalostuneet hommiinsa, pääasia oli vain nälän tyydyttäminen. Kaikki kelpasi.

Kieltämättä kokeissa menestyvät spesialistit. Laikoissakin monen viljan koira jää usein ilman tulosta juuri moniriistaisuuden vuoksi.

[laikaman]

Minulla on käsitys että varsinaiset hirvenhaukkukokeet ovat Suomessa saaneet alkunsa tuossa sotien jälkeen. Joitakin tuon ajan tuloksia olen nähnyt ja verrattuna nykyisiin ovat ne tietenkin aika vaatimattomia, jos puhutaan haukkuajoista jne. Tieten silloinkin on varmasti ollut sitkeitäkin koiria. Ilmeisesti hirvenhaukkukokeet on alunperin karjalankarhukoiria varten perustettu ja myöhemmin muut rodut ovat tulleet mukaan.

Itsekin käytän koiriani kokeessa, mutta jätän tulokset omiin arvoihinsa, koska kokeessa niin monet asiat vaikuttavat lopputulokseen. Tietenkin koira joka haukkuu nyt esim. sen ykkösen on varmuudella ainakin jollainlailla kiinnostunut hirvestä, mutta se ei siitä tee välttämättä hyvää metsästyskoiraa. Koska jokainen kuka käyttää koiriaan myös metsästykseen tietää että siellä tilanteet vaihtelee aika paljon. Mutta koehommakin on varmasti jalostuksen kannalta ihan ok ja nuo yhteispohjoismaiset säännöt ovat mielestäni tervetulleita. Vieläkin parhaat koirat joita olen tositilanteissa nähnyt on miehillä jotka ei edes kuse koepaikkoja päin, mutta näillä herroilla ei muita kuin pelaavia koiria olekaan tarhoissaan. Sen verran olen katsellut näitten koirien sukutaustoja ja tullut siihen tulokseen että melkein sama mistä suvusta koiran ottaa niin oikeissa käsissä se alkaa pelata. Ja tarvittaessa järjestetään jalostuspäivät tarhalla...

[Juha]

Olisi vaan aika hankalaa arvostella yhtenäisesti. Ajatuksena kuitenkin arvostan siinä mielessä, että koira jolla on haukuttuna esim. vähintään voittajaluokan kakkonen sekä lintu että hirvikokeessa on arvoasteikossani samalla viivalla huipputuloksilla hirvi KVAksi päässeen kanssa.

Kulunut hyvä sanonta: eikö meillä ole jo tarpeeksi jämptejä ja norjanharmaita, ei kannata laikasta tehdä samanlaista. Lääke tähän: jos ja kun käytetään hirvituloksien pohjalta jalostukseen koiria pitäisi karttaa kuin ruttoa koiria joilla täydet työskentelyajat, mutta ei yhtään yhteyden ottoa työskentelyn aikana. Vielä pahempi jos ei edes erän jälkeen ole saatu kiinni.

Tietenkin vielä enemmän on kartettava jalostuksessa koiria joilla ei ole mitään muuta tuloksia kuin näyttelytuloksia.

[Teemu.S]

Suomen Laikajärjestö

Rotujärjestön suorittama jalostuksen kehitystyö Suomessa tähtää laikojen monikäyttöisyyden, koulutettavuuden, liikkuvuuden, terveyden, yhteiskuntakelpoisuuden sekä geenikannan säilyttämiseen ja näiden osa-alueiden kehittäminen edelleen vastaamaan nykyistä metsästyskäytäntöä maassamme.

Suomen harmaahirvikoirajärjestö

Järjestön tarkoituksena on edistää oloihimme soveltuvan hirvikoiran kehittämistä. Järjestön edustaminen rotujen pääasiallinen käyttö on hirvenmetsästys ja ne luetaan ns. pysäyttäviin hirvikoiriin.

[junttieinari]

Sopivasti tähän keskusteluun menin tänään tietämälleni jänisvapaalle alueelle, kun oman alueen jänikset haittaavat hakua niin perusteellisesti. Koira hakikin heti paremmin, lenkit 20-30min. Haukku alkoi kolmannella lenkillä 400m päässä. Äkkiä haukku katkesi ja kuulin koppelon kotkottavan koiralle, kun siirtyi toiseen puuhun! Haukkua vielä muutama minuutti ja sitten kuulin ison linnun lähdön.
Että kyllä sitä riistaa riittää ilman jäniksiäkin. Tähän asti ei ole lintuja haukuttukaan, mutta hirvikannan vähennyttyä nekin näköjään kelpaavat...
Löytöhaukku 4min, uusinta 3min, oiskohan tuossa jo luokkatuloksen tarpeet?

[Juha]

Mahtavalta (=rotumääritelmän mukaiselta) kuulostaa junttieinarin koiruus

"Suomen Laikajärjestö

Rotujärjestön suorittama jalostuksen kehitystyö Suomessa tähtää laikojen monikäyttöisyyden, koulutettavuuden, liikkuvuuden, terveyden, yhteiskuntakelpoisuuden sekä geenikannan säilyttämiseen ja näiden osa-alueiden kehittäminen edelleen vastaamaan nykyistä metsästyskäytäntöä maassamme."


Nämä on hirmu hyvät! Toivottavasti tähtäin pysyy tuossa ja siihen osutaan. Minusta jalostus on hyvin yksinkertaista. Näyttelykoirilla tulee suhteessa huomattavasti enempi näyttelykoiria jälkeläisistä ja käyttöpuolella menestyneillä suhteessa huomattavasti enempi pelikoiria. Ja yhteyttäpitämättömillä suhteessa huomattavasti enemmän yhteyttäpitämättömiä. Tällä hetkellä itälaikoilla suurin riski on mennä metsään tekemällä itälaikasta jämptimäinen rotu. Tämä on minun mielipide, koska minusta itälaikasta saa yli 90 prosentin varmuudella KVA koiran kun valitsee suvun (ja sukupuolen) oikein ja on valmis käyttämään koiran koulutukseen reilusti aikaa. Sukupuolen laitoin sulkeisiin koska nartuista minulla on hyvin vähän kokemusta ja en osaa sanoa onko niin, että osaavat miehet ja koemiehet ottavat koirikseen lähinnä uroksia vaiko niin, että urokset ovat yksinkertaisesti niin paljon parempia mitä tulokset kertovat.

[tikka]

no huhhei! Eikö teillä ole jo nylettävää?

[Juha]

Mutta sikäli jalostus ja koulutus liittyy yhteen että riistaveretöntä koiraa on mahdotonta kouluttaa edes jonkinlaiseksi metsäkoiraksi, saatikka sitten hyväksi. Jos jalostus on onnistunut koulutus on helppoa. Isännän tehtäväksi jää laikoilla, kaikenriistan koirilla, ohjailla mitkä riistat on haluttua riistaa. (=huutaa pää punasena että ei poroa, ja ei jänistä )

Oli perjantaina mahtava kun kävin pikku Jerin kanssa lintujahdissa, nyt oli heittänyt kokonaan rastaiden perässä laukkomisen ja sai puolenkymmentä lyhyttä teeri haukkua jo. Tällä kertaa yrittelivät vähän pysymään haukussa. Pari haukkua kesti noin 5 min, mutta en onneton saanu pudotusta vaikka kerran oli jo lähellä... Kaikki nuorella metsällä, eivät kestäneet kauaa haukkua. Tai sen yhden ajoin ehkä itse lentoon, pääsin konttaamaan jo tiirailu etäisyydelle, mutta en saanut näköyhteyttä vaikka kuulin jatkuvan kotkottelun ja lopulta hyppäsi siivilleen. Huomattavaa on, että vain yksi haukku alkoi alle 300 metrin etäisyydeltä. Ensimmäinen 700 metristä. Kun koira ajoi linnut ensin maasta lentoon, haukku alkoi noin 5 minuutin kuluttua samasta suunnasta. Tänään kävin samalla alueella ilman koiraa ja ihmettelin minne teeret on häipyny. Yhden vain näin, ja koiran kanssa näkyi joka reissu vaikka kuinka monta.

[Ryökkö]

Mutta eikö me pyritä kuitenkin pitämään rotu älykkäänä, koulutettavana, ohjattavana. Nämä asiat ei ole rinnastettavissa riistaverien kanssa.
Osa laikoista muistuttaa jo nyt liikaa harmaita rotuja, joka ei ole tavoiteltavaa. Ei mene kauaa kun jalostamme rodusta hortoilioita yhteyttäpitämättömiä koiria. Täysin isännästä välinpitämätön koira on huono metsällä. Tällä en tarkoita, että Natalja olisi jotenkin kelvoton (eikä varmaan olekkaan hortoilia). Toisten koirien arvostelu ei kuulu minulle. Koe tulokset kertokoot mistä koirat on tehty.

[unjan]

Olipa kiva lukea ikiroudan kirjoitus! Meillä Milla (Unjannoidan Ludmilla) pistelee äkkiä monen kilometrin hakulenkkejä ja haukku on komeaa. Viime syksynä ilmoitettiin kokeeseen, ja sitten alkoi juoksu. Hirvet tulevat meille talvilaitumille, nyt jännityksellä odotellaan, josko tänä syksynä ehtisi kokeeseen ennen juoksua.
 

[pauli]

Hyvä kysymys Länkkäriltä. Vuosien varrella on asiaa yritetty viedä eteenpäin moninaisten sääntöehdotusten muodossa, mutta ne ovat kariutuneet lähes aina tuomarointiin. Miten tuomarit koulutetaan ? Miten kukin laji pisteytetään ?  Miten ylituomari toimii ja miten koirat pannaan järjestykseen?  Kuka hyväksyy säännöt ? Laikajärjestöllä ei ole varaa  tuomarikoulutuksiin! jne.

Tällä hetkellähän on käytössä kaavake Riistatyöskentelyn taipumustesti kaikilla laikarodulla:http://www.laikajarjesto.fi/pdf/riistatyo_taipumuslomake.pdf. ,mutta tietääkseni itälaikoilta ei ole tullut yhtään testi- palautetta, muista ei ole tietoa.

 Jotta saisimme muitakin lajeilta koetuloksia kirjattua  laadimme Paloheimon Antin kanssa villisika- ja ilvestaipparien säännöt karhutaipparin pohjalta, jolloin  tuomarit olisivat jo valmiina.   Esittelin ne vuosikokouksesssa, jossa ne hyväksyttiin ja laitettiin kennelliittoon hyväksyttäväksi.  Mitään ei ole muuta kuulunut kuin, että joku ylituomari on koulutuksissaan ihmetellyt, että mitähän ihmeen sääntöjä laikaporukka taas pohtii heidän "pään menokseen"

Tietääkö kukaan miten asia on edennyt?   

[pauli]

Eihän tässä villisika- ja ilvestaipparissa ole kyse pienestä piiristä vaan, joilla on harhutaipparikortti niin pystyisivät arvostelemaan ko. taipparit.  Taitaa vain tuo Ikiroudan perinteinen kehumisjalostus vaan olla niin vahvaa, että vastustaa siitä syystä näitä uusia kokeita, joista saataisiin todistettua aineistoa koirien kyvyistä.  Tässä syksyn mittaanhan hän maininnut tuomaripulasta, mutta se taitaa johtua siitä yksinkertaisesta syystä, ettei hänellä taida olla edes tuomarikorttia kun kun ei ole vastavuoroisesti toisille tuomarina, tuomarointihan on yleensä vastavuoroista.       

[pauli]

Yleensä ne valittavat tuomaripulaa eniten, jotka ei käy itse tuomaroimassa vastavuoroisesti, eli näitä vapaamatkustajia on liikaa, jotka ei osaa muuta kuin valittaa, eikä itse tee asian eteen mitään.   Minulla henkilökohtaisesti ei ole sitä ongelmaa kun on sen verran käynyt tuomaroimassa, että on muutama lisälehtikin täynnä tuomarikortissa. Mitä jalostusnarttuihinin tulee niin linjani on ollut jo kauan, että en käytä jalostukseen muita kuin jostakin koelajista palkittuja narttuja.   

[pauli]

Eipä sieltä Ikiroudalta montaa koekoiraa pihasta( minulla on kaikilla, jokin koetulos), kun yhden nimellä pitää ratsastaa, eikö sieltä tarhasta löydy lopulleen parikymmentä koiraa, miksi niitä ei kokeisssa käytetä?  . Minä kannustankin etupäässä omien kasvattieni omistajia kokeisiin tarjoutumalla tuomariksi niihin kokeisiin. Myös Järjestön kokessa olen aktiivisesti kiertänyt. Mm.  Hirvi-SM:ssä olen ollut paikalla vuodesta 1996, joka kerta( kilpailemassa, tuomarina , järjestäjänä), paitsi viime vuonna. Ikiroutaa siellä ei ole näkynyt kuin 2002 Pellossa turistina. Siksi ihmettelenkin, millä kokemuksella Ikirouta noita esim. noita valintasääntö muutoksia tehtailee vaikka ei käy paikanpäällä tutustumassa mitä mieltä niistä ollaan.