Hirvivahingot?

[Ryökkö]

PekkaL teillä on hyvällä mallilla.
 Ehkä kateus on liian raflaava ilmaisu tuolle hommalle, vaikka sitäkin se osaksi saattaa olla. Ehkä suurin syy on asenne jolla ei hirville anneta tilaa. Tai tosiaan luullaan että kanta kestää loputtomiin. Siksipä toivoisin, että muualta kuin ihan henkilö kohtaisella tasolla suunniteltaisiin kannan säätely, joten se nykyään tehdäänkin. MUTTA HIRVI KANTAA SÄÄSTÄVÄMMIN! Toivotaan, että tuhon tie loppuu ja kannat elpyvät oikealle tasolle, eli ainkin 3 kertaisiksi nykyisestään, ja jopa suuremmaksikin.
Ikäviä alueita tuolla haukiputaan lähellä jossa ei hirviä ole ollenkaan. Ei edes uusia jälkiä. 

Tuota lähetään hakemaan parin viikon päästä, yökuntiin Posion Korouomaan, siellä soi kevät ja mieli lepää

On varmasti mahtava reissu tulossa. Onko metson näppäilyäkin luvassa?

[Aaro/Kele]

Tuolla alussa oli puhe vuokrista, jos meellä joovutaan maksamaan kaikille yksityisille samanverran kun vapo, kunta ja firmat, niin samantien voijjaan viskata romukoppaan koko seoratoeminta.

Täällä metästysseorat (valtaosin) ossoovat huolehtia hirvikannasta, meejän seorassa jätettiin viimesyksynä yli puolet luvista käättämätä, kun rosentti mäni niin pahasti naarasvoettoses.

Katteotta ja ahneotta on joka lajissa, eekä metästys oo poekkeus. Mutta onneks hyvin vähän, oman rätingin mukkaan suurinpiirtein yks kymmenestä ylittää kohtuuven rajan.

Nämä hommat pyörii kokolaella mukavasti kun niihin ei sotketa rahhoo, eekä tehä mittään hampaat irvessä. Metästyksen pitäs olla raahottavvoo luonnossa liikkumista, iliman tulosvastuuta.

[Rikinä]

Ei Ei ainakin täälläpäin isot vahingot ovat muutaman vuoden kertymää
kun panttasivat arviointeja tietäen, että omavastuu poistuu ja sitten
arvoitiin monen vuoden vahingot.  Sallassa vähän kanta noussut yli
suureksi syövät kuulemma perunankaaletkin.  Ainahan hirvi metsästä ruokansa ottaa ja tykkää hakatuista metsistä ei tukkipuuleimikosta.
Eipä valita ne jotka hirvikiintiön huutokaupalla myyvät, arvioituttavat vahingot ja panevat rahat taskuun, ensin myydyistä luvista ja sitten
vahingoista, lupaa ei muuten saa 150 ekellä.  Siinäpä miettii kummasta
saa paremman tuoton hirvistä vai puusta, puulla kierto on pitempi. 

Eiköhän jätetä nuo sanktiot muihin kotkotuksiin ja pidetään tuo tulosvastuu kaukana metsästyksestä. Antsun viittaus hirvituhoilmoitusten panttaamisesta osuu naulankantaan...Eikä se tuo Sallankaan hirvikanta kaksisessa kunnossa enää ole.

[heikkir]

Tuota lähetään hakemaan parin viikon päästä, yökuntiin Posion Korouomaan, siellä soi kevät ja mieli lepää

Aivan oikein, toivotan onnistunutta reissua.

Ja kun jonkun verran olen noilla seuduin liikkunut niin töissä kuin siviilissäkin, pyssy olalla ja ilman, kesällä ja talvella, suksilla, kanootilla ja jalkaisin, niin voin kertoa, että siellä on niin valtionmaalla kuin Posion yhteismetsänkin alueella kiitettävästi pidetty huolta niin sellunkasvatuksesta kuin turvetuotannostakin. Siellä varmasti riittää aukkoja, kynnöksiä, aurauksia ja taimikoita niin ensimmäiseen kuin toiseenkin harvennusvaiheeseen ja se totisesti näkyy alapuolisissa vesistöissä, kuravelliksi on menneet kaikki entiset kirkkaat tammukkapurot. 

Mutta onneksi on valtionmaalle jätetty joitain pieniä alueita metsätalouskäsittelyn ulkopuolellekin erilaisiksi suojelualueiksi, ikimetsiksi. Jo senkin takia, että niiden metsätalouskäyttö olisi ollut poikkeuksellisen hankalaa topografisten ja muiden seikkojen vuoksi.

Mutta mutta se mielenrauha ja elämänenergia: Kaikki minun tietämäni retkeilijät on suunnanneet kulkunsa juuri noihin alueen pieniin metsätalouskäytön ulkopuolelle jääneisiin ikimetsäsaarekkeisiin, ei niinkään noille kynnöksille, aurauksille, taimikoille eikä risukoille. Ehkäpä juuri sen takia, että juuri ikimetsissä se mielenrauha ja mielentasapaino ja elämänenenergia parhaiten löytyy.

Otaksunkin, että sinne ikimetsiin teilläkin on tarkoitus suunnistaa, noille rauhoitetulle ikimetsien pienille saarekkeille. Mutta jos olen väärässä niin varmaan voinet minua oikaista.

[Laikapoika]

On varmasti mahtava reissu tulossa. Onko metson näppäilyäkin luvassa?

Korouoman soidinpaikoista minulla ei ole tietoa, mutta vastaan saattaa myös sellainenkin tulla, siellä metot ovat oikeita korven eläjiä. Ei mitään kylämettoja, jotka tässäkin muutaman kilometrin päässä naputtelee.

Otaksunkin, että sinne ikimetsiin teilläkin on tarkoitus suunnistaa, noille rauhoitetulle ikimetsien pienille saarekkeille. Mutta jos olen väärässä niin varmaan voinet minua oikaista.

Kanjonin lähistölle, vanhojen mehtien reunoille on tarkoitus lähteä yöpymään, reissu on jo perinteinen, vuosia tehty.
Koronlatvajärvellä onkimista, hiihtelyä vanhoissa metissä jos vaan lumet eivät kokonaan sula. Muuten menee kävelyhommiksi.

[Balaven]

Ongelma tulee vain  siitä kun joku on ryhtynyt kuvittelemaan, että selluloosa on ainoa, mitä metsä pystyy tuottamaan ja kaikki muut on tuholaisia. 

Kun todellisuudessa metsästä saadaan selluloosan lisäksi vaikka mitä, marjoja, sieniä, jäniksen-, linnun-, hirven- ja monen muun eläimen lihaa, turkiksia, hirsiä, rakennustarpeita ja ennen kaikkea mielenvirkistystä ja mielenrauhaa ja määrättömästi elämän energiaa.

Sen verran pitää kommentoida että jos pelkkä selluntuotanto olisi mielessä niin hirvivahinkoja ei olisi...Mutta kun hirvi syö sen vuosikasvun niin sen jälkeen siitä ei tule kuin sellupuuta,noin talousmielessä.

Hirsi ja rakennuspuun (männyn osalta) kasvatuksessa kovin tiheä hirvikanta on huono kaveri.

[heikkir]

Kas kun net on mänty ja hirvi kasvaneet samoilla seuduin rinnatusten jo miljoonia vuosia ja toisiinsa hyvin sopeutuneet. Jos hirvi napsii sivuversot mutta latvaverso jää ehjäksi niin taimesta saattaa hyvinkin vielä tulla jopa kunnon tukkipuukin, onhan siinä kyllä vielä monta mutkaa ja tuhon mahdollisuutta matkan varrella hirven jälkeenkin.

Jos hirvi nyt sattuu syömään sen latvaverson, niin männyllähän on kehittynyt taito kasvattaa jostakin sivuversosta jälleen uusi latva ja tällaisellakin taimella on mahdollisuus kasvaa tukkipuuksi. Jos kuitenkin versot ja latvat syödään moneen kertaan useampana vuona peräkkäin niin silloin mänty menee vääjämättä selluksi, niinkuin muuten pääosa männyistä menee muutenkin. Ja ensiharvennuksissa jää useimmiten rankoja maahan mätänemään monituhatkertaiset määrät hirvensyönteihin verrattuna.

Ongelma tulee siinä, kun  kuvitellaan ja tavoitellaan metsästä aina sitä teoreettista maksimituottoa ja lasketaan joka ainoa taimi mahdolliseksi huipputukiksi. Todellisuudessa vain pieni osa taimista saavuttaa tukkipuuvaiheen, pääosa karsiutuu matkan varrella 100 vuoden aikana poies ja hirvellä on siinä karsinnassa vain yksi suhteellisen pieni rooli.

[Ilkka Kosonen]

Metsänomistajien liitto ampuu kovilla.Jukka Aula väittää metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten hirvilaskentoja spekulatiivisiksi ja syyttää metsästäjaväkeä mediapelistä.Metsänomistajien liitto lataa melkoisia syytöksiä metsästäjiä ja riistahallintoa kohtaan ja syyttää heitä kyvyttömyydestä hoitaa hirvikantaa.Vaadittu Maanomistajien edustus saada tämän vuoden aikana riistanhoitoyhdistysten johtokuntiin.

[heikkir]

Metsänomistajien liitto ampuu kovilla.Jukka Aula väittää metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten hirvilaskentoja spekulatiivisiksi ja syyttää metsästäjaväkeä mediapelistä.Metsänomistajien liitto lataa melkoisia syytöksiä metsästäjiä ja riistahallintoa kohtaan ja syyttää heitä kyvyttömyydestä hoitaa hirvikantaa.Vaadittu Maanomistajien edustus saada tämän vuoden aikana riistanhoitoyhdistysten johtokuntiin.

Aulan puheet menee aivan täysin sitä samaa vanhaa kaavaa, kas kun siellä puolella nähdään, että yksikin hirvi, joka napsii männytaimesta versoja, on liikaa ja näin hirvilupien hakemisen aikaan pidetään aina kauheaa älämölöä, että valtaisat kaiken vyöryttävät hirvikannat syö nyt kaikki metät paljaaksi. Siis siellä tehdään itse  aivan suunnitelmallista ja tarkoitushakuista mediapeliä, kukan muu sitä ei tee.

Ja ihmeen hiljaa siellä ollaan nykyisten metsätalousmenetelmien ja hirvikantojen kasvun syy-yhteydestä. Juuri nykyinen aukkohakkuu-, kynnös, taimikonviljelymetsätalous on hirvikannat kasvattanut. Ollaan me hirvimiehet siitä kiitollisia, mutta mitää syyllisyyttä ei riistapuolelle voida vierittää. Hirvimiehethän ne on ainoita, jotka niitä hirviä joka vuosi vähemmäksi ampuilee ja vielä maksaavat isot rahat siitä lystistä.

[Balaven]

Ja ihmeen hiljaa siellä ollaan nykyisten metsätalousmenetelmien ja hirvikantojen kasvun syy-yhteydestä. Juuri nykyinen aukkohakkuu-, kynnös, taimikonviljelymetsätalous on hirvikannat kasvattanut.

Kyllä,nykyajan korkeat hirvikannat on seurausta nykymenosta jossa ei oikeastaan vanhaa metsää ole kuin suojelualueilla.Ja siitä juontuu nekin vahingot,ei hirvi tee vahinkoa vanhassa metsässä,eikä myöskään asu siellä.

Sekin tulee muistaa että suomessa on kahden-kolmen vuosikymmenen aikana ollut todennäköisesti suurin hirvikanta ikinä.

[Heino]

On huomioitavaa, että hirvi syö kaikkein mieluiten "sairaita" puita. Nimittäin hirvi syö talvella ensimmäisenä ne puut joihin on jäänyt jostakin syystä typpi. Eli nämä puut eivät ole aloittaneet talvehtimista niin kuin pitäisi. Normaalisti talvehtivasta puusta typpi on vapautunut. Olettehan huomanneet, että jonkin puun hirvi karsii aivan rangaksi ja viereinen normaalisti talvehtiva puu on jäänyt koskemattomasti. Voidaan sanoa, että hirvi on metsän terveydenhoitaja. Näin on laita kaikkien muidenkin luonnonvaraisten eläintemme kohdalla. Jos jokin laji hävitetään sukupuuttoon siitä syntyy vahinkoa luonnolle tavalla tai toisella. Näin myös mitättömältä tuntuvien selkärangattomien osalta, miksei sitten suuren hirven.

Korostan, että hirvi tekee tuhoja paikoitellen, mutta luvista saatu hinta on sitä varten, että niillä metsänomistajien menetykset korvataan. Tiedän, että on korvattu myös kuviteltuja tuhoja aivan ylimääräisesti. Toisaalta metsänomistajien pitäisi maksaa hirven metsälle tekemät hyvät työt. Näinkin tämä asia kuuluisi ajatella.

[Nikita]

Sitä minä en tässä ajatusmallissa ole koskaan oikein ymmärtänyt, että miksi hirvituhojen maksumieheksi ja aiheuttajiksi löydetään loppupeleissä aina metsästäjät.

Metsä, kuten mikä muu tahansa sijoitus sisältää riskejä ja ne kuuluu hyväksyä, kuten muissakin sijoituksissa. Nyt näillä hirvilupavaroilla on keinotekoisesti koitettu minimoida sijoittajien riskejä, eikä siinä itään, jos kohtuudessa pysytään. 

Koko "hirviongelma"  pohjaa  2000-luvun puolen välin aikoihin tehtyihin suomen metsien kasvuinventointehin joissa todettiin vuotuisen kasvun olevankin reilusti suurempaa kuin aiemmin on tutkittu. Tällä tavalla on yritetty pönkittää metsäyhtiöiden tulosta, turvaamalla halvan kotimaisen kuitupuun saanti, kun hinnat on voitu pitää kohtalaisen alhaalla. Suurin kasvuhan on juuri nuorissa metsissä ja tämän kasvun suurin uhka näyttää nyt joidenkin tahojen mukaan olevan se pitäjän viimeinen hirvi.

Minun mielestäni vahinkoja voidaan tulevaisuudesakin korvata lupamaksuista, mutta mitään lisävelvoitteita tai pakkokeinoja ei pidä vapaaehtoistyötä tekeville metsästäjille laittaa. Pitäisi ihmiselläkin omassa ahneudessaan muistaa, että harva näkee näillä leveysasteilla itse istuttamansa taimikon humisevan päätehakkuukypsänä männikkönä. Kasvuvaiheessa joutuu hakemaan muuta lisäarvoa "sijoituksestaan", vaikkapa metsästämällä paljon parjattua hirveä.