Kirjoittaja Aihe: Hirvivahingot?  (Luettu 10755 kertaa)

Poissa Ilkka Kosonen

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 58
Hirvivahingot?
« : 13.04.11 - klo:08:54 »
Mitä mieltä olette? On kohtuutonta,että metsänomistajat vuokraa maansa metsästysoikeudet ilmaiseksi ja saa vastineeksi taimikkovahinkoja.Muutoskeino na voitaisiin käyttää uusia vuokrasopimuksia.Tällöin vuokrasopimuksiin laitettaisiin ehto,jossa määrätään hirvien talvehtiva tiheys,esimerkiksi 1,5 eläintä tuhatta hehtaaria kohden.Mikäli tiheys on tätä suurempi,metsästysseura maksaisi vuokraa jonkin erikseen sovitun hinnan mukaan.Tälläinen kirjoitus Itä-Lapin Metsäsanomissa.Kirjoittaja Niilo Piisilä Metsäkeskus.Aloitteen uudesta sopimusmallista ja valtakirjamennettelystä voisi tehdä metsänhoitoyhdistyksen hallitus tai valtuusto.Sopimusmallin laatimiseen löytynee asiantuntija- ja juristiapua valtakunnalliselta metsänomistajien edunvalvontajärjestöltä :o
« Viimeksi muokattu: 13.04.11 - klo:09:34 kirjoittanut Ilkka Kosonen »

Teeri

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #1 : 13.04.11 - klo:09:14 »
juu tuossa ei mitään järkeä. suurin osa seuroista on muutenkin köyhiä. yrityksillä on jo aika kovat vuokrat ja jos yksityisillekkin maksaa niin ongelmia varmasti monille tulee. Ne hirvi luvat ammutaan mitä vaan saadaan. hirvilläkin on jalat eli niitähän voi tulla lisää alueelle, ei sille mitään voi. sitten on vielä ne talvehtimisalueet johon pakkautuu älyttömät tiheydet vuoden lopussa eli super kalliita hehtaareja olisi.  Seura ei mitenkään saa lupia niin paljon kun loppuvuonna alueella puolet kunnan kannasta
« Viimeksi muokattu: 13.04.11 - klo:09:29 kirjoittanut Teeri »

Balaven

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #2 : 13.04.11 - klo:10:33 »
Mitä mieltä olette? On kohtuutonta,että metsänomistajat vuokraa maansa metsästysoikeudet ilmaiseksi ja saa vastineeksi taimikkovahinkoja.Muutoskeino na voitaisiin käyttää uusia vuokrasopimuksia.Tällöin vuokrasopimuksiin laitettaisiin ehto,jossa määrätään hirvien talvehtiva tiheys,esimerkiksi 1,5 eläintä tuhatta hehtaaria kohden.Mikäli tiheys on tätä suurempi,metsästysseura maksaisi vuokraa jonkin erikseen sovitun hinnan mukaan.Tälläinen kirjoitus Itä-Lapin Metsäsanomissa.Kirjoittaja Niilo Piisilä Metsäkeskus.Aloitteen uudesta sopimusmallista ja valtakirjamennettelystä voisi tehdä metsänhoitoyhdistyksen hallitus tai valtuusto.Sopimusmallin laatimiseen löytynee asiantuntija- ja juristiapua valtakunnalliselta metsänomistajien edunvalvontajärjestöltä :o

Tuohan toimii heti kun hirven metsästyskausi on 12kk/v.

Esimerkiksi meillä on hirvikanta maaliskuussa 0 (kuitenkin melkein kaikki luvat käytettiin) kun taas tuolla eteläreunalla pitäjää jossa jäi luvista valtaosa käyttämättä koska yksinkertaisesti ei ollut hirviä, niin kanta maaliskuussa on 10-15/1000ha...

Ja ehdottomastihan sitten pitää olla korvausvelvollisia ne metsänomistajat jotka eivät vuokraa maitaan,sehän on tahallista suojelutoimintaa ja metsästyksen häirintää... :P

Roskapönttöön moiset ajatusmallit ja tutustumaan hirven elintapoihin ja metsästykseen.

Poissa Nikita

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 552
  • Nikita 8,5 kk ja se ensimmäinen...
    • Nikitan sivut
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #3 : 13.04.11 - klo:10:44 »
Tosi ilmaiseksi tosiaan vuokraa maansa... nytkin taimikkovahingot maksetaan hirvilupamaksuista ja jos tuo uusi ajatusmalli otetaan käyttöön (keppiä jos ei maanomistajan tavoitetiheydessä pysytä), maksaa metsästäjä periaatteessa maanomistajlle tehdystä työstä (tuhoeläinten hävittämisestä) kaksi kertaa. Mitä järkeä? Lisäksi kun tavoitetiheyttä ei tähänkään mennessä maanomistaja ole yksin voinut määritellä (onneksi), niin miten se jatkossa muka onnistuu, varsinkin kun nuo kantturat osaa liikkua laajallakin alueella? Miten sitten huomioidaan eri maanomistajien erilaiset tavoitetiheydet? Minun mailla sais olla ainakin 10 - 15 hirveä hehtaarilla syys- lokakuussa  ;D

Antsu

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #4 : 13.04.11 - klo:11:20 »
Ei Ei ainakin täälläpäin isot vahingot ovat muutaman vuoden kertymää
kun panttasivat arviointeja tietäen, että omavastuu poistuu ja sitten
arvoitiin monen vuoden vahingot.  Sallassa vähän kanta noussut yli
suureksi syövät kuulemma perunankaaletkin.  Ainahan hirvi metsästä ruokansa ottaa ja tykkää hakatuista metsistä ei tukkipuuleimikosta.
Eipä valita ne jotka hirvikiintiön huutokaupalla myyvät, arvioituttavat vahingot ja panevat rahat taskuun, ensin myydyistä luvista ja sitten
vahingoista, lupaa ei muuten saa 150 ekellä.  Siinäpä miettii kummasta
saa paremman tuoton hirvistä vai puusta, puulla kierto on pitempi. 

heikkir

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #5 : 13.04.11 - klo:14:03 »
Kyllähän näitä hirvikuvijoita aina kehitelläkin voi. Esim sellainenkin malli tulee mieleen, ettää nyt kun metsäpuolella tuntuu olevan kova huoli siitä,että hirviä meillä vielä metsissä jonkin verran esiintyy, niin maksaisivat hirven ampujalle taikka seuralle aina semmoisen jonku 100-200 € piiskarahan ikään kuin kannustimeksi. Eiköhän rupeaisi kanta putoamaan vieläkin harvemmaksi. Ruotsin puolella se kyllä on jo kymmeniä vuosia olleet hirvikannat 500 - 600 % korkeammat kuin meillä, mutta yhä siellä vain metsätalous kukoistaa ja hirviäkin riittää pyydettäväksi.

Ja aina tietysti on hyvä muistella sellaistakin tosiasiaa, että kukahan net hirvikannat on nousuun nostanut, kun vanhat metsät on kaikki hakattu ja tilalle on kasvanut silmänsiintämät taimikot ja vesaikot ja muut maanmainiot hivien ruokamaat.

Heino

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #6 : 13.04.11 - klo:15:58 »
Nupopäiden pitäisi myöntää, että hirvi on metsän hyöty- ja kunniaeläin. Niin se todella on. Se hirvimäärä on oikea jonka metsä pystyy terveenä tuottamaan. Asiantuntevat henkilöt ovat laskeneet, että yksi aikuinen hirvi tekee vuoden aikana metsänraivaustöitä 500 euron edestä. Eli jos metsänraivaaja (ihminen) tekisi tämän työn hänelle kuuluisi maksaa palkkaa 500 e. Näin ollen hirven saa myös tuhota taimikoita saman summan verran. Silloin oltaisiin nollatasolla. Miettikää jos lasketaan hirven raivaustyöt 100:lle hirvelle, se olisi jo 50 000 e. Edellä esitetyssä ei ole otettu ollenkaan huomioon lihantuottoa. Tämä samainen 100 hirven porukka tuottaa joka vuosi hirvenlihaa 76 800 euron edestä. Ja vielä lisäksi mikä arvo lasketaan hirvimiesten terveyden ylläpitämisestä. Hirvihän pitää miehet terveenä sekä ruumiillisesti että henkisesti. Ja vieläkin lisäksi.......

Ei ihme, että hirvi on saanut tämän kunniallisen nimityksen "HIRVI METSÄN HYÖTY- JA KUNNIAELÄIN".

Tottakai hirvi tuhoaa paikoitellen oikeastikin taimikoita talvilaidunalueella, mutta nehän korvataan hirviluvista. Tänä talvena tuli yksi huvittava juttu esille. Nimittäin eräs metsäyhtiön mies katseli hakattua kangasta, joka oli aikoinaan laikutettu. Siihen oli kasvanut liikaa vesaikkoa. Hän tuumasi totisena, että tälle alueelle pitäisi houkutella hirviä jotka suorittaisivat ilmaisen raivaustyön.

On selvää, että näistä asioista on oltu aina monenlaista mieltä ja varmasti tullaan olemaan tulevaisuudessakin. Minä puollan hirviä vaikka olenkin metsänomistaja.
« Viimeksi muokattu: 13.04.11 - klo:16:02 kirjoittanut Heino »

Ryökkö

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #7 : 14.04.11 - klo:07:11 »
Pittäiskö jonku soittaa polliisille, ku täällä hirvet liikehtii viattomien mailla ja ilman taimien kaato luppaa. :o
 
Hirvikanta takaisin ylös. Vanhankansan ajatteliat, jotka luulevat hirvikannan kestävän tällaisia lupamääriä, saisi siirtyä jo syrjään. Tämä nykynen metsätieverkosto tuhoaa kaiken riistan jos emme oo ajantasalla.
Jospa se EU laittaisi tämän hirvi kannan laskemisen kuriin.  ::)

Laikapoika

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #8 : 14.04.11 - klo:07:33 »
Aamulla lueskelin Lapin Kansaa, oli juttua hirvituhoista taimikoille.
Arvioitu pinta-ala 2620ha ja korvaussumma 633673e, riittääköhän tuohon enää alueen hirvilupamaksut?
Täällä on vielä alueita missä hirvikanta on ilmeisen suuri vaikka verotus on ollu viime vuosina aika suurta.

Meillä hirvet eivät ole oppineet vielä tekemän taimikonhoitotöitä sillain että se kelpais metänomistajille, pakkaavat
napsimaan joillain alueella kaikista taimista vuosikasvaimet. Nämä alueet ovat niitä missä hirvet talvehtivat.

Ryökkö, en oikein ymmärrä mihin perustuu tuo että metsätieverkosto tuhoaa kaiken riistan? Kai tähän hirvikantaankin
on metästäjillä jonkinlainen osuus, eihän niitä lupamäärienkään puitteissa ole pakko kaikkia ampua, loppupeleissä peränpitäjä on se joka sen hirven kaataa. Meillä ei vielä ole ketään pakotettu käyttämään annettuja lupamääriä, luulisin näin olevan muuallakin Suomessa.

Ryökkö

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #9 : 14.04.11 - klo:09:39 »
PekkaL:lle. Et kai todella ajattele niin, että hirviporukat itse säästävät lupiaan ja näin säästävät hirvikantaa. Tämä on liian naivi ajattelu tapa. Kateus ja ahneus on suomalaisella pahinta lajia. Ja taitamattomuus, nämä on nähty, toinen väittää että hirviä on paljon (on kerran kaynyt metsässä ja sattunut silloin törmäämään) ja toinen tietää totuuden kannasta. On monia syitä miksei porukkakohtainen säännöstely toimi.
Kun ajatellaan tilannetta jossa kaksi porukkaa pyytää limittäin samoilla alueella ja toinen ampuu kaikki ja toinen säästää. Mitä siitä tulee? Ehei se onnistu suomessa.
Ja tottahan toki hirvi tekee tuhoja ja saa tehdäkkin. Valtio korvaa pitää korvata pahimmat vahingot. Hirvi kuuluu runsaslukuisena suomen luontoon.

heikkir

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #10 : 14.04.11 - klo:11:21 »
Aamulla lueskelin Lapin Kansaa, oli juttua hirvituhoista taimikoille.
Arvioitu pinta-ala 2620ha ja korvaussumma 633673e, riittääköhän tuohon enää alueen hirvilupamaksut?
Täällä on vielä alueita missä hirvikanta on ilmeisen suuri vaikka verotus on ollu viime vuosina aika suurta.
Meillä hirvet eivät ole oppineet vielä tekemän taimikonhoitotöitä sillain että se kelpais metänomistajille, pakkaavat
napsimaan joillain alueella kaikista taimista vuosikasvaimet. Nämä alueet ovat niitä missä hirvet talvehtivat.
Ryökkö, en oikein ymmärrä mihin perustuu tuo että metsätieverkosto tuhoaa kaiken riistan? Kai tähän hirvikantaankin
on metästäjillä jonkinlainen osuus, eihän niitä lupamäärienkään puitteissa ole pakko kaikkia ampua, loppupeleissä peränpitäjä on se joka sen hirven kaataa. Meillä ei vielä ole ketään pakotettu käyttämään annettuja lupamääriä, luulisin näin olevan muuallakin Suomessa.

Se on jännää kun  näitä termejä keksitään ja käytetään niinko nyt tämä hirvituhokin. Ainahan siellä metsässä on monenlaista vipinää ja toimintaa, on tykkyä, on hyönteisiä sen miljoonaa sorttia pistiäistä ja kuoriaista ja muuta, on sienitautia rosoa ja maannousemaa, on  myyriäkin usiampaa lajia ja sitte tietenki jänikset ja hirvet ja kaikki muutkin. Kaikki ne sinne kuuluu ja kaikki ne siellä koittaa omaa elantoansa hakea luonnon ikiaikaisten lakien mukaisesti. Se on luontoa, se on metsää ja metsä on laajaperäinen ja moniulotteinen ekosysteemi. Joku näkee metsän vain selluloosan kasvatuspaikkana ja kaikki muu mikä häiritsee selluloosan kavatusta halutaan leimata tuhoksi. Aikasten kaponen on tuommoinen näköala. Kun metsä kadetaan kymmenien hehtaarien lentokentäksi niin sitä sanotaan päätehakkuuksi ja kun hirvi hissuksiin napsii risukoita ja taimikoista vuosikasvaimia, jotka pian kasvaa uudestaan, niin sille onkin  keksitty sellainen jännä nimi kuin  hirvituho. Kumpikahan se suurempi tuho oikeen on noin  ekosysteemille ?

Ryökkö

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #11 : 14.04.11 - klo:11:33 »
Se on jännää kun  näitä termejä keksitään ja käytetään niinko nyt tämä hirvituhokin. Ainahan siellä metsässä on monenlaista vipinää ja toimintaa, on tykkyä, on hyönteisiä sen miljoonaa sorttia pistiäistä ja kuoriaista ja muuta, on sienitautia rosoa ja maannousemaa, on  myyriäkin usiampaa lajia ja sitte tietenki jänikset ja hirvet ja kaikki muutkin. Kaikki ne sinne kuuluu ja kaikki ne siellä koittaa omaa elantoansa hakea luonnon ikiaikaisten lakien mukaisesti. Se on luontoa, se on metsää ja metsä on laajaperäinen ja moniulotteinen ekosysteemi. Joku näkee metsän vain selluloosan kasvatuspaikkana ja kaikki muu mikä häiritsee selluloosan kavatusta halutaan leimata tuhoksi. Aikasten kaponen on tuommoinen näköala. Kun metsä kadetaan kymmenien hehtaarien lentokentäksi niin sitä sanotaan päätehakkuuksi ja kun hirvi hissuksiin napsii risukoita ja taimikoista vuosikasvaimia, jotka pian kasvaa uudestaan, niin sille onkin  keksitty sellainen jännä nimi kuin  hirvituho. Kumpikahan se suurempi tuho oikeen on noin  ekosysteemille ?
Kylläpä lämmitti mieltä Heikin kirjoitus. Kirjoittajan sydän on luontoa lähellä, ymmärtää luonnon tasapainon. Tällä tavalla, kun kaikki ihmiset ajattelisivat.

Laikapoika

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #12 : 14.04.11 - klo:19:24 »
PekkaL:lle. Et kai todella ajattele niin, että hirviporukat itse säästävät lupiaan ja näin säästävät hirvikantaa. Tämä on liian naivi ajattelu tapa. Kateus ja ahneus on suomalaisella pahinta lajia. Ja taitamattomuus, nämä on nähty, toinen väittää että hirviä on paljon (on kerran kaynyt metsässä ja sattunut silloin törmäämään) ja toinen tietää totuuden kannasta. On monia syitä miksei porukkakohtainen säännöstely toimi.
Kyllä vain ajattelen, meillä on aikanaan perustettu ns.iso yhteislupa, viime syksynä tehtiin päätös hirviluvista seuraavanlainen. Tihentymäalueille,missä on näitä taimikkotuhoja, myönnettiin lupia enemmän.
Sitten täällä on iso Lapiosuon kaira(suojelualuetta), sinne alueelle siirrettiin hirviluvista 26 aikuisen ja 18 vasan pyynti. Näitä hirviä pääsi pyytämään vasta sitten kun oman seuran/seurueen hirvet oli kaadettu.
Tämä oli vähän sellaisen hirvipankin tyylinen.
Alue on tosi kairaa, siellä ei gepsit eikä kännykät jokapaikassa kuulu, hirviä ei saa hakea moottoriajoneuvolla kun lumen aikaan.
Eipä sinne moni lähtenyt ja näin meillä säästettiin nämä hirvet oottamaan tulevia vuosia.
Toimiva systeemi.

Jos teilläpäin on kateus iskeny metästykseenkin, silloin ei varmasti voi tehä hyviä päätöksiä,
Kateushan on tyhjentäny järviäkin kaloista.
Hirviporukan johtajallakin on asioissa iso vastuu, omassa porukassani olen useampana vuotena kieltäny vasan ja naaraan ampumisen ns. samaan läjään.
Tällä ollaan säästetty useita tuottavia naaraita.

Tästä luonnon tasapainosta.. minulle on joskus vanhemmat hirvenpyytäjät kertoneet ajoista jolloin
ei hirviä täällä ollut, joskus sattui satunnainen kulkija ja sen perässä hiihtelivät ”viikkokausia”.
Muistan myös aikoja jolloin meilläkään ei ollut kun yhden hirven pyyntilupa.
Jonkinlainen tulokas se hirvikin on, vallannut alueita vähän samaan tyylin kun supikoira.

Vanhaan aikaan ei ole paluuta, metistä pitää saaha tuloja, niitä hakataan ja uutta tainta pistetään tilalle. Hirvet syövät taimet, saahaan korvaukset, istutetaan uudet taimet ja lopuksi aletaan hirvikantaa verottamaan. Se vaan menee siten, että meillä on valta ja vastuu puuttua joiltain osin
tähän luonnon kiertokulkuun, aika näyttää mihin kaikki johtaa...

heikkir

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #13 : 14.04.11 - klo:19:48 »
"lainaus
Vanhaan aikaan ei ole paluuta, metistä pitää saaha tuloja, niitä hakataan ja uutta tainta pistetään tilalle. Hirvet syövät taimet, saahaan korvaukset, istutetaan uudet taimet ja lopuksi aletaan hirvikantaa verottamaan. Se vaan menee siten, että meillä on valta ja vastuu puuttua joiltain osin tähän luonnon kiertokulkuun, aika näyttää mihin kaikki johtaa..."

Juu, sehän on aivan oikein, metsästä sitä on elämisen tarpeita suomalaiset hakeneet aina ja mikäs sen hienompaa. Ongelma tulee vain  siitä kun joku on ryhtynyt kuvittelemaan, että selluloosa on ainoa, mitä metsä pystyy tuottamaan ja kaikki muut on tuholaisia. 

Kun todellisuudessa metsästä saadaan selluloosan lisäksi vaikka mitä, marjoja, sieniä, jäniksen-, linnun-, hirven- ja monen muun eläimen lihaa, turkiksia, hirsiä, rakennustarpeita ja ennen kaikkea mielenvirkistystä ja mielenrauhaa ja määrättömästi elämän energiaa. Käyttäkäämme metsiä järkevästi ja ottakaamme sen kaikki anti kiitollisuudella vastaan. Eikä niitten kaikkien hyödykkeitten tuottamisen tarvitse olla edes missään ristiriidassa kun vaan kaikille annetaan oma tilansa.

Laikapoika

  • Vieras
Vs: Hirvivahingot?
« Vastaus #14 : 14.04.11 - klo:19:56 »
ennen kaikkea mielenvirkistystä ja mielenrauhaa ja määrättömästi elämän energiaa.
Tuota lähetään hakemaan parin viikon päästä, yökuntiin Posion Korouomaan, siellä soi kevät ja mieli lepää :)