Minulla on 5v islu joka on erikoistunut supeihin. Yritin siitä hirvikoiraa, mutta munasin sen päästämällä koiran jo pennusta supien kimppuun. Eikä sellaisella hirvikoiralla tee oikein mitään. Linnuista en tiedä, sillä meilläpäin ei kanalintuja ole. Olen harjoitellut räkättien kanssa. Noutaa kyllä, mutta menee puun taakse syömään tipun. Jonkun sorsan on tuonut kauheassa kunnossa. Tuppaa puremaan lujaa. Eli ensiluokan supistaja. Ja niitähän täällä riittää.
En ole laskenut, mutta kymmeniä on nitistetty. Saunakammarin seinilläkin roikkuu viitisentoista nahkaa. Jotkut pitävät koiraani turhanpäiväisen otuksena, kun se ei anna samanlaisia elämyksiä kuin haukkuvat ajokoirat. Heiltä olen kysynyt montako pupua saitte tänävuonna. Yleensä vastaus pyörii 2 ja 10 välillä. Jos tulee 11, niin tyyppi melko varmasti valehtelee. Kettuja ammutaan samalle koiralle pari kolme kentie 5 per kausi. No, minun laikallani tulee saaliiksi about 6-10 supia/vuosi. Osa kaivetaan luolasta, osa saa Pavilla niskaan ja osalle käy hmmmm.... sellai. Ennätysvuosi oli 16 supia ja 4 kettua.
Mielestäni pienpetopyynti koiralla on mukavaa homma. Kävelen kaislikossa ja päästän koiran irti. Kiva seisoskella pakkasyönä ja odotella rähähdystä. Muutaman lämmikkeenkin otan. Supi ei yleensä hirmuisesti metelöi, mutta menen aina katsomaan, mikä otus se oli ja oliko kapia.
Hienoa on myös se, että kausi jatkuu ympäri vuoden (paitsi pesimä aikaan).
Kettu on laikalle vaikea, sillä ajo on kovaa ja haukutonta. Uudet gepsitutkat auttavat, koska niistä näkee, onko koira jonkin perässä. Suoraviivainen 35 km/h minuuttien ajan kertoo edessä olevan ketun. Passitus on hyvä tehdä luolalle ja avot silloin pamahtaa.
Alueeni fasaanikanta on vahvistut merkittävästi. Rannassamme pesii sorsapoikueita. Piisami on tullut takaisin jne. kiistatonta hyötyä.
Ai niin, sain oikein Maa- ja metsätalousministeriöltä kirjallisen luvan käydä koirani kanssa supijahdissa luonnonsuojelualueella. Kyseessä on "virka-apu". Irtipito-oikeuskin on.
Laika on hieno koira monipuolisine kykyineen, joten ota vaan ja kasvata kunnon supi-imuri. Anna sen mennä hirven perässä, mutta nitistä eka supi nopeasti, sillä siitä riemastuu. Omalleni hietin eteen loukusta ammutun ja sätkivät supimamman ja kehoitin menemään kiinni. Ensin epäröi, mutta sitten tapahtui. Varsinaisissa tilanteissa yritän aina ampua saaliin, ettei tule kärsimystä.
Hirveä varten minulla on norjalainen.