Koiran luonteesta

[Laikapoika]

Tuli käytettyä pentua eläinlääkärillä, siellä sitten puhe kääntyi koirarotuihin ja jossain vaiheessa sain kuulla hieman yllättävää.
Eläinlääkärin näkemys oli laikoista se että koirat ovat hieman arvaamattomia, hieman yllätyin itsekkin.
Onhan eläinlääkärillä aikalailla laaja käsitys ja tuntuma koirarotujen käyttäytymisessä oudossa ympäristössä.
Tuleeko jokin luonteenpiirre näkyviin näillä eläinlääkärikäynneillä, onhan se koiralle joskus hieman hämmentävä kokemus.
Sattuuhan niitä laikollekkin kaikenlaisia vahinkoja, juoksulenkillä saattaa jopa karata käsistä, varsinkin jos on useampi koira juoksutettavana ja siellä vastaantuleva musti käsitellään sairaalakuntoon.
Metässä saattaa käsitellä kaltoin toisi koiria.
Kissoja syödään(syö ne muutkin rodut) mitenkä senkin estää.
Poroja raadellaan, tätäkin tapahtuu, mutta yleensä kaikesta selviää rahalla .
Tämmöistä se koiraharrastus on.
Näitähän tekevät muutkin rodut, minunkin kkk. kuoli viimesyksynä välittömästi, kun sattui purasemaan poikaani. Siinä vain minä tein kaikki maholliset virheet mitä omistajana voi tehdä, senkin tarinan vois kertoa joskus kokonaan.

Mutta laikaihmiset, onko omat koiranne töppäilleet esim. ylläolevia tempauksia? Vai onko kaikki sitten turhaa jutustelua.
onneksi oman laikani pahin töppäys on ollut se mainitsemani n.5h. porohaukku, toki siitä isäntäki osansa saa.

[Henna Koljonen]

Ainoa minkä suhteen sai olla häpeissään edesmenneen laikun käyttäytymisessä oli vihaisuus toisia koiria kohtaan. Ei ollut vihainen missään nimessä aina ja kaikkia kohtaan (harvemmin narttuja), mutta varuillaan sai olla aina uusia tuttavuuksia kohtaa. Olihan niitä sellaisiakin tilanteita, että vastaantuleva koira räyhäsi remmissä ja meidän poika katseli kiltisti minua silmiin ja ohi mentiin. ELn mentiin aina iloisesti ja pöydällä oltiin kiltisti. Ihmisiä kohtaan ei ollut arvaamaton koskaan. Tosin ison koon puolesta ei jätetty lapsien kanssa keskenään.

[junttieinari]

Ikävä kyllä laikoista on suuren yleisön (asiaa tuntemattoman) keskuudessa aika yleinen käsitys, että ne ovat arvaamattomia ja verenhimoisia tappelijoita. Minullekin moni on sanonut, että miten pärjäät tuommosen hullun rodun kanssa. Itellä on laikoista kokemusta 8 vuotta. Kertaakaan ei ole tarvinnut maksaa kellekään mitään. Yhtään tappeluakaan ei ole saatu aikaiseksi, vaikka haastajia on kyllä joitakin ollut. Kissoihin ne eivät ole päässeet käsiksi, siililtä kyllä henki menee jos häkkiin erehtyvät.

Ihmisten kanssa ei ole ollut ongelmia, tosin pienten lasten kanssa olen ollut aika varovainen, kun leikit tahtovat mennä turhan rajuiksi. Iso koira ei aina ymmärrä, että pieni lapsi voi mennä töytäisystä nurin ja loukata itsensä.

Vahinkojahan voi sattua, mutta ainakin itellä on koiran puraisuista kokemusta aivan muiden rotujen yhteydessä: suomenpystykorva, karjalankarhukoira, lassie, saksanpaimenkoira, berninpaimenkoira.
Kaveria beagle puraisi, kun oli antamassa lihanpalaa koiralle. Kerkes kuitenkin lauhtua kättä hoidellessa sen verran, että hyvä koira säästi henkensä...

[pauli]

Pitää vähän seuloa niitä pahempia juttuja, joita laikoista kerrotaan. Yleensä juttujen levittäjät ovat jonkin muun  rodun  fanaatikkoja, jotka näkevät kaikki viat muissa roduissa , mutta omassaan ei mitään vikaa. Yli 20 vuoden kokemuksella voin todeta, ettei laikat ole yhtään sen pahempia räyhääjiä kun muutkaan , mielummin päin vastoin.  Omillani ei ole ollut vaikeuksia muiden koirien kanssa, mutta kissojen kanssa sitäkin enemmän, mutta se johtuu siitä kun meillä ei ole kissoja , enkä muutenkaan välitä kissoista.
Ylensä koirien väliset kahakat johtuvat omistajien virheistä, ei niinkään koirista, olkoon rotu mikä tahansa.
Siksi laikojen omistajien koirineen olisi oltava hyvin esillä niin näyttelyissä kuin kokeissakin, että turhat epäluulot karisee.

[Jouni Allinen "Pelto-Jouni"]

Tähän topikkiin on pakko kommentoida muutama asia.

Oma uroksen,i Uralin Riemu, ei ole koskaan metällä ollessa tapellut minkään koiran kanssa. Ei edes kaadolla vaikka parhaassakin tilanteessa oli tilanne, jossa hirvi oli nurin ja koirat katselivat hampaat irvessä toisiaan kuonot 10 senttiä toisistaan. Tilanne ei kuitenkaan lauennut se siitäkin selvittiin "pullistelulla". Vapaana ollessa eräskin pystykorva kävi Riemuun kiinni, mutta silti tappelua ei tullut.

Hihnassa Riemu on jostain syystä agressiivinen muille koirille, etenkin uroksille. Syytä tähän en varsinaisesti tiedä, mutta kieltämättä se on koiran kanssa tullut selväksi, että huvikseen sen koiran kanssa ei näyttelyitä viitsi kiertää.

Omassa pihapiirissä koira on armoton muita koiria kohtaan jos ne Riemun reviirille eksyy. Valitettavasti on myös käynyt niin, että Riemu on ollut pihalla vahingossa hetkellisesti vapaana ja pihan vierestä on mennyt koira. Tällöin Riemu on ampunut suoraan toiseen koiraan kiinni. En sano tätä mitenkään ylpeillen vaan päinvastoin. Tästä syystä saan olla Riemun kanssa omassa pihassa todella varovainen.

Ihmisten kanssa koira on kuin enkeli ja ystävällisempää koiraa ei tiettävästi ole.

[Andrei]

Joo meilläkään sessu ei ole arvaamaton käytökseltään. Jos on hihnassa, niin rähjää 100% varmasti muille uroksille. Tilanne menee ohi pian kohtaamisen jälkeen. Yhtä kissaa on repinyt 100€ arvosta ja kahta koiraa n. 500€ eestä. Koiratapauksissa oli kytkettynä. Vapaana ollessaan on kerran pistänyt selälleen ajokoiran, joka tuli 3 metrin päähän minusta. Rähinä oli kova, mutta koiraan ei tullut reikiä. Sitä ennen olivat juosseet peräkanaa Laika edellä ja ajokoira perässä luokseni.

Joten ainakin tämä yksilö on ärhäkkä luonteeltaan, jos on kytkettynä. Vapaana ollessaan on sitten kerran mennyt yhden mökkiläisen Shelttiuroksen kanssa kisailemaan, kun ei mitään haukuttavaa löytynyt. 

[theannu]

No mun Saku-papparainen (11-v) on joskus kaatanut poron. Onneksi isä kerkesi hätiin ettei pahempaa käynyt kuin korkeintaan pistohaavat.
Omille kissoille ei ole ikinä tehnyt mittään mut meän entinen laika (Musti) tappoi naapurin kissan. Mut niinpä tappo naapurin saksanseisoja meän toisen kissan. Ei ollu sama naapuri
Jäniksenpojan tappo tässä pari vuotta sitten. Meän karhukoira oli vain haistellu. Mut Sakke meni ja tappo heti
Toisia koiria ei voi sietää.. Nartut jokka uskaltautuu sen tykö niin niitä sietää. On tapellu aika verisesti meän karhukoiran kanssa. Mut kyllä Saku on edelleen korkeempi ku Pomo (karhukoira). Winski (kääpiösnautseri) taitaa olla kuiten se perheen pää
Oma lauma on kaikki kaikessa Sakulle. Suojelee kyllä henkeen ja vereen asti omiaan. Mahtava rotu! Tai ainaki nämä kaksi mitkä on ollu meillä. Ihmisystävällinen! Sakke rakastaa ihmisiä. Tai no hieman epäilyttävän näkösille tyypeille (huppu päässä/juopoille/örisijöille:D) kyllä murisee. Mut lasten kanssa tulee toimeen, vaikka omia ei olekaan. Tosin ikinä ei keskenään saa olla naapurin lapset ja koirat.

http://arcticpower.blogspot.com/

[Teeri]

Minulla ei ole ikinä sattunut ihmisiin kohdistuvaa agressiota. Koirat on niin kilttejä sylikoiria että mutta jos karkaa kylille syö viiriäiset, etsii häkissä olevat kanit haukuttavaksi ja kissakin saattaa puusta löytyä haukusta.

No en pidä niitä ollenkaan pahana tai siis eihän niin tarvitsisi mutta normaalia koiran toimintaa.  Näin tekee labbis, mäyräkoira, pystäri ja sakemannitkin saattasi puuhailla mutta eivät karkaa.  Nuo ainakin puuhaa ihan samoja hommia.Tuollaisista on kokemusta kun saman katon alla olleet.

Laikaharrastajien helmasynti on se 2 koiran kerralla irti pito/metsästys 2 koiran kanssa. Toki kilpailutilanne tekee koirista parempia ja sitkeempiä mutta en suosittele kun ohjattavuus katoaa ja koiran pitää toimia yksinkin. samasssa tarhassakaan en pitäisi kahta koiraa vaan mieluiten erikseen. kaksi hurjaa kun karkaa niin äly häviää.kokemusta on siitäkin.

[Anne Hautaluoma]

Muutamia kertoja myös ulkomailla koiranäyttelyissä ja koiratapahtumissa sekä kavereiden luona vieraillessa olen huomannut sen että kulttuuri vain yksinkertaisesti on erilainen. Parhaimmillaan olen nähnyt näyttelyssä irtiolevia koiria jotka seuraavat omistajaansa täyteenahdetun kehän reunalla kuin ketään muuta ei olisi olemassa, tai koepaikoilla pikkuautoissa monia laikoja "sullottuna" samaan tilaan ja silti sovussa..

Jos koira oppii lukemaan ja puhumaan koiraa, väittäisin että monilta ongelmilta väistyttäisiin. Ja kun vielä ihminen oppisi tulkitsemaan niitä eleitä ja oppisi muutamia johtajuusasioita, elämä olisi molemmille osapuolille helpompaa.

Paras lukemani kirja aikoihin oli tämä http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=951235019X
Suosittelen! Kertoo koiran laumakäyttäytymisestä ja siitä miten näihin asioihin liittyviä ongelmia hoidetaan. Oletko Sinä laumasi pomo?

[Jeri]

Minä vein koiramme eläinlääkäriin piikeille,koirat oli niin hienosti, hyppivät pöydälle rokotettavaksi ihan ite.
Sain lääkäriltä kuulla kehut niin avoimista koirista ,siis laika ja aussi.
Is.laikauros ei kyllä tykkää toisista uroksista ja kokoaisi kaikki nartut itselleen.
Joskus olen ottanut laikan lenkille ja mukana muita koiranomistajia
joilla on narttuja mukana,niin onpa poika pollea.

[mikelo]

Urokseni ei ole koskaan aloittanut tappelua. Kerran kävi ojentamassa vierasta koiraa kun se kusi meidän postilaatikolle. Tuli käskystä pois. Käyn silloin tällöin koiratarhassa koirieni kanssa. Sielläkin Kara on käyttäytynyt esimerkillisesti. Tosin useimmat koirat menee aivan mykäksi julmetun ison suden edessä. Näin ei tappeluita oikein kehitykään. Joskus olemme yhteisymmärryksessä siirtyneet tarhan ulkopuolelle ison rotikan ja Karan mietiskellessä yhteenottoa.

Kissat nitistää. Poroja ajaa, muttei saa kiinni. Penikkana puri hevosta. Ei pure enää. Sian kimppuun käy, lammaskin kelpaa. Toistaiseksi on lahdannut vain yhden oman.

Jahdin aikana en uskalla pitää tulilla vartioimattomana, sillä porukan mäyriksistä ym. epeleistä ei tiedä. Mäyräkoira saattaa olla niin luupää, että käy laikaani kiinni ja silloin syntyisi rumaa jälkeä. Näin on pari kertaa käynyt vieraalle koiralle. Eli puolustaa itseään tai laumaansa erittäin rajusti.

Ihmisille kiltti, mutta en jätä lasten kanssa yksin.

Jos kylähullua koiraa etsitään, niin sekin löytyy tarhastani. Parivuotias norjanharmaa narttuni ei siedä ainuttakaan vierasta koiraa. Piskuinen koko yhdistettynä jättiläisen egoon on jännä yhdistelmä. Tosin sillä on aina bodyguard mukana. 

[laikaman]

 

[O_K]

Itsellä sellaisia kokemuksia, että ne koirat pahimpia tappelijoita, joiden omistajat väittävät, ettei heidän koira ikinä aloita tappeluita, mutta puolustautuvat jos toinen käy kimppuun. Yleensä olleet vielä semmoisia, etteivät älyä lopettaa tappelua ennenkuin ovat repineet vastapuolen tai saaneet kunnolla selkäänsä 

ps. Omat koirat ovat olleet rähinöissä mukana. Yleensä sylkeä lentää vähän aikaa ja ääni on kova. Tilanne menee yleensä ohi yhtä nopeasti kuin alkaakin ja vauriot olleet vähäisiä kaikissa osapuolissa. Ovat ehkä aloittaneet tappelun tai sitten eivät.

Isännän läheisyydessä on tappeleminen ollut kiellettyä jokaisessa tilanteessa eli ei edes itsensä puolustamista. Hyvin on oppi mennyt perille eikä koiriin ole tullut vuosien saatossa yhtään puremaa, vaikka monesti on lenkillä tullut irtokoiria tekemään tuttavuutta. Mikään ei ole sen turhempaa kuin antaa koirien selvittää keskenään arvojärjestyksensä. Nykyajan kiinnipidettävät, yksinään metsässä työskentelevät koirat eivät tee sillä tiedolla mitään.

[mikelo]

Jaa,että pahimpia tappelijoita. Uskokaa tai älkää, niin laikani ei ole aloittanut kuin yhden nujakan ja senkin lopetti käskystä. Sillä on terve ego ja tarpeeksi ulottuvuutta saada kaverit punnitsemaan, kannattaako tuon kanssa ryhtyä.
Olen samaa mieltä siinä, ettei koirat saa sitä päättää, kuka laumassa komentaa. Ei edes tapellen. Isännät tehkööt selväksi sen. Itse olen käynyt metällä kaksi uroslaikaa autossa, eikä tullut nokkapokkaa kun ensin "keskusteltiin" poikien kanssa.
Kerran kämpillä heräsin pihalta kuuluvaan tohinaan ja menin katsomaan. Iso pystykorva oli hyökännyt narussa olleen urkkini kimppuun. Koirani helppasi pystiksestä ja tuli minun selkäni taakse hakemaan turvaa. Oli aika koirashow, kun minä rimpuilin pyjamassa kahden pukarin välissä vaijeri jaloissa:) 
O_K tietää, että isojen koirien kanssa tanner tömisee ja pahalta näyttää. Harvoin kuitenkin tulee vakavia vammoja. Ei normaali koira omaa lajiaan lähde tappamaan. Kylähullut ovat asia erikseen. Olen myös noteerannut, että lyömällä kasvatetut tapaukset ovat agressivisempia. Itse en ole koskaan lyönyt koiriani. No, tuota norjalaista tekisi mieli välillä hivauttaa kun se ei pidä turpaansa hetkeäkään kiinni.

[Teeri]

Mulla on kaksi narttua 10v ja 2v samassa tarhassa. Syövät luunsa ja ruokansa rauhassa ja karva ei pölise. Vaikka se karkaamis riski on paha jos livahtavat irti niin ei toinna etsiskellä tai kannattaahan se mutta löytämis mahdollisuus pieni.