Kirjoittaja Aihe: Hirven käsittely  (Luettu 52634 kertaa)

Poissa junttieinari

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 345
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #75 : 19.03.10 - klo:08:53 »
Asiaa Jouni. Kuten aina. Puheet on puheita. Mulla on ollut kaksi "kaikenviljankoiraa". Kasvissyöjiä varmaan, kun ainakaan liikkuva liha ei ole paljon kiinnostanut! Ihmettelen, että joku voi olla niin härski, että tuollaisia pennuttaa. Itsellä ei ole käynyt mielessäkään.

Sanoinkin aikaisemmin, että jos aikoo tuloksetonta koiraa käyttää jalostuksessa, pitää olla varma. Esim. oman porukan koira, jonka on itse nähnyt metsästystilanteessa toimivan. Siinäkin tapauksessa pentuja myydessä nuo emän "teot" muuttuvat jo puheiksi. Niin se vaan on.

Tuo vuosikkaan käyttö kokeessa voi kyllä tuoda pettymyksiä. Mutta jos koira on varhaiskypsä ja olosuhteet suotuisat, mikäs siinä. Mutta ei epäonnistumisesta saa liian suoria johtopäätöksiä tehdä.

Lekalle: Hommaa se "ilvestaippari" saman tien sille A:lla alkavallekin... ;)

heikkir

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #76 : 19.03.10 - klo:09:15 »
Selvää on, että kaikki käyttökoirien ja erityisesti metsästyskoirien jalostusvalinta täytyy perustua luotettaviin näyttöihin. Pentutehtailijoitten kehupuheet ei ole luotettava näyttö sen enempää kuin Jopet shown automyyyjän. Mätiä omenoita tahtoo löytyä vähän kaikista koreista (roduista).

Sensijaan jos metillä ja hirviporukassa itse näen ja tutuilta kavereilta kuulen syksystä toiseen, kuinka koiralle kaadetaan jatkuvasti riistaa niin se on minulle luotettava näyttö, vaikka koiralla ei olisi minkäänlaista koetulosta.

Käyttökokeet, (esim. hirvenhaukkukoe on yksi, niitä on muitakinja lisää on mahdollista kehittää), on parhaimmaillaan käyttökelpoista tietoa. Niissäkin kyllä tilanteita monenlaisia: avokokeessa joku vie koiransa 3 km päästä alatuulesta  tietohirville ja saa helpot pisteet.

Voikokeissakin ennakkotiedoilla ja tutuilla miehillä ja tuurilla saattaa olla ratkaiseva merkitys, jotenka 5-10 pisteen erot ei välttämättä kerro koiran todellisista kyvyistä yhtään mitään, pienillä eroilla kisat kuitenkin yleensä voitetaan.

Ja ahkeralla kulkemisella tehdään paljon niin MVA:ta ja KVA:ta kuin 2VA:takin, jotenka net hyvätkin paperit pitää osata suhteuttaa todellisuuteen, ja hyvät paperit saattaa kertoa enempi isännän pelimiehen kyvyistä, kuin koiran todellisista pyyntiveristä. Osataan sitä huiputtaa papereillakin.

Toki huippukoirat tekee melko tasaista jälkeä kokeesta toiseen, joskin 0 tuloksia sattuu niillekin.
« Viimeksi muokattu: 19.03.10 - klo:12:51 kirjoittanut heikkir »

Poissa Jouni Allinen "Pelto-Jouni"

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 1126
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #77 : 19.03.10 - klo:09:21 »
Selvennykseksi sen verran, että tarkoitin tuota noin vuoden ikää siksi, koska tuolloin koira toimii pitkälti perimän mukaan, eikä sitä ole ehditty "ampua sitkeäksi". Noin vuoden iän toin esille myös siksi, koska mielestäni itälaika alkaa jo tuossa vaiheessa olemaan kypsä kohtaamaan hirven ja se ei tapata enää itseään.

Pitää lisäksi muistaa, että en oletakkaan, että aina tulee se ykkönen. Jalostuksen kannalta olisi erittäin tarpeellista saada mahdollisimman paljon nuoria koiria kokeisiin, jotta otannasta tulisi suurempi. Esimerkiksi nuoren koiran hakua olisi hyvä pystyä arvostelemaan ennen kuin koira "oppii" hakemaan. Muutenkin olisi tärkeää saada selville mikä tulee perimästä ja minkä isäntä koiralle on tavalla tai toisella opettanut.
------------------------------------------
- Tavoitteena hyvä käyttökoira! -
------------------------------------------
http://allinen.suntuubi.com/

Teeri

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #78 : 19.03.10 - klo:09:34 »
[quote author=Pelto-Jouni link=topic=4476.msg28314#msg28314 date=126897965
Mitä tulee tuohon muun riistan kanssa työskentelyyn, niin pari vuotta sitten laika-SM:ssä koe päätettiin ja maastokorttiin kirjattiin tieto: "Seikkarinteen Aslak ajanut ilveksen puuhun ja haukkuu sitä". Tässä ilvestaipparia kerrakseen. Eli kyllä sieltä hirvikokeestakin muutakin tietoa on mahdollista saada.
[/quote]

Sehän onkin hyvä että muitakin merkataan hirvikokeen yhteydessä. Harvoin vain sattuu sellainen tilanne että ilves/karhu sattuu juuri hirvikokeissa löytymään. Uskallan vaan väittää että koirissa on aika paljon eroa ilves touhuissakin tai lähinnä satun tietämään. Jotkut spesialistit hoitelee ilveksen louheen tai puuhun lähes 90% jos pohjia on vähän tehty. Ilves luvatkin toivottavasti kasvavat lähivuosina kun niitä riittää ja jahtiin osallistujatkin lisääntyy siinä samalla. Hirvikoe on tärkein koe mutta ei siitä ole haittaakaan jos olisi joitain taippareita kyljessä. Kaikki hirvikoirat ei toimi samalla tavalla tai yhtä hyvin ilvekselle, valitettavasti. En usko että tuollaiset taipparit sotkisivatkaan pennun ostajaa.

Taippareissa on kuitenkin aina muistettava että niitä ei ole yhtä tarkkaan kontrolloitu kuin voi hirvikokeita eli niissä on aina huiputus riski jos on epärehellistä tyyppiä

Ps. Tekstin lainaaminen meni pipariksi mutta en jaksa korjata
« Viimeksi muokattu: 19.03.10 - klo:10:37 kirjoittanut Teeri »

heikkir

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #79 : 19.03.10 - klo:10:09 »
Selvennykseksi sen verran, että tarkoitin tuota noin vuoden ikää siksi, koska tuolloin koira toimii pitkälti perimän mukaan, eikä sitä ole ehditty "ampua sitkeäksi". Noin vuoden iän toin esille myös siksi, koska mielestäni itälaika alkaa jo tuossa vaiheessa olemaan kypsä kohtaamaan hirven ja se ei tapata enää itseään.
Pitää lisäksi muistaa, että en oletakkaan, että aina tulee se ykkönen. Jalostuksen kannalta olisi erittäin tarpeellista saada mahdollisimman paljon nuoria koiria kokeisiin, jotta otannasta tulisi suurempi. Esimerkiksi nuoren koiran hakua olisi hyvä pystyä arvostelemaan ennen kuin koira "oppii" hakemaan. Muutenkin olisi tärkeää saada selville mikä tulee perimästä ja minkä isäntä koiralle on tavalla tai toisella opettanut.

Kyllä se jalostusvalinta nykyään tietenkin paljolti tuohon tyyliin menee.

Perimä elikkä geenit ja koko rodun geenipooli on tietysti se, mitä jalostetaan ja  koirayksilöissä esiin tuleva ilmiasu on se mitä käytetään hyödyksi. Ja koska emme suoraan geeneihin näe, niin oppimattoman pennun käytöksestä voimme päätellä paljon, mitä siellä geeneissä kulkee. 

Mutta itse en kyllä mitenkään väheksyisi oppimiskyvynkään merkitystä. Sekin on nimittäin yksi perinnöllinen ominaisuus.

Ja jos koira käyttää kehityksessään tasapainoisesti sekä perittyjä, että opittuja ominaisuuksiaan, niin tietysti isännällä on tällöin paljon paremmat mahdollisuudet suunnata koira sellaisiin toimintoihin, mitä hän itse haluaa. Toki tämä menetelmä saattaa vaatia hiukka enempi aikaa ja työtä kuin pelkään perimään perustuva "ns hetivalmis" pyyntitaito.

Tässä ehkä onkin juuri yksi laikan perusominaisuuksia, että sillä on geeneissään riittävästi pyyntiveriä kehittyäkseen hyväksi riistakoiraksi, mutta ei oikeen selvää osoitetta mihinkä riistaveret suuntaisi. Ja tässä pyyntiverien suuntaamisessa tulee juuri laikan poikkeuksellisen oppimiskyvyn ja isännän opettajan rooli ratkaisevan tärkeään asemaan.

Tuossa Pelto-Jounin mallissa saatta riskinä olla se, että liiallisesti perinnöllisiin pyyntitaipumuksiin perustuvassa jalostusvalinnassa juuri se perinnöllisen oppimiskyvyn pitäminen mukana geenipoolissa saattaa jäädä liiaksi taka-alalle.

Onko juuri tuo perimässä oleva riistaverisyys ja oppimiskyky ja isännältä saatu opetus ja niiden tasapaino se kokonaisuus, mikä tekee laikasta laikan. Ja onko juuri niiden tekijöiden oikean tasapainon säilyttäminen se pitkän tähtäimen strtegia, mihinkä meidän tulee laikajalostuksessa tähdätä.
« Viimeksi muokattu: 22.03.10 - klo:09:40 kirjoittanut heikkir »

Poissa Juha

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 390
  • Minä ja Jeri
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #80 : 19.03.10 - klo:11:35 »
heikkir: "Onko juuri tuo perimässä oleva riistaverisyys ja oppimiskyky ja isännältä saatu opetus ja niiden tasapaino se kokonaisuus, mikä tekee laikasta laikan. Ja onko juuri niiden tekijöiden oikean tasapinon säilyttäminen se pitkän tähtäimen strtegia, mihinkä meidän tulee laikajalostuksessa tähdätä."


Tätä minä kannattaisin! Riistaverettömyyttä ei saa suosia, mutta mielestäni koiran ei saa olla pentuna heti hirmuisen sitkas millekään riistalle. Eihän koiralle ole vielä tässä vaiheessa sanottu mitä pyydetään. Paras kun vuosikkaana haukkuu ja ajaa kaikkea liikkuvaa vielä sahurin ominaisuuksilla. Miten muuten koira kysyy onko tämä sitä oikeaa riistaa? Siitä se on sitten helppo ohjata halutulle riistalle ja sitkastuu kun näkee mistä isäntä on kiinnostunut ja jättää turhat riistat (esim. porot) pois.
Nettilaikan jäsen

Poissa LeKa

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 488
    • Tervasärkän Kennel
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #81 : 19.03.10 - klo:20:57 »
Lekalle: Hommaa se "ilvestaippari" saman tien sille A:lla alkavallekin... ;)

Häkistä haukkuu mutta testataan vielä tuo jälkien kiinnostavuus..  ;)   näkyy oikeesti olevan ruoka vähissä jos jo varikset kelpaa..
Koiraa valittaessa pitää tehdä valintoja, joskus ne ovat oikeita ja joskus vääriä..

heikkir

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #82 : 25.03.10 - klo:08:29 »
Yksi joskus näilläkin sivuilla esiintyvä harhaluulo on se, että koiran sitkeys = riistaverisyys.

Tämähän on aivan äärimmäisen pitkälle vietyä yksinkertaisuutta, vähän samaa kuin sanottaisiin, että Turku = Suomi. Erityisesti tuota ajatusta on suosittu harmaitten hirvikoirien piirissä, onnea vain heille valitsemallansa uralla, mutta ehdottomasti laika on jotain muuta kuin harmaat.

Suomessahan on kyllä Turku, mutta herra paratkoon on täällä kyllä paljon muutakin. Samoin koiran perinnölliseen riistaverisyyteen ja metsästysominaisuuksiin kuuluu kyllä riittävästi sitkautta, mutta kyllä siihen  kuuluu paljon muutakin.

Helpon jalostettavuutensa perusteella sitkeys näyttäisi olevan yhteen tai vain muutamaan geenilocukseen pertustuva geeniversio elikkä alleeli. Vähän samaan tapaan kuin koirien värityskin.

Onneksi laikajalostuksessa on ainakin toistaiseksi onnistuttu välttämään yhdenmukaisen värinjalostuksen vaatimus, joka saattaisi helposti koitua turmioksi laikojen metsästysominaisuuksille.

Samallla tavoin on syytä välttää liian yksinkertaisesti sitkeyteen ja hirvenhaukkukokeessa menestymiseen perustuvaa jalostusvalintaa, sillä siihen sisältyy liian suuri riski koitua turmioksi laikan monipuolisuudelle ja oppimiskyvylle.
« Viimeksi muokattu: 25.03.10 - klo:16:30 kirjoittanut heikkir »

Renni

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #83 : 25.03.10 - klo:08:59 »
Yksi joskus näilläkin sivuilla esiintyvä harhaluulo on se, että koiran sitkeys = riistaverisyys.

NYT SINULLA ON TÄYDELLINEN HARHALUULO. NIMENOMAAN RIISTAVERINEN KOIRA ON MYÖS SITKEÄ. MUTTA SE RIISTAVERETÖN EI VOI OLLA SITKEÄ.

Tämähän on aivan äärimmäisen pitkälle vietyä yksinkertaisuutta, vähän samaa kuin sanottaisiin, että Turku = Suomi. Erityisesti tuota ajatusta on suosittu harmaitten hirvikoirien piirissä, onnea vain heille valitsemallansa uralla, mutta ehdottomasti laika on jotain muuta kuin harmaat.

Suomessahan on kyllä Turku, mutta herra paratkoon on täällä kyllä paljon muutakin. Samoin koiran perinnölliseen riistaverisyyteen ja metsästysominaisuuksiin kuuluu kyllä riittävästi sitkautta, mutta kyllä siihen  kuuluu paljon muutakin.

Helpon jalostettavuutensa perusteella sitkeys näyttäisi olevan yhden tai vain muutamaan geenilocuksen geeniversio elikkä alleeli. Vähänsamaan tapaan kuin koirien värityskin.

Onneksi laikajalostuksessa on ainakin toistaiseksi onnistuttu välttämään yhdenmukaisen värinjalostuksen vaatimus, joka saattaisi helposti koitua turmioksi laikojen metsästysominaisuuksille.

Samallla tavoin on syytä välttää liian yksinkertaisesti sitkeyteen ja hirvenhaukkukokeessa menestymiseen perustuvaa jalostusvalintaa, sillä siihen sisältyy liian suuri riski koitua turmioksi laikan monipuolisuudelle ja oppimiskyvylle.


Milka

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #84 : 25.03.10 - klo:11:10 »
Samallla tavoin on syytä välttää liian yksinkertaisesti sitkeyteen ja hirvenhaukkukokeessa menestymiseen perustuvaa jalostusvalintaa, sillä siihen sisältyy liian suuri riski koitua turmioksi laikan monipuolisuudelle ja oppimiskyvylle.

Miten menestyminen hirvikokeissa voi olla uhka laikan monipuolisuudelle?

Käsittääkseni myös hirvikokeissa menestyneet laikat ovat perimältään moniriistaisia ja haukkuvat laikoille tyypillistä riistaa. En voi käsittää mistä saa alkuunsa tuo ajatus että toimiva, kokeissa menestyvä laika on uhkakuva rodulle. Omasta mielestäni se pitäisi ennemminkin olla päinvastoin. En tiedä yhtään KVA laikaa joka ei haukkuisi myös jotain muuta riistaa, mutta tiedän lukuisia laikoja jotka eivät hauku yhtään mitään.

Omaa koiraani olen käyttänyt pelkästään hirvenpyyntiin, mutta yhä edelleen se haukkuu laikoille tyypilliset oravat, näädät ja linnut. Haukkuu lisäksi luolaan ja tappaa kaiken mitä kiinni saa minkit, jänikset ym. Hirviporukassa sitä kutsutaankin ”monitoimikoneeksi”, kun kaikki riista kiinnostaa. Ja aina kun haukku alkaa saa vähän aikaa kuulostella mikä elukka siellä haukussa mahtaa olla. Enää ei vahingossa vedetä hirvipassia näätähaukun ympärille. Eli ei se moniriistaisuus ole mihinkään hävinnyt. Tosin karhuhaukku vielä puuttuu, että tavoitteita onneksi riittää ;)




Teeri

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #85 : 25.03.10 - klo:12:12 »
Hirvikoe on parhaita työskentelyn mittareita mutta kyllähän rotu kehittyy ajan kanssa pelkästään sille riistalle mitä jahdataan ja suositaan eli käytetään jalostuksessa. Voisiko sitä kutsua vaikka evoluutioksi=Pitkän ajan kuluessa koko laji voi muuttua paljonkin. Onhan moniriistaisuus kadonnut/katoamassa muiltakin vanhoilta moniriista roduilta. Ymmärrän kyllä kumpiakin. Niitä jotka pyytää kaikkea ja niitä jotka vain hirveä.
« Viimeksi muokattu: 25.03.10 - klo:12:14 kirjoittanut Teeri »

heikkir

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #86 : 25.03.10 - klo:13:11 »
Miten menestyminen hirvikokeissa voi olla uhka laikan monipuolisuudelle?
Käsittääkseni myös hirvikokeissa menestyneet laikat ovat perimältään moniriistaisia ja haukkuvat laikoille tyypillistä riistaa. En voi käsittää mistä saa alkuunsa tuo ajatus että toimiva, kokeissa menestyvä laika on uhkakuva rodulle. Omasta mielestäni se pitäisi ennemminkin olla päinvastoin. En tiedä yhtään KVA laikaa joka ei haukkuisi myös jotain muuta riistaa, mutta tiedän lukuisia laikoja jotka eivät hauku yhtään mitään.
Omaa koiraani olen käyttänyt pelkästään hirvenpyyntiin, mutta yhä edelleen se haukkuu laikoille tyypilliset oravat, näädät ja linnut. Haukkuu lisäksi luolaan ja tappaa kaiken mitä kiinni saa minkit, jänikset ym. Hirviporukassa sitä kutsutaankin ”monitoimikoneeksi”, kun kaikki riista kiinnostaa. Ja aina kun haukku alkaa saa vähän aikaa kuulostella mikä elukka siellä haukussa mahtaa olla. Enää ei vahingossa vedetä hirvipassia näätähaukun ympärille. Eli ei se moniriistaisuus ole mihinkään hävinnyt. Tosin karhuhaukku vielä puuttuu, että tavoitteita onneksi riittää ;)

Näinhän se asia on. Tosin hiukka ihmetyttää mitä net passimiehet siellä tekee  möykkämässä, kun kunnon laika pidättää hirveä seisontahaukussa niin kauan ,että isäntä tulee ja ampuu sen nurin.

Mutta varsinainen asia, että tosiaankin tänä päivänä meillä parhaat laikat haukkuu hirveä ja menee perässäkin niin kauan kuin isäntä katsoo sen tarpeelliseksi, ja kaikkista parhaat tekee karhulle samaten. Lisäksi niillä voidaan metsästää ilvestä, turkisriistaa sekä metsä- ja vesilintuja, possua ja kaikkea muutakin. Ja kaiken tämän lisäksi kykenevät yhteistoimintaan isäntänsä kanssa ja tulevat myös pois metsästä aina kun isäntä katsoo sen tarpeelliseksi. Koira hakee isäntänsä eikä isännän tarvitse haaskata aikaansa ja polttaa pensaa koiran hakemiseen.

Ja kysymys tässä onkin nyt siitä, että miten voimme parhaiten säilyttää ja kehittää nämä laikan erinomaiset ja monipuoliset metsästysominaisuudet hamaan tulevaisuuteen 20 - 50 vuoden päähän ja pitemmällekin.

Tulevaisuus on täysin riippuvainen tämän päivän jalostusvalinnasta, elikkä  siitä minkälaisia koiria käytämme kannan lisäämiseen. Huonoja riistaverettömiä koiria ei saa käyttää ollenkaan se on selvää.

Lähes yhtä paha ongelma on se jos käytämme jalostukseen pelkästään hirvenhaukkukokeen perusteella valittuja koiria, sillä tällöin on olemassa suuri vaara, että lisääntyvän laikapopulaation geenipoolista ajan myötä vähitellen jäävät pois juuri ne geenit, jotka saavat laikan poikkeamaan edukseen muista hirvikoirarodusista, elikkä monipuolisuus ja oppimiskyky, yhteistoiminta  ja isännän tarkoitusten ymmärtäminen. Nuo ominaisuudet on jo hyvin pitkälle menetetty muissa hirvikoiraroduissa, eikä ole mitään järkeä tehdä samaa temppua laikoillekin.

Elikkä hirvenhaukkukokeessa menestyminen ei ole tässä mikään ongelma, päinvastoin sehän on vain hyvä asia.

Ongelma tulee siitä, että jos käytämme jalostusvalinnan perusteena yksipuolisesti pelkästään menestystä hirvenhaukkukokeessa ja muutaman kymmenen vuoden päästä meillä on käsissä umpitollo haukkurobotti eikä hajuakaan yhteistyökykyisestä alkuperäisestä kunnon laikasta. Esimerkkejä on aivan liikaa.
« Viimeksi muokattu: 25.03.10 - klo:13:32 kirjoittanut heikkir »

Renni

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #87 : 25.03.10 - klo:13:37 »
Lainaus:>>Lähes yhtä paha ongelma on se jos käytämme jalostukseen pelkästään hirvenhaukkukokeen perusteella valittuja koiria, sillä tällöin on olemassa suuri vaara, että lisääntyvän laikapopulaation geenipoolista ajan myötä vähitellen jäävät pois juuri ne geenit, jotka saavat laikan poikkeamaan edukseen muista hirvikoirarodusista, elikkä monipuolisuus ja oppimiskyky, yhteistoiminta  ja isännän tarkoitusten ymmärtäminen. Nuo ominaisuudet on jo hyvin pitkälle menetetty muissa hirvikoiraroduissa, eikä ole mitään järkeä tehdä samaa temppua laikoillekin.

Elikkä hirvenhaukkukokeessa menestyminen ei ole tässä mikään ongelma, päinvastoin sehän on vain hyvä asia.

Ongelma tulee siitä, että jos käytämme jalostusvalinnan perusteena yksipuolisesti pelkästään menestystä hivenhaukkukokeessa ja muutaman kymmenen vuoden päästä meillä on käsissä umpitollo haukkurobotti eikä hajuakaan yhteistyökykyisestä alkuperäisestä kunnon laikasta. Esimerkkejä on aivan liikaa.<<<<

Otappa tuosta selvää. Ensin puhut että ei kokeiden perusteella jalostukseen. Sitten puhut ettei kokeet olekaan ongelma. Ja sitten puhut että haukkukokeet veisivät koiralta yhteistyökyvyn ja halun. Hehheh!  ::) Kokeethan näyttää koiran taidot ja kyvyt ja niitähän etupäässä pitää käyttää jalostukseen , eikä riistaverettömiä lamppuharjoja ja sertinkerääjiä.

heikkir

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #88 : 25.03.10 - klo:14:02 »
Otappa tuosta selvää.

Siinäpä se !

Ottaapi ensin selvää ja yritää ymmärtääkin jotakin, ja sitten kirjoittaa.

Tässä järjestyksessä  ;)

heikkir

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #89 : 25.03.10 - klo:15:23 »
Ja rennie voisi aloittaa esim tuolta:

Katariina Mäki
MMM,tutkija
Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi
Jalostuksen tavoitteena on eläinten perinnöllisen tason parantaminen jonkin ominaisuuden tai ominaisuuksien suhteen. Voidakseen jalostaa on tiedettävä joitakin perusteita eri ominaisuuksien periytyvyydestä ja sen mekanismeista: kromosomeista, geeneistä, sukusoluista, sukulaisuussuhteesta jne.