Kirjoittaja Aihe: Hirven käsittely  (Luettu 52587 kertaa)

Poissa junttieinari

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 345
Hirven käsittely
« : 21.01.10 - klo:12:21 »
Onko miten yleinen ominaisuus laikalle, että se ikäänkuin "tuo" hirven pois tiheiköstä tai muusta hankalasta paikasta paremmalle paikalle ammuttavaksi? Itse sain kokea tuon tänä syksynä monta kertaa ja pidän sitä kyllä todella arvokkaana taitona. Onko se tyypillistä muille roduille vai onko yksilökohtaista?

Liittyisikö tuo ominaisuus esim. karhunhaukkutaipumukseen, onhan karhulle ominaista, että se lymyää kaikista hankalimmissa paikoissa.

Tämmöstä spekulointia tällä kertaa.

Andrei

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #1 : 21.01.10 - klo:12:56 »
Koirathan on yksilötä, mutta omalla koirallani tuo ominaisuus on. Viime syksynä olin kahteen kertaan viiden metrin päässä hirvestä, kun koira härnäsi sen paremmalle hollille. Ilmeisesti se kuuluu koiran luontaiseen työskentelytapaan mennä hirven lähelle räksyttämään niin, että hirvi siitä hermostuu ja lähtee liikkeeseen. Meillä sitä tapahtui samana vuonna, kun koira alkoi hirvelle pelaamaan.

Karhunhaukkuhommeleista olen lukenut ja kuullut viisaampien taholta, että hyvä karhukoira menee karhuun kiinni, jolloin karhu pysähtyy ja jää puolustusasemiin. Hirvellä tämä tyyli usein aiheuttaa vain karkuun ryntäyksen.

Poissa Klaus Häkli "Klasu"

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 159
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #2 : 21.01.10 - klo:17:42 »
Samallalailla meilläkin koira käyttäytyy. Jos ukko ei ole ampumahollilla eli lähellä, ei vedättämistä tapahdu. Sit ku ukko on hollilla alkaa se nyhtäminen ja ärsyttäminen jos pyssy ei pian hollille tulon jälkeen puhu.
Laika - metsästäjille jotka kulkevat omia polkujaan

Heino

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #3 : 21.01.10 - klo:19:23 »
Kyllä näin se menee. Pitää vain jotenkin saada koiran tietoon, että lähituntumassa ollaan, tuohan hirvi tänne. Koira kyllä yleensä tuo hirven isännän luo jos vain tietää missäpäin isäntä on. Tietenkin jos hirvikin saa vähänkin vihiä isännästä niin silloin se tuskin lähtee koiran mukaan.

Laikapoika

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #4 : 21.01.10 - klo:21:32 »

Minun laikalta tämä puuttuu, ei juokse isännän luo vaikka hirvi ajaakin koiraa, kaikki ilmansuunnat on käytössä siinä tilanteessa.
Edesmenneellä karhukoiralla tämä piirre oli ja pyyntikin oli monesti helpompaa kun sai vaan ootella hirven tuloa hollille koiran perässä.

Koskaan en ole uskonut siihen että koira tekee tämän viisauttaan vaan pikemminkin siellä on tämä turvan hakeminen laumasta.
Pentunahan koira tulee hyvinkin herkästi jalkoihin jos sitä jokin ajattaa, sieltä sitä sitten isännän turvasta haukutaan.

Andrei

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #5 : 21.01.10 - klo:22:51 »
Minä uskon tässä tapauksessa seuraavaan teoriaan:

Koiran käyttäytyminen saalistaessa perustunee perinnölliseen ja vaistonvaraiseen toimintaan. Tässä tapauksessa lauman alempiarvoinen jäsen houkuttelee saaliseläimen alfauroksen/-naaraan tapettavaksi.

Jos koiran käytös on enempi turvallisuushakuista, niin se mieluummin jää sivummalle seuraamaan, eikä edes mene riskeeraamaan ainuttaan.

Poissa leo

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 384
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #6 : 22.01.10 - klo:08:51 »
Olen nähnyt montakertaa kun laika vedättää hirven pois puskasta ja parhaassa tapauksessa katsoo koira vielä onko nyt hyvälllä paikalla ja miksi et ja ammu. Treeneissä kun ei voi aina ampua. Nana ainakin tietää jostain kumman syystä että ukko on haukulle tulossa noin 150-200m haukussa pieni tauko ja sen jälkeen haukkutiheys nousee huomattavasti. Menipä haukulle kuka tahansa. Niin monta kertaa tämä on toistunut että, olen vahvasti sitämieltä koira tietää millon hiivitään haukulle. Koira nautiin kun saa pelata "peliä" hirven ja passimiehen kanssa. Nämä on niitä nautinnollisia hetkiä metsästyksessä. Toivottavasti niitä on tulevaisuudessakin. Onko tämä vain laikan ominaisuus? Kerrran ryhmätuomarina ollut ylituomari piti kokeen jälkeen voittajakoira puheen ja ylisti Nanan työtkentelyä hirvihaukulla juuri näistä syistä. ter    leo   

tikka

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #7 : 22.01.10 - klo:09:11 »
Karhunhaukkuhommeleista olen lukenut ja kuullut viisaampien taholta, että hyvä karhukoira menee karhuun kiinni, jolloin karhu pysähtyy ja jää puolustusasemiin. Hirvellä tämä tyyli usein aiheuttaa vain karkuun ryntäyksen.

kyllähän se hyvin yksilö kohtaista on tuo hirven käsittely ja varmaan jotku koirat voi huomata et hirven ku saa liikahtaan niin se monesti kuolee... mutta mutta omat kokemukset on vähän sen suuntasia et semmoiset koirat jotka on hyvin yhteistyötä tekeviä ja tottelevaisia saavat aikaan sen että isäntä kuvittelee koiran tekevän sen viisauttaan, vaikka koira toimii täysin vaistojen varassa. Huomatessaan isännän tulevan lähelle rohkeus kasvaa ja haukutaan lähempänä hirveä. rauhallisessa seisonta haukussa oleva hirvi jotenki hämääntyy tuosta muuttuneesta käytöksestä ja rupeaa ajmaan koiraa kauemmas jotta sais olla taas rauhassa mutta koiran pako suunta on kohti turvaa eli isäntää ja silloin hirvi on tehny viimeisen virheen!

en todellakaan väitä että tällaiset koirat pelkäisivät olla työmaalla vaan väitän että net saavat isännästä lisää rohkeutta ja luottavat isäntään lauman johtajana niin paljon että se yksin riittää aiheuttamaan muutoksen haukku tyylissä ja tuon luottamuksen takia väistö suunta on isännän tykö.


tuohon lainaukseen, olen tälle kaudelle nähnyt sen monta kertaa et laika joka käy karkossa hirven kylkeen kiinni saa sen pysähtyyn hyvinki nopeasti.

Poissa Juha

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 390
  • Minä ja Jeri
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #8 : 22.01.10 - klo:12:00 »
Tästähän pitäisi laittaa äänestys tuonne, kun joka toinen kuulostaa olevan toista mieltä. :) Itse olen ehdottomasti Andrejn, Leon ym. kannalla. Se voi tuntua uskomattomalta/mielikuvittelulta joka on metsästänyt vain sellaisten koirien kanssa jotka eivät tätä selvästi tee.

Itse olen ihan varma että Jeri hallitsee ainakin tämän. Eikä aina edes isäntää kohti vaan esim. penkkatielle, ojalinjalle tms. Laikulle olen ampunut vasta niin vähän hirviä etten uskalla varmaa väittää onko oivaltanut vielä tätä ampumahollille houkuttelua.

Käsitykseni mukaan jämyt ja norjanharmaat haukkuu vaistojen varassa. Ja muidenkin rotujen ylisitkaat yksilöt. Mutta koira mikä pitää pennusta asti erikseen ohjata halutulle riistalle, esim. otetaanko hiirtä vai hirveä, on kykenevä käyttämään metsässyksessä suunnitelmallista työskentelyä.

Eli ts. ajattelen että se ei ole hyvä koiran alku joka haukkuu hirviä päättömästi yli tunnin heti ensimmäisessä kontaktissa ennen kuin sitä on edes opetettu/yllytetty sille. Tiedän että tästä on varmasti moni eri mieltä, mutta kukin pitäköön mielipiteensä, minä tykkään koirasta joka on mahdollista opettaa ettei hauku näätämetsällä hirveä, mutta hirvimetsällä haukkuu.
Nettilaikan jäsen

tikka

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #9 : 22.01.10 - klo:12:33 »
Tuskinpa oisin kommentoinu jos en ois metästäny semmoisella koiralla joka työskentelee tuolla tavalla. Miksi koira siirtää elukkaa joitain kymmeniä metrejä tuodakseen sen ammuttavaksi, mikse se saman tien tuo sitä sadan tai satojen metrien päähän ku se kuitenkin tietää missä isäntä on? Miksi käytös muuttu vasta sitten kun ampuja/isäntä on samassa kuviossa koiran ja hirven kanssa? Viheltämällä voit kertoa missä olet, jos koira toimii tuolla periaatteella niin eihän sille ois homma eikä mikään tuoda hirveä vaikka 400 metrin päähän tien varteen. on hienoa että koirat toimii riistalla sillain et se saadaan saaliiksi mut joskus vaan elukat toimii sillain et se miellyttää isäntää mutta eise tarkoita sitä et ne ois niin viisaita et kykenisivät tekeen selkeitä päätöksiä johonki suuntaan!

Ilkka H

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #10 : 22.01.10 - klo:15:46 »
Hyviä ja oikeita huomioita kaikilla. Veikkaan oman kokemuksen perusteella, että nuoren koiran kohdalla kyse usein siitä epävarmuudesta. Varsinkin pentu pakittelee mielellään isännän luo, ja hirvi usein uteliaana seuraa. Näitä olen muutamia ampunut omille koirille pentuaikoina, hirvi tulee tällöin korvat höröllä ja ikäänkuin ihmettelee koiran käytöstä. Vanhemmalla painostavalla haukkujalla varmasti tulee näitä tilanteita, joissa isännän läsnäolo tuo lisäryhtiä haukkutyöskentelyyn ja hirvi joutuu vähän tuuppimaan ja joutuu/ "vedetään" hollille. Usein hirvi työntelee koiraa moneen suuntaan, mutta se kaato sattuu tietysti helpoiten silloin, kun suunta sattuu isäntään päin. Mutta kyllä uskon että kokeneissa koirissa on ihan sitten tämmöstä tarkotuksellista hirven ohjailua. Oma vanhin narttuni (9v) näitä mielestäni tekee. Tyypillinen tilanne esim. loppukauden hirvi tänä syksynä. Olin tullut haukusta semmoseen 40 metriin, ja koira sai minusta vihiä ja kävi puolimatkassa varmistamassa ja käänty takasi. Samantien otin polvihollille ampuma-asennon, kun tiesin että hirvi on nokan eessä pian. Koira alkokin veivaamisen ja toi hirven eteen ja siirty sivuun seuraamaan. Hetken sihtasin edessäni pää alhaalla tuijottavaa hirveä, ja ammuin sitten päähän kun muuta saumaa ei siinä ollut. Ampumamatka 8 metriä.
Tuo Tikan huomio hyvä, miksi ei koira sitten tuo samantien kauempaa. Sekään ei aivan tavatonta. Kuluneella syksyllä kerran kävi niin, että palailin koiran kanssa autolle takaviisteisessä tuulessa. Koira oli luonani, kun haju tuli nokkaan. Haukku alkoi vain 150 metrin päässä. Tuolloinkin muutaman minuutin kuulostelin paikallani kyyryssä, ja kohta sain ampua tappisarven 15 metrin päähän, siitä paikalta, missä koira minut viimeksi näki ja arvasi vielä olevan. Viime syksyltä vielä tapahtuma, kun haukussa vasaporukka, jonka olin karkeassa kelissä töpännyt löytöhaukussa ja vielä parissa uusintahaukussakin, ja haukku jäi lopulta paikalleen hämärässä teitten väliin. Odottelin tunnin verran tiellä, että siirtyisikö mihinkään, mutta aivan samassa pisteessä pysyi. Oli jo pimeän puolta, kun aloin vihellellä koiraa. Haukku oli vajaan kahen kilometrin päässä, mutta lumisella kelillä ja notkossa, että sitä ei kuulunut. Hetken olin vihellellyt, ja katsoin tutkasta, että tuleeko. Tulossa oli. Viheltelin vielä, ja vilkasin kepsistä, että lähentynyt on taas mutta vain pari sataa metriä. Mietin, miksi tulee noin hitaasti. Soitin koiralle, ja siellähän oli täysi haukku päällä. Koira oli tulossa, mutta "yritti ottaa hirvet matkaan", ja jossain määrin siinä onnistuikin. Ei ne tielle asti tullu, ja oli minun sinne lopulta mentävä koira hakemaan, mutta kyllä siinä koiralla ihan tosi yritys oli. Ilmeisesti tuossa tapauksessa pimeys ja poikkeuksellisen vihainen emä mahollisti tuommosen pitemmän "vetomatkan". Joka tapauksessa uskon, että koirani tarkotuksella hirviä pyrkii minulle järjestelemään tilanteen niin vaatiessa, ja usein se sopivilla hirvillä onnistuu, varsinkin näissä tilanteissa, kun hirvi juntraantuu tiheään puskaan ja tarvitaan vain pieni siirto.

Heino

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #11 : 22.01.10 - klo:15:56 »
Kyllä minä olen Juhan ja kumppaneiden kanssa samaa mieltä. Kerrankin Jeri haukku emää ja vasaa mahdottomassa pusikossa. Minä olin suunnilleen 60 metrin päässä ja Jeri tiesi minun olostani. Minun ja hirvien välissä oli pieni aukea. Jeri yritti houkutella jälkeensä hirvet niin, että ne siirtyisivät aukolle. Jeri ei kovista yrityksistä huolimatta onnistunut aikeissaan. Sitten tapahtui kummia jota Te ette ehkä usko.
 Jeri siirtyi hirvien taakse ja ajoi ne ammuttavaksi minun edessäni olevalle aukolle. Oli mahtava kuulla ja seurata kuinka Jeri oli tosissaan kun pelotteli hirvet aukolle. Se haukkuikin erilailla, kovasti ärhentelemällä ja kiinnikäyvästi ja vielä hyvin läheltä. Näin ja kuulin, että hirvien oli pakko lähteä siirtymään. Ensin aukealle hyökkäsi vasa ja sitten emä. Olen varma, että Jeri teki tämän tarkoituksella.
Totta kai koira ymmärtää metsästää yhteistyössä isännän kanssa, miksei ymmärtäisi. Minä olen siitä aivan varma.

Ei koira tiedä isännän tulosta kovin kaus jos isäntä lähestyy tuulen alta. Jos tietäsi niin silloin tietäisi hirvikin ja pakenisi. Vaikka on totta, että yleensä koira tietää vähän enemmin kuin hirvi. Viime syksynä ammuin Laikulle vasan noin 60 metriin ja olin aivan varma, että Laikku ei tiennyt minusta mitään. Minulla on tapana jos mahdollista näyttää koiralle jollakin merkillä, että täältä ollaan tulossa. Näkee selvästi, että yleensä koira käyttäytyy isännän nähdessään eri tavalla kuin aikaisemmin. Totta kai käyttäytyy kun tietää, että siinähän se isäntä on jo tulossa.
« Viimeksi muokattu: 22.01.10 - klo:16:04 kirjoittanut Heino »

Poissa junttieinari

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 345
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #12 : 22.01.10 - klo:17:37 »
Nuo tapaukset mistä aloitin olivat sellaisia, että pääsin haukusta 60-100m:n päähän. Näin, että puska jossa hirvet ovat, on mahdoton lähestyä. Jäin odottelemaan aukon reunaan tuulen alle mitä tapahtuu. Koira ei ollut ottanut yhteyttä eikä todnäk tiennyt olinpaikkaani. Ei ainakaan hirvi tiennyt, sillä joka kerta hirvi tuli koiran painostamana aivan viereen.

Yksikin tapaus oli, että hirvi tuli tielinjaa kohti, pysähtyi puskan suojaan muutaman metrin päähän linjasta. Minä olin aukolla alle 50m päässä. Koira haukkui aivan raivona takaa ja yritti "työntää" sitä avoimelle paikalle. Hirven etupää tulikin kohta näkyviin, koiraa en ollut vielä nähnyt ollenkaan. Odottelin mahdollisia vasoja monta minuuttia. Viimein hirvi kyllästyi koiraan ja tulla pullahti puskasta pois. Harmikseni se viimein uskoi silmiään minut nähtyään ja kääntyi poispäin, en enää päässyt ampumaan. Kun koira lähti perään se vain vilkaisi minua ja näytti mutisevan mennessään: "Peijoonin ukko. Tuommosen työn tein ja sitten et ammu!"

Poissa Jarmo_P

  • Itälaikajaosto
  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 2768
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #13 : 22.01.10 - klo:19:21 »
Vanhempi narttu on tuonut useita kertoja hirvet niin päin että ainut pelastautuminen on hypä jonkun ison puun rungon taakse ja väitän että koira tietoisesti tuo elukat päin. Ampumatta ovat jääneet kun ollaan vain harjoiteltu :). Osasta niistä haukuista oli taannoin videon pätkiä järjestön sivuilla vaan jostain syystä niitä ei enään sivuilla ole (videoleikkeitä).

Tästä hirven "vetämisestä":

Pamsu on aika hyvä siinä esim. kahdessa VOI-kokeessa ollaan tuomarin kanssa tätä seurattu. En tiedä saiko niistä lisäpisteitä vaikka sääntökirjassa sanotaan että tätä ominaisuutta tulee arvostaa.
« Viimeksi muokattu: 22.01.10 - klo:19:25 kirjoittanut Jarmo_P »
Riistavietin kennel: Syntynyt metsästäjäksi, Pakotettu palkkatyöhön :).

Sanni

  • Vieras
Vs: Hirven käsittely
« Vastaus #14 : 22.01.10 - klo:20:29 »
Minä oon myös sitä mieltä että koira joka ymmärtää metsästää yhteistyössä isännän kanssa tuo hirven viisauttaan ammuttavaksi. Mitä nuorempi hirvi, sitä helpompi nakki koiralle ja vasaporukka tulee usein ihan silmille.
Ei tämä ole pelkästään laikojen ominaisuus, tiedän yhden ylisitkeän jämtin, joka saattaa haukkua hirveä samoilla jalansijoilla vuorokauden ja vasta kun isäntä tulee paikalle alkaa koira vedättää hirveä paremmalle ampumahollille.