itälaika vs länsilaika

[Teeri]

olisikohan tuo sitkaus että sitä on tai ei ole. tulee tai ei.
voihan siihen vaikka mitä temppuja yrittää ja kouluta mutta eipä kaikista sitkaita saa millään.

kyllä ne pohja jutskat on äidin maidosta pitäny tulla.

vaan kyllä mulla laika aina tarhassa on niin pitkään kun elän. voi siellä olla kyllä muitakin rotuja.
ei tuo roturasismi ole päässyt iskemään. haluaisin nähdä kyllä sellaisen yli sitkaankin koiran. sellaisen että menee yöt ajellessa perästä. niin saisi uusia kokemuksia
ja sen haluaisin kokea että koira opettaa miestä eikä mies koiraa. sellaisiakin koiria kuulema on

onneksi ei ole täysin tyhmää laikaa ikinä ollu. jotain ne haukkuu ja omanaikansa. eli hyvinhän tässä menee en valita

[Teeri]

RUPLA mites siinä sinun jämyssä kävi? olen muistelevinani että sulle tuli joskus semmoinen. muistanko väärin. ihan kuin olisit joskus maininnut asiasta

[Rupla]

Eipä viiti tällä palstalla vääränvärisistä kirjoitella, pullauttavat minut vielä kokonaan pois, enkä sitten enää voi kirjoittaa täällä vilkkaan mielikuvitukseni tuottamia sinisiä ajatuksia

[Teeri]

selvä juttu

[HK]

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN36813%2F05&R=305
Oisko tuossa toiveita sukujen suhteen

Toiveita on tietysti aina, vain todennäköisyydet toteutumiselle vaihtelee.

Yksittäisiä koiria ei ehkä kannattaisi palstoilla nimeltä kauheasti ruotia, mutta jos nyt vähän tohtisi kun PekkaL esimerkiksi nosti. Minusta varsin tyypillinen itälaika-yhdistelmä; huippu-uroksella on astutettu narttu, jonka loistavat taipumukset ja metsästysominaisuudet kasvattaja yksin tuntenee (sekä lisäksi toivottavasti PekkaL). Saman periaatteen astutuksia sukutaulussa paljon, onpa joku parempikin. Taustalla toki kokonaisuutena enemmän pelaavia koiria kuin useimmilla itälaikoilla. Odotusarvona tällaisesta pentueesta voisi olla, jos se hyvin onnistuu; yksi hienosti toimiva uros, toinen hyvä, lopuille voi saada kaadon syksyssä jos isäntä on ahkera kävelemään ja yrittämään. Nartuista tuppaa tulemaan yhtä hyviä_huonoja kuin äidistään.

Tuolla menetelmällä näitä on nyt astutettu pari vuosikymmentä, eli enimmäkseen toimivilla uroksilla niitä narttuja jotka kasvattajalle on sattunut edellisen sukupolven pentueesta jäämään. Pikkuhiljaa on eteenpäin menty, eikä hyvin toimiva itälaikauros ole enää nykyään harvinaisuus. Pentuearvot ja toimivuustodennäköisyys tulevat jatkossa paranemaan, kun tässä aletaan vähitellen tiedon lisääntyessä ja markkinavoimien paineessa valikoida myös niitä astutettavia narttuja. Siis valikoida metsässä toimivuuden perusteella, eikä niin että mitkä niille pennuttamiseen taipuvaisille on sattuneet jäämään. En halua syyllistää ketään, ajat muuttuu ja kehitystä on tapahtunut tähänkin saakka. Mutta hyvilläni olen siitä että tilanne alkaa jatkossa parantua myös narttujen osalta.

[Teeri]

aika asia teksti ^. en tarkoita tuota pentuetta vaan yleensä todellakin normi tilanne. niitä huippu narttuja vaan niin vähän

[Laikapoika]

Hk:lla hyvä vastaus.
Sama puute narttujen suhteen tuntuu olevan tuolla kkk. puolellakin. Uroksia kyllä löytyy, hyvillä tuloksilla.
Nykyisellä pennullakin isä kv. isänisä sm.04 jne. mutta eipä siellä nartut tuloksilla loista.

Pitää vaan olla luottavainen että niistä sais toimivan koiran mitä on tarjolla.
Onhan se tietenkin jos laittelis nuiden urosten tilalle niitä narttuja ja käyttäis ahkeraan kokeissa, jos siltä
sitten se kultakimpale joskus sattuis kohalle.

[Jarmo_P]

Hk:lla hyvä vastaus.
Sama puute narttujen suhteen tuntuu olevan tuolla kkk. puolellakin. Uroksia kyllä löytyy, hyvillä tuloksilla.
Nykyisellä pennullakin isä kv. isänisä sm.04 jne. mutta eipä siellä nartut tuloksilla loista.

Pitää vaan olla luottavainen että niistä sais toimivan koiran mitä on tarjolla.
Onhan se tietenkin jos laittelis nuiden urosten tilalle niitä narttuja ja käyttäis ahkeraan kokeissa, jos siltä
sitten se kultakimpale joskus sattuis kohalle.

Olen jo vuosia sitten ennustanut itälaikojen nousun ja senkin että markkinavoimat hoitaa pentutehtailun (visionääri .

Ruplan kanssa on veto laikojen tulosparannuksesta vuoteen 2012 loppuun mennessä.

Liitteenä tilastoa viime vuodelta roduittain. Huomioikaa AVO1-tulosten määrä eli ollaan jo nuorilla koirilla rinnalla. Prosentit laskettu AVO ja VOI-luokkien kokeiden starttien suhteen kts. liite.

[kytösavu]

Sama puute narttujen suhteen tuntuu olevan tuolla kkk. puolellakin. Uroksia kyllä löytyy, hyvillä tuloksilla.

Äkkiä laskien 103:lla Karjalankarhukoira nartulla ykkönen kokeesta 2009 vuonna.

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTulokset.aspx?R=48&K=HIRV&L=2&A=2009

[Laikapoika]

Minä sain Voi1 haukkuneita narttuja 67 kpl, koiria oli kaikkiaan 277kpl kun lasketaan urokset mukaan, siitä on narttujen osuus
n.24%.
Itälaikoissa Voi1 haukkuneita narttuja 6kpl, koiria 42kpl uroksien kans, siitä narttujen osuus n.14%.

Jokainen koira on otettu vain kertaalleen.
(tulokset vois vielä tarkistaa, ettei vain ole virhettä )

[Jarmo_P]

Minä sain Voi1 haukkuneita narttuja 67 kpl, koiria oli kaikkiaan 277kpl kun lasketaan urokset mukaan, siitä on narttujen osuus
n.24%.
Itälaikoissa Voi1 haukkuneita narttuja 6kpl, koiria 42kpl uroksien kans, siitä narttujen osuus n.14%.

Jokainen koira on otettu vain kertaalleen.
(tulokset vois vielä tarkistaa, ettei vain ole virhettä )

Eipäs tutkita liikka yksittäisiä asioita.

Tosiasia on että laikat ovat kehittyneet muutamassa vuodessa tosi paljon. Nyt kun katsoo avoimen luokan tuloksia jossa nuoret nartut ovat tehneet hyvää tulosta voidaan todeta että kehityksen "pullonkaula" on poistunut.

Vastaavanlainen tilanne oli joitain vuosia sitten jämpteillä nyt niiden tilanne on enemmän kuin hyvin.

Laikoissa vaan on niitä ominaisuuksia joita ei muissa suurriistakoirissa ole eli nopeus ja haukkuu esim. hirveä riittävän läheltä. Kun lisätään hirvenkäsittelytaito (kehittynyt) alkaa passimiehiä tympäsemään kun joutuvat pelkäksi "vetomiehiksi". Vaikka kirjoitankin hirvityöskentelystä en vähättele muiden riistojen pyyntiä laikoilla. Itsellä ykköslaji on kuitenkin karhu.

[Laikapoika]

Totta Jarmo turiset, kyllähän laikoissa nopeutta riittää ja kun lunta kertyy maastoon ei ole ensimmäisenä pohjasta kiinni.
Mutta tuo haukkuminen riittävän läheltä, ainakin meillä se on huono piirre, ollaan taas liian lähellä ja ei taho pysyä hirvet paikoillaan.
Karhuhommissa varmaan tarvitaan sitä lähelläoloa, ja jos vielä väliin käy kiinnikkin oisko parempi?
(minun laika on haukkunu karhua n.7kk ikäisenä )

[Jarmo_P]

Totta Jarmo turiset, kyllähän laikoissa nopeutta riittää ja kun lunta kertyy maastoon ei ole ensimmäisenä pohjasta kiinni.
Mutta tuo haukkuminen riittävän läheltä, ainakin meillä se on huono piirre, ollaan taas liian lähellä ja ei taho pysyä hirvet paikoillaan.
Karhuhommissa varmaan tarvitaan sitä lähelläoloa, ja jos vielä väliin käy kiinnikkin oisko parempi?
(minun laika on haukkunu karhua n.7kk ikäisenä )

Mikä on riittävän lähellä minun mielestä se on 5 - 10 metriin. Lähelle meno voi tapahtua myöhemmin kun elekat alkaa kestää paikallaan. Tärkeintä on ettei hirvet pysty seuraamaan mitä ympärillä tapahtuu. Useimmiten haukulle meno on kuin "kirkkoon" kävelis.

Karhutyöskentelyssä on kahta koulukuntaa. Ne jotka pyytävät suurella porukalla haluavat että koira ei painosta karhua liikkeelle. Toinen koulukunta on ns. reppumiehet jotka haluaa että koira pysäyttää pakenevan karhun. Eli metsästysmuoto ratkaisee kuinka koiran tulisi toimia.

Tietyissä roduissa koirat haukkuu kolmenkymmenen metrin päästä hirviä, joten on todennäköistä että elukat kestää haukussa ja kokeissa ainakin tulosta syntyy.

Itse kuvasin kolme vuotta sitten videolla kahden koiran yhteistä hirvityöskentelyä (emä ja pentu (uros)). Emän antoi haukkua muutaman metrin päästä mutta pentua ei 15 metriä lähemmäs. Aina hyökkäs.