Pari vuotta olen ollut kohtuullisen aktiivisesti mukana Laikajärjestön toiminnassa. Käytännön tasolla enin aika on mennyt kaikenlaisissa tapahtumissa niitä järjestellen ja organisoiden. Keskeisin yhteinen nimittäjä on ollut aina se, että alueellisia tekijöitä ei koskaan ole liikaa ja siitä syystä tekeviä ihmisiä on aina oltu vailla. Oman ajankäyttöni näkökulmasta, on ollut kohtuullisen samantekevää, onko kyseinen koiriin liittyvä tapahtuma ollut enemmän tekemissä järjestön yleiseen tekemiseen vai varsinaiseen jaoston mukana tulleeseen kasvavaan rooliin. Yhteistä on kuitenkin ollut se, että koirat yleensä ovat vieneet aikalailla aikaa, joka puolestaan on käsittääkseni tämän harrastuksen keskeisin tarkoitus.
Laikajärjestö on kasvanut kohtuullisen isoksi järjestöksi, josta itälaikaväkeä on suurin osa. Vaikka varsinaista jäsenluetteloa ajatukseni tueksi ei olekaan käytössä, uskoisin jäsenmäärän noudattelevan kohtuullisen tarkasti suhteutettuja rekisteröintimääriä eri laikarotujen välillä.
Nykyisin järjestö toimii siten, että vuosikokous valitsee hallituksen. Hallitus puolestaan nimittää jaostojen kokoajat ja hyväksyy sittemmin jaostojen kokoonpanon. Vaikka rotuja koskevien päätösten katsotaan kuuluvan jaostoille, päättää niistä ”tiukan paikan tullen” käytännön tasolla hallitus. Tämä on hyväksyttävä menettely jos asian näin halutaan olevan.
Henkilökohtaisesti olen ollut mukana kaikenlaisissa järjestöissä ja suurin piirtein samat lainalaisuudet pätevät kaikkiin järjestöihin. Monet pystyvät henkilöt eivät halua lähteä hallitustoimintaan mukaan, koska siihen liittyy usein paljon sellaista, josta he eivät ole kiinnostuneita. Hallituksen keskeisin rooli on erittäin pelkistetysti siinä, että se pitää laivan kurssissa ja muistaa palkita ansioituneet jäsenet. Laivan kurssissa pitäminen ei sinällään ole mikään pieni asia, mutta mikäli hallitus haluaa pitää vain laivan kurssissa ilman suuria muutoksia, on kysymys ylläpitävästä toiminnasta.
Vastaavasti rodut kehittyvät koko ajan ja ei ole mahdollista pitää laivaa pelkästään samassa kurssissa. Ongelma syntyy kuitenkin hallinnollisesta pullonkaulasta, jossa päätökset täytyy kierrättää hallituksen kautta. Tässä tapauksessa tulee muistaa, että hallitus puolestaan koostuu kolmen rodun edustajista, ja käytännön tasolla 2-3 ihmistä päättää itälaikoista tehtävät päätökset. Edelleen, jos näin halutaan olevan, on asia kunnossa eikä muutoksia tarvitse tehdä.
Luonnollisesti jäsenistöä kiinnostaa millaisia päätöksiä omaa rotua koskien tehdään. Tästä syystä johtuen olisikin mielestäni järkevää, että päätöksentekoprosessia yksinkertaistettaisiin siten, että päätösvalta rotuja koskevista päätöksistä siirreitäisiin aidosti jaostoille. Vastaavasti jaoston vetäjä valittaisiin tulevaisuudessa yleisen vuosikokouksen yhteydessä, eikä hallituksen piirissä. Tällöin jäsenistö valitsisi itse jaoston vetäjän, joka johtaisi rodun kehittämistä sovitun ajan, joka voisi olla esimerkiksi kaksi vuotta. Mielestäni tämmöinen muutos palvelisi jäsenistöä useammallakin eritavalla paremmin.
Ensinnäkin jaoston vetäjäksi voisi valikoitua henkilöitä, jotka aidosti haluaisivat kehittää rotua, mutta vastaavasti eivät olisi kiinnostuneita hallitustoiminnasta. Tietynlaisen logiikan mukaan, tällainen henkilö voisi keskittyä olennaiseen, kun hallituksen vastuulla olisi pitää laiva kurssissa. Uskon, että tälläkin hetkellä järjestössämme on henkilöitä, joilla voisi olla haluja keskittyä toimimaan rodun eteen, mutta hallitustyöskentely nähdään vieraana, syystä tai toisesta.
Toisekseen jäsenistö pääsisi suoraan valitsemaan sen henkilön, johon se kulloinkin luottaa. Valintatilanteessa ehdokkaat luonnollisesti voisivat kertoa seikkaperäisesti oman näkemyksensä rodun tilanteesta ja sen miten näkisi parhaaksi rotua kehitettävän. Esittelyjen jälkeen jäsenet sitten valitsisivat parhaan vaihtoehdon, jonka jälkeen mandaatti olisi kyseisellä henkilöllä. Luonnollisesti jaoston vetäjä kokoaisi tiimin ympärilleen, jonka kanssa alkaisi työskennellä rodun eteen. Näin toimimalla myös jäsenistö pääsisi aidosti vaikuttamaan oleellisimpaan päätökseen järjestön toiminnassa. Keskeisin muutos tässä mallissa olisi se, että valta ja vastuu rotuja koskevista päätöksistä olisivat aidosti jaostoilla. Tällä mandaatilla sitten jaosto toimisi toimikautensa ja turhat pulinat voisi lopettaa siihen paikkaan.
Olen tehnyt hallitukselle asiaa koskevan kirjallisen esityksen, joka tiettävästi viedään vuosikokoukselle päätettäväksi. Selvää on kuitenkin se, että asialle täytyy tehdä jotain. Mikäli toiminta jatkuu nykyisellä tavalla, muutoksia tapahtuu varmasti. Valtarakenteiden täytyy olla selvät sekä järkevät, jotta ihmiset, jotka tekevät näitä asioita pelkästään vapaaehtoisuuden pohjalta, kokevat tekemisen mielekkääksi. Vaarana on, että päätöksiä ei saada tehtyä, vaikka rotujen eteenpäin meneminen vaatii niitä joka päivä.
Jouni Allinen