Onhan sitä menty viestin alkuajoista jo aimo harppaus eteenpäin. Kuitenkin on hyvä tietää jokaisen piipun tekevän pienoiskoossa samanlaisen liikkeen kuin viivoitinta aikoinaan rämpäytettiin pulpettia vasten, siis luodin lähtiessä. Se, minne luoti osuu riippuu monesta eri tekijästä, mm. vaimennin, piipun pituus jne. Käynnin suhteen tärkeintä on piipun laatu ja lukkorungon petaus. Jokainen piippu on yksilöllinen ja niihin voi vaikuttaa esim. piippupainon asentamisella. Vaimennin voi tehdä saman asian eli parantaa käyntiä. Värähtelyä on nykysuuntauksessa tehty vapaaksi, jolloin pitää tarkastaa ettei etutukki ota piippuun. Vanhojen Sakojen etutukkipannat ja nykyään taitaa useissa Remingtoneissa olla talla etutukin alla, eivät ole huonoja kunhan etutukki ei "elä". piipun lyhentämisellä Puhumattakaan Mannlichereiden etuhelasysteemeista, aseethan ovat uskomattoman tarkkoja, kun vaan ampuu säilytyksen jälkeen kohdalleen. Useinkaan ei tavallisten kaliipereitten suhteen menetetä olennaisesti lähtönopeutta piipun lyhentämisellä. Rihlannousun ja piipunpituuden ja ruudin palonopeuden satuttaminen tulee vastaan vain tiettyjen erikoiskaliiperien suhteen. Eli normaaleilla luodinpainoilla tyypillisimmillä kaliipereilla osuu vaimentajan kanssa yhtä hyvin kuin ilmankin. Omakohtaisesti olen huomannut paksun ja jäykän piipun olevan tunnottomamman eri luodinpainoille ja latauksille sekä sille onko vaimennin vai ei. Ohut metsästyspiippu reagoi esimerkkini mukaisesti paljon herkemmin.