Minullakin on käytössä kesälenkeillä "mummofillari" ja siinä sprinkleri (vai mikä se oli). Lisäksi 30 cm naru, jossa koira kytkettynä hartian kohdalta vetovaljaisiin.
Tärkein väline turvallisuuden kannalta on kuitenkin "kuristuskaulapanta"(riimulla), josta talutin oikeassa kädessä. Kun vastaan tulee koiria tai riistaa, vedän koiran etujalat ilmaan, jolloin veto loppuu ja pysyn vielä pyörän kanssa pystyssä.
Edu
Sprinkleri=sammutusjärjestelmä
springeri= patentoitu laite joka kiinnitettynä polkupyörään parantaa turvalllisuutta juoksutettaessa koiraa
Oletan että tuo kuristuspantajuttu oli taroitettu Edulla vitsiksi...
Springeriä käytettäessä aikuisen miehen paino riittää varmasti siihen että koira tulee perässä ihan miten päin vain vaikka se näkisi sitten hirven lenkillä. Tämä "väite" perustuu omakohtaiseen tietoon, sillä minun alle 50 kilon painoni pärjää 40 kiloiselle laikalle aivan hyvin. Kun koira tietää mikä laite springeri on, se varmasti sitä kunnioittaa muutaman kämmin jälkeen. Ei montaa kertaa huvita juosta päin etupyörää tai jäädä roikkumaan valjaista kun isäntä on menossa eteenpäin ja koira taaksepäin.
Itselläni on myös nuorimmalla laikalla naru kaulapannasta vetovyölle fillaroidessa. Ei niinkään siksi ettei häiriöistä päästäisi ohi pelkällä vedolla valjaista vaan siksi että kun alan polkea niistä pupuista ohi tai hevosista, valjaan narulenkki
kestää sen yhden kovan nypäyksen MENNÄÄN sanan siivittämänä. Tuossa vaiheessa polkea tietenkin pitää vähän rivakammasti mutta sillä on selvitty ainakin tähän asti..
Kerran irtosi itse springerin jousi alapäästä kun koira oli menossa sivulle ja pakkomurtovarokkeet on menneet jo aikaa rikki. Tilalla on 8mm nailonköysilenkki ja keskikokoinen BGB lukko.
Pyörästä vain pitäisi vaihtaa molemmat jarrupalat, sen verran on jouduttu jarruttelemaan. Kilometrejä on kertynyt yli 10 vuoden aikana jokunen..
Springerin ideahan on että se on painopisteen alla kiinni ja omalla painon (/pisteen) siirrollaan pyöräilijä pysyy suunnassaan. Eriasia on tietenkin syksyn kura/loskakelit. ERIttäin kovassa vedossa (koira vetää) ulkokaarteeseen ja itse on kallistamassa sisäkurviin saattaa takapyörä lähteä alta. Ennakointi tässäkin on se paras juttu, hiljentää vaan kurveissa vauhtia tarpeeksi
Kick bike tuli voitettua joskus Veikka Gustafssonon nimmarilla varustettuna. Se sama millä erämessuilla kaikki haluaa pyöräillä
Mokomaa laitetta olen käyttänyt vetohommissa. Hengenvaaralliseksi meidän tallissa tituleerattu. Koirat kun on säppien takana, silloin kick vaan liikkuu, ei muuten. Kovasta vauhdista ei ehdi mitään tehdä, edes jarruttaa kun koira on vetoliinan matkan pari metriä sivussa ja sarvien yli kaksoislutz on tosipäivää.
Jos joku oppii tämän lajin salat, kertokaa meillekin
Anne Hau