Laikusta kansainvälinen muotovalio?

[Anne Hautaluoma]

Otsikkoa lukuun ottamatta tasan samanlainen kuin FIN-paperi,paitsi punainen...

Mikä tuon punaisen ja sinisen rekisteripaperin ero oikeasti ja käytännössä on?

Mistä sanoista tulee lyhenne ER? Mitä se tarkoittaa?


Nimim. vain valkoisia papereita laatikossa, sinisellä tekstillä

[Saara]

Valkoisia on molemmat paperit mutta toisessa (FIN) on sininen teksti ja toisessa (ER) punainen teksti.

ER= erikoisrekisteröity

ER rekisteriin joutuu aina jos sukutaulu on puutteellinen. Vanhempien on kuitenkin oltava joko FIN tai ER rekisterissä jotta kennelliitto suostuu koiran reksiteröimään. Poikkeuksia ilmeisesti ovat nämä rotuunotot jotka menevät aina ER rekisteriin.

Tässä tekstiä SKL:n koirarekisteriohjeesta:

9. Erikoisrekisteri
(Hall. 5/02)
ER-rekisteri on tarkoitettu koirille, jotka eivät täytä polveutumisensa osalta FIN-rekisterin vaatimuksia. Koira, jonka kolmen polven sukutaulussa olevat esivanhemmat eivät kaikki ole FCI:n tunnustamassa rekisterissä, merkitään ER-rekisteriin.

9.1. ER-rekisteriin otto
9.1.1. FCI-maiden erikoisrekisterissä tai vastaavissa olevia koiria voidaan rekisteröidä ER-rekisteriin.

9.1.2. Rotu, joka ei ole FCI:n hyväksymä, voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä. Tämän jälkeen ko. rodun koiria voidaan rekisteröidä ER-rekisteriin.

9.1.3. FCI:n ulkopuolisissa koirarekistereissä olevia koiria voidaan hyväksyä ER-rekisteriin jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä. Anomukset tehdään koirakohtaisesti.

Seuraavien ehtojen tulee täyttyä:
 Koiran rekisteröimiselle on selvät jalostukselliset ja terveen kannan ylläpitämiseen tähtäävät perustelut.
 Koirasta on rodun arvosteluoikeuden omaavan ulkomuototuomarin antama kirjallinen lausunto, jonka mukaan koira on rotumääritelmän mukainen.
 Koira on virallisesti tunnistusmerkitty.
 Rekisteri, johon koira on merkitty, ei saa kilpailla F.C.I:n tunnustaman rekisterin kanssa.
 Anomuksen liitteenä on rotujärjestön lausunto asiasta.

9.1.4. Rotukohtainen ER-rekisteröintimenettely
Kennelliiton hallitus voi erityisistä syistä rotujärjestön esityksestä hyväksyä rotukohtaisen rotuunottomenettelyn.
Koiran on rotuun otettaessa oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla tai mikrosirumerkintä on tehtävä rotuunottotilaisuudessa Kennelliiton hyväksymällä tavalla ja rotuun ottavan ulkomuototuomarin tulee kirjallisesti vahvistaa tunnistusmerkinnän tarkistus (hall 10/03).

9.1.5. Hallitus voi rotujärjestöä kuultuaan myöntää yksittäistapauksessa oikeuden kahden rodun väliseen risteyttämiseen (tässä ei tarkoiteta kohdassa 2.1. mainittua saman rodun eri muunnosten välistä risteyttämistä). Risteytysjälkeläiset merkitään ERrekisteriin.

9.2. ER-rekisterissä olevan koiran käyttö jalostukseen ER-rekisteriin merkittyä koiraa saa käyttää jalostukseen ja sen jälkeläiset rekisteröidään ER-rekisteriin (vaikka toinen vanhemmista olisi FIN/SF-rekisterissä). Kun pentueen sukutaulussa on kolme Kennelliitossa ER-rekisteröityä sukupolvea, voidaan pentue rekisteröidä suoraan FIN-rekisteriin (hall 6/00). Roturisteytyksen vuoksi ER-rekisteriin merkittyä koiraa (kohta 9.1.5.) saa kuitenkin käyttää
jalostukseen vain FIN-rekisteriin (tai vastaavaan rekisteriin) merkittyjen koirien kanssa niin kauan kuin risteytys näkyy koiran kolmen polven sukutaulussa. Pentue voidaan rekisteröidä kasvattajan anomuksesta FIN-rekisteriin, kun risteytysyhdistelmä ei enää ilmene pentueen kolmen polven sukutaulussa. Asiasta tulee olla rotujärjestön lausunto.

9.3. Siirto ER-rekisteristä FIN-rekisteriin
Kennelliiton ER-rekisterissä oleva koira voidaan koiranomistajan anomuksesta siirtää FIN-rekisteriin, kun takana on kolme FCI:n tunnustamassa virallisessa (FIN-rekisteriä vastaavassa) rekisterissä tai Kennelliiton ER-rekisterissä olevaa sukupolvea (hall 6/00). Kohdan 9.1.2. mukaisesti ER-rekisterissä olevaa koiraa ei kuitenkaan voida siirtää FINrekisteriin, koska FCI ei ole hyväksynyt rotua. Siirrettäessä koira ER-rekisteristä FIN-rekisteriin peritään toimenpiteestä alhaisimman maksuluokan mukainen rekisteröintimaksu. Rekisteritodistus on toimitettava siirtoa varten
Kennelliiton toimistoon.

[pepsi]

Tarkistan vielä siis laika tarvitsee vain kaks cacibia kahdesta eri maasta eikä mitään muuta ? ja niiden välissä on yksi vuosi ja yksi päivä ?

[Teemu.S]

Pohjoismaisille metsästyskoirille ei myönnetä kansainvälistä näyttelyvalion arvoa (C.I.E.)
Espoo, 15.12.2011 - FCI:n yleiskokous on hyväksynyt Suomen, Norjan ja Ruotsin kennelliittojen esityksen, jonka mukaan kansainvälisen näyttelyvalion (C.I.E) arvoja ei enää myönnetä Suomen, Ruotsin ja Norjan kansallisille metsästyskoiraroduille, jos koiran omistaja asuu jossakin näistä kolmesta maasta. Kennelliiton hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 15.12.2011.


Kennelliiton hallitus päätti kokouksessaan, että valionarvosääntöön kohtaan Kansainvälinen näyttelyvalio (C.I.E) viimeiseksi kappaleeksi lisätään seuraava lause: Huom. Seuraaville roduille ei myönnetä kansainvälisen näyttelyvalion arvoa, mikäli koiran omistaja asuu Norjassa, Ruotsissa tai Suomessa:

FCI 5
harmaa norjanhirvikoira
jämtlanninpystykorva
karjalankarhukoira
musta norjanhirvikoira
pohjanpystykorva
suomenpystykorva

FCI 6
dreeveri
dunkerinajokoira
haldeninajokoira
hamiltoninajokoira
hygeninajokoira
schillerinajokoira
smoolanninajokoira
suomenajokoira

Hallitus päätti, että asia viedään tiedoksi Kennelliiton valtuuston kokoukselle 27.5.2012.

FCI:n yleiskokouksen C.I.E-päätös ei koske edellä mainittujen rotujen koiria, joiden omistaja asuu Suomen, Norjan tai Ruotsin ulkopuolella, koska siellä ei järjestetä pohjoismaisia metsästyskoirakokeita vastaavia kokeita.

Näiden rotujen koirat voivat edelleen saavuttaa täyden kansainvälisen valion (C.I.B) -arvon, johon vaaditaan CACIB kahdesta maasta kahdelta eri tuomarilta sekä koetulos. CACIBien välillä on oltava vähintään yksi vuosi ja yksi päivä. Suomen osalta FCI hyväksyy metsästyskoirarotujen käyttökoetulokseksi rotukohtaiset Suomen muotovalion arvoon vaadittavat koetulokset.

Kennelliittojen FCI:n yleiskokoukselle tekemän esityksen perusteluissa todettiin, että Suomen, Norjan ja Ruotsin kansallisten metsästyskoirarotujen kohdalla rodunomaisen ulkomuodon yhdistäminen käyttöominaisuuksiin on ollut tärkeä kulmakivi näiden maiden kenneltoiminnan historiassa. Myös rotujen eriytyminen käyttö- ja näyttelykoiriin haluttiin estää.

C.I.E.-arvo voidaan myöntää roduille, joilta FCI vaatii käyttökoetuloksen, mutta koiralla ei ole riittävää tulosta saadakseen kansainvälisen näyttelymuotovalion arvon. Koiralla on oltava neljä CACIBia kolmesta eri maasta, kolmelta eri tuomarilta, riippumatta rodun koiramäärästä. Ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä on oltava vähintään yksi vuosi ja yksi päivä, esimerkiksi 1.1.2001 – 1.1.2002.

[Anne Hautaluoma]

Tarkistan vielä siis laika tarvitsee vain kaks cacibia kahdesta eri maasta eikä mitään muuta ? ja niiden välissä on yksi vuosi ja yksi päivä ?

Jos otsikkoa luetaan ja puhutaan siis kansainvälisestä muotovaliosta niin:

Kyllä olet puoliksi oikeassa: kaksi CACIBia, vuosi ja yksi päivä oikein, ja käyttökoetulos joka on sama kun Suomen muotovalionarvoon tarvittava:
yksi ykkönen linnulta tai hirveltä
kaksi kakkosta linnulta tai hirveltä
hyväksytty karhutaippari

Laikajärjestön seuraavassa vuosikokouksessa tullaan keskustelemaan uudesta valionarvosäännöstä. Jos luokat (AVO ja VOI) poistuvat niin voi noihin koetulosten sanamuotoihin tulla hieman muutoksia. Sen näkee vuosikokouksen jälkeen, mutta ei mitään uutta mullistavaa. Samat haukkukoevaatimukset säilyy, yksi ylimmän luokan tulos tai kaksi seuraavaksi ylintä tulosta tai jotakin sinnepäin... vuosikokouksessa kuullaan millä mennään..

Tuossa Teemun linkissä ei siis mainita laikoja ollenkaan ja nähdäkseni laikasta voi edelleen tulla kansainvälinen näyttelyvalio. Siitä puuttuu myös hällefors ja valkoinen ruotsin hirvikoira.

Eli Pepsi vain keräämään CACIBeja ja haukuttamaan yksi hyvä koetulos!

[pepsi]

jju Kiitos tästä tietopaketista (;