Äänenvaimentimet

[Eero]

Koiran kuulon huononeminen alkaa huomaamatta, koska kokenut koira osaa hyvin peittää huonon kuulonsa käyttämällä muita aistejaan, kunnes jää "kiinni". Pystykorvilla yleisesti 9-12 vuoden iässä kuulo heikkenee kuten iän myötä ihmisilläkin. Mitä enemmän koira on saanut melualtistusta, sen suurempi riski sillä on tulla huonokuuloiseksi. Paljon yläviistooon ammuttuja haulikonpaukkuja kuulleelle suomenpystykorvalle kuulon heikkeneminen haittasi metsästystä seitsemän vuoden aikana loppuiällä, silti oli sorsahommissa vielä 14v. kovasti, vaikka kaihi teki putkinäön, enää vainu pelasi. Passipyssyissä soisin vaimentimien yleistyvän, on niin monenlaista hirvenampujaa seuruemetsästyksessä ja ns. lopetuslaukaukset ovat suurin riski. Silloin ampujan hermokontrolli on tärkeä asia. Eli yksi omista koirista alkaa kohta kuulla huonommin kuin nuoremmat, reagoi myöhemmin kotipihaa lähestyviin ääniin. Eikä ihme:"Minä ammun tuota vielä" "Älä ainakaan siitä" "Pau!" "Koira oli ihan piipun vieressä" "Sori".

[Eero]

Vähänkään aremman koiran ensimmäiset kaadot pitäisi ampua vaikka laina-aseella, jossa vaimennin. Ellei koira osoita esim pienriistalaukauksissa täydellistä välinpitämättömyyttä laukausääniin. Toisena vaihtoehtona todellinen totuttaminen laukausmeluun. Itse olen saanut aikaiseksi yhden paukkupelkokoiran ja kaveripiiristä löytyy useita. Tietenkin vaimennin asennetaan tunnetulla sepällä ja sen jälkeen sitä ei tarvitse kiristellä. Osunta yleensä paranee tehdaslatauksilla ja itselataamalla löytyy jokaiselle piippu/vaimenninyhdistelmä yhtä hyvä lataus kuin ilman vaimenninta. Tehdaslataukset ovat nykyisin niin kovia, koska ihaillaan amerikkalaistyyppisesti laakeaa lentorataa. Lainaan asiantuntijaa: "Normaalikaliipereilla lähtönopeuden lasku on maltillista, kun piipun pituus on vähintään jonkun verran päälle 50 senttiä". Vaimennin sopivasti piipun lyhentämisen myötä pudottaa nopetta ja parantaa käyntiä. Lisäksi lihanhävikki vähenee, se vastaavasti suurenee voimakkaasti kun osumanopeus ylittää 800m/s.

[Eero]

Mitä kannettavuuteen tulee, sen voi jokainen tehdä mieleisekseen hihnalenkin paikan vaihdolla vaikka etutukin päähän. Ja tasapainoa voi korjata peräpainoilla, tarve vähäinen piipun lyhennyksessä, ellei vaimennin hyvin pitkä. Lataamistani paristakymmenestä eri kiväärikaliiperista voisi laskea,että ainoastaan .270 Win, 8,2x68S, .222 RemMag ja .338 WinMag voisivat olla kaliipereita, joissa "luodin läpimitta on pieni verrattuna suureen ruutitilavuuteen." Eli te, joilla näitä on ja te joilla on joku tehopykälän alarajalla oleva esim 7x33 Sako tai 6,5x52R tai 25-35Win. Miettikäähän asesepän kanssa sitä vaimentimen laittamista custom-aseisiin. Muut varsinkin passissa olijat voitte pöntöttää piippunne samantien. Kilahduksien suhteen haukulle menijöillä näyttää olevankin jotain pehmikettä vaimentimen ympärillä.

[TaraP]

Meinasin olla puuttumatta makuasioihin mutta eihän tässä voi olla kommentoimatta. Eero kertoi faktat hyvin joten niistä ei enempää.  Aika paljon jossittelua tässä keskustelussa.  Oletushan on että aseseppä osaa asiansa ja kivääriä ei käytetä rautakankena metsällä. Toki vahinkoja sattuu ja vaimennin voi vääntyä kaatumisen tms. johdosta.  Mutta ne makuasiat. Minusta vaimennin on hyvä aseessa kuin aseessa.  Se vähentää rekyyliä ja ääntä sekä painottaa asetta eli on miellyttävämpi ampua. Toinen asia on se millaisessa käytössä ase on; passissa vai koiramiehellä tai puhtaasti radalla. Tekniset ominaisuudet korostuvat sen mukaan.  Jos haluaa yhden yleisaseen, niin joutuu tekemään aina valintoja ja kompromisseja ominaisuuksien välillä.  Peruspaketti 308 tai sotilaskivääri ovat olleet yleiskaliibereja kohta sata vuotta joilla pärjää edelleen, niin teerimetsällä kuin hirvijahdissa, kun vain osaa käyttää harkintaa laukaisutilanteessa. 
Elikkä takaisin vaimentimiin.
Käyttötarkoitus ratkaisee aika paljon millaisen vaimentimen aseeseen laittaa. Normaalisti näitä asevaihtoja ja kustomointipäätöksiä ei kovin usein tehdä, vaan ratkaisut ovat pitkäaikaisia. Voi olla että kannattaa vaihtaa ase ensin, jotta saa sopivan paketin omaan tarpeeseen. Toki meissä on harrastajia jotka vaihtelevat asetta niin kuin toiset paitaa. Osalla löytyy myös passiin, radalle, teerenpyyntiin karhunkaatoon ja koirahommiin oma tuliluikku.
Itse olen ollut erittäin tyytyväinen omaan ratkaisuun jonka hankin 4 v sitten.  Minulla on pikkunäppärä edullinen kokotukkinen remari ja sen käynti ja vakavuus parani vaimentimen myötä, eikä pituus ja paino kasvaneet kiusallisen suureksi. Tällä on tarkoitus kipata hirvet ja jos joskus vielä karhukin.  Jos se kestää vielä toiset 35 vuotta, niin se on tehtävänsä täyttänyt minun käytössä.  Alumiinirakenne ei muuten juuri kilise risukossa.
Kyllä suosittelen kaikille ainakin kokeilemaan asetta jossa on vaimennin, niin voi tehdä omat johtopäätökset eikä tarvitse arvailla sen käyttömukavuutta.
Linnuille tuli poikasena laitettua Sakon viisseiska ja olen siihenkin vakaasti miettinyt vaimentimen asentamista, mutta on linnunpyynti jäänyt vähemmälle, joten ei ole ollut oikein ajankohtaista. Saa nähdä kun tuo 10 v. poika sai metsästyskortin, niin pitänee ennakoida suojaamaan jälkikasvun kuuloa.
 

[Rudolf]

Olen tutkinut tuota asemelua ja siinä on niin monta funktiota esim. koiran kuuloa ajatellen. jotta esim altistustus kerrat, äänenpaineet, lähietäisyydet eivät toistu niin usein ja kuitenkaan, jos on ns. suurpainease niin tuo Koirankuuloa vahigoittava ääni piikki ei toistu jaksoltaan kovin usein ja monasti KOIRAN OMA HAUKKU ON DESIBELEILTÄÄN PITKÄAIKAISEMPAA JA DESIBELILUKEMALTAAN PALJON KORKEAMPI KUIN PULSSINOMAINEN LAUKAUKSEN ÄÄNI....siis mitattuna koiran korvan kohdilta ja tasolta....HAUKKU SAATTAA KESTÄÄ; JOPA KYMMENENKIN TUNTIA ja Koiran kuulo ei KÄRSI MITENKÄÄN...!  Pyydän ANTEEKSI jos TIETEEN NIMISSÄ LOUKKAAN JOTAKUTA...! USKON, jotta asiota on MUOLIMASSA LIIAN PALJON joista ei olla samaamieltä...siis SOTIAKKIN NIIDEN VAIKUTUKSESTA SYNTYY PALJON VIELÄ NYKYISINKIN...!!!!!!!!!

Naapurin PIHAPYSTIS("lemmikki") jolle ei ammuttu laukaustakaan koko ikänsä aikana...haukkui päivät pääksytysten narussa pihalla ensimmäiset 8v ja seuraavat 4v haukkumatta narussa pihalla, mutta myös täysin KUURONA..!?
OISKO KOIRAN OMA TERÄVÄ HAUKKU SYYNÄ MOISEEN vai KORKEA IKÄ MYÖS?!

Huom ! Vaimennin vaimentaa tasoltaan vain SUUPAMAHDUKSEN(suurimman "YMPÄRISTÖMELUN") matalammelle tasolle ja jos osumaenergia on vielä osuessaan Hirveen tms. niin laillisen hirvipatruunan lähtönopeus-ja osumahetken nopeuspeustaso on vielä useimmiten liian korkealla tasolla, jotta tuo ns. kuiskaava taso mikä ei vahingoita elävän ja kuulevan olennon kuuloa PIENIMMÄSSÄKÄÄN MÄÄRIN on toiveajattelua....! SORRY ja PISTE...!!??
Ympäristömelun torjunnassa tuosta vaimentimesta ei kyllä haittaakaan ole, mutta tosin jadissa tuosta laukauksen äänestä on hyötyäkkin informatiivisena merkkinä JOTTA "KUUROT" ja usein iäkkäät jahtihenkilöt saavat sitä kautta tietoa jahdin kulusta.
Ampuja ja Ammunan harjoittelija radalla ampuu 100---10000 laukausta vuodessa silloin kuulon suojaus kuulosuojaimin/äänenvaimentimin on asiaa, mutta HARVALLE KOIRALLE AMMUTAAN 100 taakaan HIRVEÄ VUODEN AIKANA, mutta jokainen vastuunsa tunteva HIRVIMIES AMPUU sen määrän VÄHINTÄÄN(100 lks;sta KESÄSSÄ HARJOITELLAKSEEN HIUKAN syksyistä HIRVIJAHTIA varten eikä HÄNELLÄ OLE ÄÄNENVAIMENTIMIA "RATA-ASEESSAAN" eikä RIITTÄVÄÄ KUULOSUOJAUSTA(siis TUPLASUOJAUS on vasta "RIITTÄVÄ")...! Usein ei jahdissa minkäänlaista KUULOSUOJAUSTA! SIIS ERITTÄIN HERKKÄKUULOINEN KOIRA, mutta JÄÄRÄ ja KUURO ISÄNTÄ syksyllä mm. HIRVIMETSÄLLÄ ei kuule edes metsästystoverin asiallisia VAROITUKSIA ja KOMMENTTEJA...!!!!!??

[telindfo]

  , no rudolf leikki leikkinä.. ja kiusa kiusana.. tiedän kuinka kovasti äänenvaimmennin sua häiritsee  , mutt asiasta pahvilaatikkoon lähetkö syssyllä meitinkanssa  Ruotsiin jahtiin, sielä hermo lepää , unohtuu kaikenmoiset foorumihöpinät.. yms..