VE-laikan kanssa ongelmia toisensa perään. Toistaiseksi kaikki ok!

[JakeK]

Omistan noin 1½-vuotiaan VE-laikan. Yhteiselo koiran kanssa alkoi mukavasti, koiraa hirvelle opetin, ja viime syksynä sai jopa pari omaa löytöäkin aikaiseksi. Riista kiinnosti kovasti. Sitten kuitenkin koira alkoi käyttäytyä jokseenkin omituisesti, juoksi pitkin ojia suu auki ja veti vettä henkeensä ja koetti yskiä ilmeisesti veden mukana jotain pois. Silloin tilanteeseen ei sen kummemmin kiinnittänyt suurta huomiota, hirvelle kuitenkin oli koiralla into päästä.

Aikaa meni muutama kuukausi, eikä mitään sen erikoisempaa ollut käytöksessä kuin em. vedelläläträäminen. Jossain vuodenvaihteen jälkeen koiraa lenkittäessäni huomasin, että kovin herkästi tuntuu hengästyvän. Hengästyminen paheni ja paheni, ja rasituksesta palautuminen kesti kohtuuttoman kauan, hengitys oli nopeaa vielä parikymmentä minuuttia lenkityksen/juoksutuksen jälkeen.

Eläinlääkärille aika, ja koiraa tutkituttamaan oireen takia. Todettiin, että nielu oli tulehtunut, lääkkeeksi antibioottikuuri+kortisonipiikki. Oireet helpottivat hetkeksi. Taas tovi eteenpäin ja oireet pahenivat. Koiralle varattiin aika keuhkokuvauksiin ja vasemman puoleisessa keuhkossa todettiin muutos, kuvat jatkotutkittavaksi Ouluun. Tässä vaiheessa oletettiin kyseessä olevan matoja keuhkoissa, koska koirasta on muutenkin ollut hankala saada kaikkia matoja ulos. Syötettiin matokuuri. Ei matoja ulosteen mukana. Annettiin loishäätöpiikki ja vielä toinen satsi matolääkettä. Ei muutosta suuntaan eikä toiseen. Oulusta eläinlääkäri jokin aika sitten soitti, ja houkutteli tuomaan koiraa sinne keuhkotähystykseen ja keuhkokuvaukseen (+500e matkoineen). Tässä vaiheessa tilanne näyttäisi siltä, että kuvissa esiintynyt muutos olisi nestettä (?) Sydänkuvauksiin ei vielä ole viety, eikä ole takeita kannattaako viedäkään...

Yhteenvetona tällä hetkellä päällä olevista oireista: alentunut rasituksensieto, yskiminen rasituksen yhteydessä, rohiseva hengitys, kiivas hengitystahti, ajoittain limaysköksiä, öistä levottomuutta. Toistaiseksi koira on päivisin pirteä lähtemään minne tahansa mukaan, menohaluja ei silloin puutu.

Onko jollain ollut koiran kanssa vastaavia ongelmia ja jos on, niin mikä on ollut lopullinen diagnoosi? Oireiden puolesta vika viittaisi sydämeen, mutta selvinnee tarkemmin tällä viikolla eläinlääkärin juttusilla.

Kaikki apu olisi todellakin tarpeen. Itselle tosi hankalaa kun koirasta pitää, eikä haluaisi lopettaa. Aiheuttaako omalla yrittämisenhalulla koiralle vain tarpeetonta kipua? Toisaalta vaikka oikean lääkityksen saisikin, lieneekö vain ajan pelaamista. Tosiasia taitaa kuitenkin olla että ei tuosta ainakaan metsään ole jos lääkityksen saa, ja aika vähiin sitten jää aktiviteetit muutenkin.

[Noora]

Kyllä tuntuisi noiden oireiden perusteella olevan keuhkoissa hämminkiä tai jotain ylimääräistä mikä sinne ei kuulu. Veisin sen sinne keuhkotähystykseen / kuvaukseen niin ehkä löytyisi syy yskimiseen ym. hengitys ongelmiin. Tuskin sillä sydämmessä vikaa on jos rasittaa on kestänyt.

[JakeK]

Oireet on kuitenkin olleet niin pitkään päällä, että luulisi jos keuhkoissa jotain roskantapaista olisi, sen olisi kyllä luullut jo irronneen ja lähteneen yskimisen mukana. Vakuutuksena ei ole tällä hetkellä kaikenkattavaa, vain kuolemantapaus korvataan. Tympii kun ei tuota ole, muutoin olisin jo aikaa sitten vienyt isompaan tutkimukseen. Mutta kun tutkimuksiin uppoaa jo koiran hinta, alkaa ajatella että onko järkevää.

[kakarinsuo]

Minulla on tietoa kahdesta karhukoirasta joista kumpikin tapaturman jälkeen sai kuvatunlaisia oireita. Toinen sai tällin kylkeensä ja sen jälkeen aina rasituksessa alkoi huohottamaan ja väsyi tosi nopeasti, jo lasten kanssa pihalla leikkiessään eli rasituksen ei tarvinnut olla kova tai pitkäkestoinen. Koira ei koskaan palannut ennalleen. Toinen putosi jäihin ja oli jo tosi lähellä hukkumista kun saatiin järvestä ylös. Oireet aivan samat ja on syötetty lääkkeitä monenlaisia ja tutkittu Helsingissä yliopistolla, mutta koiraa ei ole saatu ennalleen. Haukkui ennen putoamista yli 90 pistettä, mutta nyt ei palkintosijoille pääsisi. Into on kova mutta kun kunto ei riitä ja ilmeisesti sen myötä myös aistitkin herpaantuu.

[JakeK]

Tuoltakaan ei kyllä menohaluja metsässä puutu, ennemmin loppuu iteltä kantti kun ei viiti juoksuttaa. Lenkit tällä hetkellä on mitä kusilenkit nyt sattuu olemaan, parinsadan metrin luokkaa. Pidempää lenkkiä ei voi tehdä kun meinaa tukehtua, vielä keväällä tehtiin pyörälenkkiä mutta eipä enää siihen tuosta ole.

[JakeK]

Ongelma taitaa tältä erää olla ratkaistu. Sai lääkkeet nenäpunkkeihin ja oireet menivät ohi pari viikkoa kuurin antamisen jälkeen. Haukkunut muutaman 10-30 minuuttisen haukun hirvillä, tuorein haukku jo yli tunnin. Hankalia nuo punkit, mutta hoito on helppo.

[Jukka "mosku"]

Hyvä, että koiran ongelmaan löytyi helpotus. Nyt pääset oikein toden teolla viemään koiraasi metsään ja seuraamaan sen edesottamuksia. Onnea syksyyn!

[JakeK]

Tänään tutun innostamana/painostamana käytiin koiralle kokeilemassa tulosta haukkukokeesta. Minkäänlaisia ennakko-odotuksia ei ollut, kunhan "ihan vaan kokeilumielessä" lähdin koiraa ulkoiluttamaan. Pääasia kuitenkin oli testana, onko koiran yleisvointi hoitotoimenpiteiden jälkeen minkälainen. Hirvet (emä ja vasa) löytyivät ensimmäiseltä hakulenkiltä reilun kilometrin päästä, haukkua 39 minuuttia. Tosin haukkuaikaa ei kertynyt kuin 62 min koko kokeen aikana, loppuaika meni keppejä kantaessa ja omia polkuja kulkiessa. Hirvillä pysyminen on vähän mitä on vielä tässä vaiheessa. Pistetulokseksi jäi 46, mutta pettynyt en ole. Kesän sairastelu tuntuu vaivaavan jaksamista. Toivotaan ettei tästä nyt ainakaan huonompaan suuntaan mentäisi.

[Jukka "mosku"]

Hienoa, että olet rohjennut mennä kokeeseen. Koirasi on nuori ja kehittyy vielä. Se on alkusoitot soitellut ja parempaan on vielä luvassa, kun vain edelleenkin annat koirallesi mahdollisuuksia. Ilmoitatko minulle yv:nä yhteystietosi tilinumeroineen, niin jaosto maksaa koiran ensimmäisen koemaksun.

[Pekka Kuismin]

Tässä tapauksessa on tutun innostus/painostus ollut hyvinkin oikeaan osunutta.Kerro tutullesi terveiset,että painostaa lisää...
Se on asia niin,että aivan varmasti on armaan kotimaamme ve-laikoissa kokeisiin pystyviä koiria paljonkin.Nämä omistajan mielestä pelaavat koirat kiinnostaisivat jaostoa (jalostustoimikunta) kovastikin.Pelaavista koirista (siis kun omistaja on tyytyväinen) on akuutti pula.Heitetäänpä Spede-vainaata siteeraten,nimittäin,velaikojen omistajille,eh, haaste!
Jos omistat mielestäsi metsällä toimivan ve-laikan,vie se kokeisiin,tai ilmoita siitä velaikajaostolle.Jos kaverisi/tuttavasi/sukulaisesi/ihan kuka vaan tuntemasi tyyppi omistaa mielestäsi kelpo metsästyskoiran,joka on rodultaan ve-laika,niin:
-älä pidä asiaa omana tietonasi,vaan kerro se jaostolle.Tieto voi olla arvokas,(todennäköisesti onkin) tulevien pentueitten suunnittelun kannalta.
Rehellisesti sanoen on (ollut) ihan liikaa meillä  ollut koiria tyyliin:"Kyllä oli kertakaikkiaan hyvä koira minulla.Haukkui hirvet,karhut,linnut ja muut pienpedot.Paljon niitä sille ammuttiinkin.ja voi veljet että oli mukava metsästää tällä koiralla.Nyt vain tuli narttu vanhaksi,niin että mistähän saisi samanmoisen tilalle.Näyttelyissä ja kokeissa en tietenkään,herranenaika,koiraa käyttänyt,nehän ovat semmoisia huuhaa-hommia,ja mitäpäs se metsästyskoira semmoisilla serteillä ja ja koetuloksilla tekee...Niin että uutta koiraa tässä mieluilisin.Näyttelyissä palkituista vanhemmista pitäisi olla, ja molemmilla vanhemmilla haukkukoetulosta pitäisi olla esittää.Eihän sitä nyt essonbaarin puheitten varaan voi paljoa laskea...Olisikohan ketaisessa pörssissä mitään tarjolla,järjestön pentuneuvojilta ei tietenkään ainakaan kannata kysellä..."
Niin että:Koirat kokeisiin! Kaikki,korostan KAIKKI tieto mikä sieltä saadaan on arvokasta tietoa.
JakeK:lle annan väliaikatietona kymmenen pistettä ja papukaijamerkin.Juuri tuollaista asennetta (vaikkakin tuttavan yllyttämänä) tarvitaan!
Loppukaneettina heitän vision: Tälle syksylle tehdään ve-laikojen mittakaavassa hyvä,mellevä,kehityskelpoinen ja noususuuntainen koesyksy.Nurmeksessa päänäyttelyssä/vuosikokouksessa kaikki tämän viestin lukeneet velaika-henkiset henkilöt,tulkaa nykäisemään hihasta! Kaikki ideat millä tämä hieno koirarotu saadaan nousemaan sille kuuluvaan arvoon otetaan vastaan mielihyvin.
Toivottavasti mahdollisimman monen koiran edesottamukset tulee kirjattua tänä syksynä koepöytäkirjoihin.Myöskin,toivottavasti mahdollisimman monta velaikaa omistajineen näemme tulevassa päänäyttelyssä Nurmeksessa.
Näihin kuviin,näihin tunnelmiin,

PekkaK