Missä vaiheessa periksi?

[Taiga]

Hienoa Länkkäri, että onni on ollut myötäinen! 

Meillä senkun huono onni jatkuu... Tämä mun ainut toivo, 3,5-vuotias, on nyt ollut kaksi viikonloppua ihmeen vaisu, eikä tahdo irrota hakemaan. Lisäksi silmään on ilmestynyt joku vaiva ja koira siristelee silmäänsä jatkuvasti. Silmä on vaivannut jo muutaman viikon satunnaisesti ja luulin, että menisi itsestään ohi. Tänään ollaan kuitenkin menossa eläinlääkärille ja täytyy myöntää että aika tavalla jännittää että mitä sieltä löytyy. Ja mikä mahtavinta, nyt olisi koiralla ollut mahdollisuus olla koko viikonloppu hirvijahdissa ainoana koirana mukana, mutta nyt taitaa saada unohtaa tuonkin  Tää on niin viimeisenpäälle mun tuuria.

[Henna Koljonen]

Löytyikö silmästä mitään?

[Taiga]

Koiralla oli silmä- ja virtsatulehdus, lääkekuurit saatiin molempiin ja viikon hihnalenkitys määräys. Onneksi ei sen vakavempaa ja nyt koira näyttääkin jo tokenevan, saa nähdä sitten viikonloppuna joko haku alkaa maistua vai tekeekö jo juoksua, kun nuorimmainen aloitti lauantaina juoksun ja sillähän on tapana tarttua koko laumaan...

[tuke]

Joko jämpti häkkiin kasvamaan?
Täälläpäin kohta 3 vuotta katseltu itälaika narttua. Kaveri kyllä on innokas kaikelle riistalle haukkuu linnut, pienpedot sekä hirvet, mutta hirvelle kokeiltu ohjata. Haku on kohtalaista 300 - 500m ukosta. Mutta kun hirvet löytyy ja jää paikalleen niin kyllä niitä sitten haukutaan 1 tunnista 2,5 tuntia. Tahtoopi vaan luovuttaa ihan liian aikaisin, päivästä kiinni haukkuuko tunnin vai kaks. Joskus menee innolla yhteydenotolta jatkamaan mutta joskus taas ei sitten kirveelläkään. Karkon kanssa on suurimmat ongelmat, kun hirvi ottaa karkon niin 1-2km perässä ja sitten katsomaan mihin se isäntä jäi, jänistä taas seurataan 5km eikä ukosta välitetä mitään. Viimesyksynä 1 kaato, tänäsyksynä kaikki hirvet olleet väärällä alueella että ei ole voinut edes kuvitella ampumista. Miltä kuulostaa laikaväen korviin??

[Ilja]

Joko jämpti häkkiin kasvamaan?
Täälläpäin kohta 3 vuotta katseltu itälaika narttua. Kaveri kyllä on innokas kaikelle riistalle haukkuu linnut, pienpedot sekä hirvet, mutta hirvelle kokeiltu ohjata. Haku on kohtalaista 300 - 500m ukosta. Mutta kun hirvet löytyy ja jää paikalleen niin kyllä niitä sitten haukutaan 1 tunnista 2,5 tuntia. Tahtoopi vaan luovuttaa ihan liian aikaisin, päivästä kiinni haukkuuko tunnin vai kaks. Joskus menee innolla yhteydenotolta jatkamaan mutta joskus taas ei sitten kirveelläkään. Karkon kanssa on suurimmat ongelmat, kun hirvi ottaa karkon niin 1-2km perässä ja sitten katsomaan mihin se isäntä jäi, jänistä taas seurataan 5km eikä ukosta välitetä mitään. Viimesyksynä 1 kaato, tänäsyksynä kaikki hirvet olleet väärällä alueella että ei ole voinut edes kuvitella ampumista. Miltä kuulostaa laikaväen korviin??

Hyvältä kuulostaa.
Itälaika on kaikenriistankoira,  koirasi tuntuu pelaavan suht hyvin, noinhan sen kuuluutoimiakkin. Mutta sinulla tuntuu olevan joku ongelma, kun et ymmärrä koirista tuon enempää. Ei pidä laittaa narttulaikaa pelkäksi hirvikoiraksi, se on liian älykäs olento haukkumaan hirveä vuorokausisotalla. Laita harmaa tai jämti ne on jalostettu hirvikoiriksi ja haukkuvat vaikka 2vrk yhtäsoittoo jos tilanne niin vaatii. Laika vaatii aina sytyttelyä,  just sen takia kun sille ammutaan muutakin riistaa. Kaatoja, kaatoja, kaatoja heti kun vain on mahdollista lyhyviinkin haukkuihin, tyhjän haukuttamista narttulaika ei oikein sulata juuri sen takia kun se on aika älykäs koiraksi. Tietysti poikkeuksiakin löytyy.

[Jari K]

Otsikon kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta, siihen kun vaikuttaa mimmoiseen käyttötarkoitukseen koira on hankittu ja ohjastajan omat intressit sekä "hermorakenne".

Itsellä oli ensmäinen laika -80 luvun alussa. Oli oikea kaikenviljan koira, joskus ns tuulellä käypä. Seuraava laika - itälaikauros - oli 2007 - 2009. Haukkui kohtuuella lintuja, mutta pelkäsi hirviä. Haku oli aivan mitääntekemätön. Kun sain varmuuen että pelkäsi hirviä 2 vuotijaana, pistin autuaammille metsästysmaille kun en ns kiertopalkinnoksi halunnut laittaa. Häkissä on nytten kaksi hyvin pelaavaa mustaa (sekä yksi tässä vaiheessa myyrävalio nakku) ja 9 kk ikäinen itälaika.

Tuon itänakun hommasin kaikenriistan pyyntiin, en edes kaavaile siitä puhtaasti ison riistan koiraa. Nyt  olen ampunu sille 4 lintua pikkutöihin. Haku ns kylmässä maastossa ei ole kovin kaksista, mutta riistan hajut saatuaan tohtii olla isännästään erossa (nyt ollut vasta tuommosia puolentoista tunnin reissuja, pisimmillään reilun 3 km päässä työjellyt). Kaikki kiinnostaa, myös sorkkaeläimet  Karhun arvelen olevan ainakin vielä liian "mörkö" sille. Myyrät ei ole mitenkään iso riesa, saattaa toki hetken niitäkin jahtailla mutta on tarpeeksi älykäs jatkamaan matkaa enneko isännällä alkaa ns risomaan...

Parasta on se, että tulee pommin varmasti aina isännän luo takaisin, sitä ei tarvi lähteä autolla hakemaan. En odota tälle syksyä kummoisia hirvitöitä, on nyt malttia odotella paljon pitempään kuin itälaikauroksen kohdalla. Katju on sentään väläyttänyt oikeita asioita, ja missään vaiheessa en ole huomannut sen arastelevan ainakaan hirveä, poroa  , jäneksiä, lintuja jne ... Tämän nakun kahtelen eläkepäiviensä päähän asti, on se semmoine persoona hyvässä ja pahassa

[Jari K]

Se oma koira tulee tuntea ja sitä pitää osata lukea. Mitä se kestää ja minkä verran esim. tyhjän haukuttamista ilman kaatoja, minkä verran se tarvitsee haukulla tukea jne. Yleisohjetta ei ole. Jotkut tarvitsee kaatoja, jotkut ei. Nataljalle ei esimerkiksi tullut yhtään kaatoa tänä syksynä kun oli aina sopimattomat hirvet, mutta ei se niitä kaatoja ole koskaan kaivannutkaan. On uroksiakin jotka pääsee vauhtiin vasta useamman kaadon jälkeen ja tarvitsevat joka syksy kaatoja alle ennen kuin hommat rupeaa luistamaan, eli ei se ole yksin narttujen ongelma.

Taisit sinä JariK muuten kaupata sitä hirveä pelkäävää itälaikaa 

Juurikin nuin 

Kyllä taisin kaupata kun ensin hetken ajattelin että joku linnustaja saattaisi siitä tykätä  . Tulin järkiini kun lähinnä hirvenhaukkujata kyselivät ja panin pois. Jotkuthan ostaa sukutaulujen perusteella koiria jalostuskäyttöönkin (jopa tuota omaani siinä mielessä ostattelivat - en myyny), ja sehän on jokkaisen oma asia, mitä tekee - en ketään rupia arvostelemaan. Riittää ko huolehin omista tekemisistäni ja tekemättä jättämisistä. Lopputulos on kuiten monen asian summa. Hirvikanta ajetaan niin alas, että monen hirvikoiran alkutaival on paljon kivisempi kuin vaikkapa vielä pari- kolme vuotta aiemmin.

[heikkir]

Joko jämpti häkkiin kasvamaan?
Täälläpäin kohta 3 vuotta katseltu itälaika narttua. Kaveri kyllä on innokas kaikelle riistalle haukkuu linnut, pienpedot sekä hirvet, mutta hirvelle kokeiltu ohjata. Haku on kohtalaista 300 - 500m ukosta. Mutta kun hirvet löytyy ja jää paikalleen niin kyllä niitä sitten haukutaan 1 tunnista 2,5 tuntia. Tahtoopi vaan luovuttaa ihan liian aikaisin, päivästä kiinni haukkuuko tunnin vai kaks. Joskus menee innolla yhteydenotolta jatkamaan mutta joskus taas ei sitten kirveelläkään. Karkon kanssa on suurimmat ongelmat, kun hirvi ottaa karkon niin 1-2km perässä ja sitten katsomaan mihin se isäntä jäi, jänistä taas seurataan 5km eikä ukosta välitetä mitään. Viimesyksynä 1 kaato, tänäsyksynä kaikki hirvet olleet väärällä alueella että ei ole voinut edes kuvitella ampumista. Miltä kuulostaa laikaväen korviin??

Tämmöistähän se joskus on näitten kanssa. Ei tämä mitenkään toivottomalta kuullosta nuorelle nartulle. Aika pitkälle peesaan tuota Iljan kommenttia. Harvemmin nämät laikat ja varsinkan nartut  ja varsinkaan nuorempina on mitään automaattisia haukku- ja perässäkulkurobottia. Kyllä ne enempi kaipaa sitä isännän kanssa yhteispeliä ja nimenomaan  tulosta, saalista ja kaatoja. Siitä net syttyy ja saa intoa ja riistanmakua ja ajatusta siitä mitä mettässsä ollaan tekemässä. Seuranta, sitkeys ja kestävyys kyllä yleensä iän myötä paranee. Kylmät hakulenkit 500 metriin on kohtalaisia, 2,5 tunnin löytöhaukku 3 vuotiaalle jo hyvä,  1-2 km seuranta tietenki vähän alakantissa. Sahaaminenkaan ei välttämättä haittaa kaatoja, joskus jopa päinvastoin, mutta yhteyveltä haukulle palaamaatta jättäminen on vähän pahempi juttu, sehän ei ole enään sahaamista vaan enempi keskeyttämistä. Kokemusta kun tulee lisää ja onistuneita mettäreissuja niin uskoisin noilla eväillä aivan kelvollisen pyyntikoiran tulevan.  Naiset on aina vähän oikullisia, se on yks niitä maailmakaikkeuden mysteerejä, ei siitä oikeen mihinkään pääse. Omaki narttu (8 v ja 30 kaatoa) ykspäivä aivan  kertakaikkiaan ehdoton huipputoiminta ja yhteispeli jokasuhteessa, ja joku toinen päivä pyöritään jaloissa ja kaivellaan myyriä ? Hermojahan se joskus koittelee.

[anttos]

täällä vähän samoja ongelmia, muutenkin hirvitiheys harvempi. Koira on nyt n. 1,5 vuotias. Viime syksynä 7kk iässä se oli 3 hirven  kaadossa, viimeisimmän hirven osalla oli jo "hyvä" työskentely. Talvella meni hirven perässä tunturiin umpihangessa jonnekin, ei ollut tutkaa millä katsella, tuli takaisin noin 1,5 tunnin päästä.

Tänä syksynä ei ole ollut muuta kuin sopuli työskentelyä. Hirven perässä ollut kerran, kun näin elukan seurasi 1/2 kilometriä, poroaita tuli vastaan eikä päässyt perään.

Alku oli koiralla muutenkin vaikea, jalka meni poikki 3kk iässä ja joutui pitämään lastapakettia eikä sitä päästy vapaan kuljettamaan. En tiedä oppiko liian riippuvaiseksi isännästä pentuvaiheessa, kun muutenkin vielä ollaan koiran (muidenkin) kanssa tekemisissä päivittäin, ei juuri penikoiden tarvitse olla itsekseen.

Miten saisi eroon noista sopuleista? Miten tekemään omaehtoisempaa työskentelya, hakua.

[Maatos]

Jääny tämä palstalla olo vähäiseksi metsästys yms. hommien takia

Tais tässä nyt niin käyä, että ei tästä laikasta hirvelle oo, oisko päässy hirvi jollakin haukkutilanteella säikäyttään, kun näkö hirveltäkin pois pyrki. Siispä ruvetaan kokeilleen pienpetopyyntiä tosissaan
Jospa joskus sais hommattua laikun joka haukkuu siinä hirvet missä karhutkin, vai miten sen sanos.