Jerin ensi haukut hirvelle.

[Ryökkö]

Lauantaina se sitten tapahtui. Jeri pääsi hirvelle ensimmäistä kertaa. Ikää Jerillä on hieman vajaa 7kk. Laitoin Jerin isä Laikun haukkuun. Haukussa oli yksinäinen vihainen naaras. Hyvin Laakeri sen pehmitti, hieman harvahkoa haukku tuollaisella hyökkäävällä elukalla. Alla on äänite haukusta. Enemmän äänessä oleva on konkari Laikun ääni ja hieman matalampi ääni on Jerin ääni. Kyllä sillä Jerillä hirvitti tuollainen touhu, siksi kai äänenkin matalaksi vetää. 

Tässä siis video, klikkaa linkkiä niin video avautuu:
http://www.youtube.com/parrinaama#p/a/f/0/UALcd_JROIc

[Ryökkö]

Kaksi kertaa oon käyttänyt penikkaa vanhemman kanssa yhtä aikaa metsässä. Ekakerta oli yhtenä iltana sorsametillä ja nyt varsin käytin, kun Laikulla oli hyvä haukku päällä 2 km päässä paikasta jossa itse lintuja etsiskelin. Kun saisi tuosta pennusta saman moisen kuin Laikku on, ni olisi se mellevää. Oli se nytkin mukavaa kun Laikkulla tuli kaksi tuntia haukkua täyteen niin vihellys ja koira tuli haukulta pois. Nyt Heinon pitäisi viedä Laikku kokeisiin on se sellaisessa iskussa, että saattaisi Jerin nimissä oleva laikojen SE (99p) vavista. 

Eilen illalla juuri puhuttiin Heinon kanssa puhelimessa ja Heinon huoli oli pennusta, että siitä tulee sellainen ettei sitä saa haukulta pois jos en pidä siitä huolta. Toki kun Laikun sitkauden tietää niin vaara on suuri. Tää on mielenkiintoista touhua. Lintu hommissa luulen, että tämä Jeri pentu on meidän omistamistamme koirista lahjakkaimmasta päästä. Onneton oli vain niin huonosti tilanteita alotuksessa eikä haukkuun saanut yhtään lintua alas, mutta aika korjaa tämänkin tilanteen, niin uskon.

[Ryökkö]

On se jännä kun pentu koira kehittyy nopeasti. Haku ja metsään tottuminen ja itsenäistyminen. Minkälaista hakua tuolla minun Jeri pennulla pitäisi olla, ikää nyt hiukan päälle 7kk? Kuinka pitkiä aikoja sen pitäisi olla jo pois näkösältä?

Tuli tuossa eilen harmittava takaisku. Menin eilen illalla hakemaan ajureita häkistä. Koirista jompikumpi murahteli. Katsoin, että nyt on jokin vinossa, nuorempi 1,5v ikäinen koira oli aivan märkä, likainen, nuutunut ja haluton. Eipä paljoa tarvinut tarkastella kun huomasin mistä kenkä puristaa. Häkissä oli ollut oikea Hermankare turnaus. Ja olihan pojjaat ottaneet kunnolla yhteen. Vanhempi 3v ei ontunut, mutta nuorempi oli ottanut osumia pahemmin. Ei siinä auttanut kun kummankin koiran ruhjeet pestä ja nuorempi joka oli pahemmin saanut siipeensä piti ottaa yöksi sisään. Mahto olla kuumetta koiralla kun niin vavisti. Aamulla koira oli jo pirteä. Aattelin illalla, että joko tuolle lähtö tuli, mutta onneksi elämä kuitenkin jatkuu ja koira oli jo hyvin pirteä. Nilkutti, mutta toivottavasti lepo auttaa. Ei enää uskalla samaan häkkiin näitä laittaa. Mulla on kolme isoa häkkiä, mutta kaksi näistä oli aukaistu reiällä toisiinsa ja koirat sai liikkua niissä vapaasti. Se siitä siis. Onneksi noita koiria on ettei ihan rokuliin itseä tarvitse laittaa. Mutta harmittaa se aina kun tuollaisesta turhasta tulee loukkaantumisia. Olisi ollut koirienkin kannalta mukava liikuskella ja laukkailla ikään kuin laumassa.
Onneksi ei laikapentu ollut tappelussa mukana. Jeri oli Juhalla Puolangalla lainassa ja tutustumassa, Juha kuitenkin tulee käyttämään pentua hirvimetällä siinä missä minäkin, yhteistyö pitää heidänkin osalta toimia.

[Juha]

Joo, viikon on ollu pikku Jeri kainuun korvissa samoamassa ja vaaran rinteitä kipuilemassa. Kyllä on mahtava luonne koiralla, kuin ilmetty pappansa Jeri vainaja. Tai on siinä vähän isänsä laikunkin luonnetta mutta mielestäni enemmän pappaansa. Jännästi ääni vaihtelee haukussa, välillä soittelee kilpakasti ihan kuin vanha Jeri, toisinaan taas röykyttää komiasti ku Laikku. (Kuulin lauantaina Laikun haukun röykytyksen 7,5-8 km etäisyydeltä linnuntietä, karttapaikasta mittasin, oli haukkunut isäni kanssa jahdissa kahdessa eri paikassa ja en tiedä kumpi haukku oli menossa kun kuulin haukun.)

Jännityksellä odotetaan pikku Jerin hirvisyksyä miten käy. Hyvältä näyttää muuten, mutta hirvikanta ehti sen verran tipahtaa, että saa nähdä käykö ongelmalliseksi löytöjen tulo pentukoiralle. (ei siinä nimittäin auta hakulenkinkään pituus, jos ei pentu tiedä mitä haetaan, niin saattaa mennä sadan metrin päästä hirven ohi linnun hajun perässä) Ja mistä sen tietää vaikkei haukkuiskaan löydön tultua, mutta uskon että haukkuu, kun on kuitenkin hyvin kanalintu, jänis ja myyrä veriä. Aikapa tuon sitten näyttää. Sopivasti ehti onneksi parhaaseen opetusikään ennen hirvestyksen aloitusta. Meidän hirviporukka aloittaa hirvestyksen vasta 1.10.

[Ryökkö]

Kommee äänisiä koiria ovat olleet kumpainenkin, edesmennyt Jeri ja Laikku. Laikun haukku peittää paremmin risunkatkot kun on repivämpi, ja tälle pennulle on tullut aika saman tyylinen haukku kuin Laikulle, toki haukku kehittyy vanhentuessa jonkin verran. Emän Ahmarakan Veeravarjakan haukkua en oo päässyt kuulemaan.
Tuosta metsässä poissa olosta tämä nuori Jeri on parraillaan ollut puolikin tuntia pois. On lähes niinku aikuinen koira. Voisko sitä hirveän paljoa enempää tuon ikäiseltä vaatiakkaan. Kun haulle saadaan määrätietoisuutta ja tavoitteet koiralle selväksi, tästä mahtaa tulla ihan oiva kampe. Se mikä on hyvää niin väsyneenä iltapäivälläkin se nuotiolta tai tauolta "karkaa" metsään tutkimaan eikä jää jalkoihin makaamaan.
Kertoilempa taas kuulumisia Jeristä kun sattuu ja tapahtuu. Elkää kovin hermostuko tuohon minun ylistys kirjoitukseen.
KVA arvoon on vielä pitkä taival. 
Voe pojjaat kohta sitä pittää ruoeta hirveys kivvääriä kohtistamaan.