Piittaamattomuus reviirimerkeistä koitui itäsiperianlaikan kohtaloksi
Koiran tappaneet sudet tappoivat myös hirven.
Haapajärvellä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä koiran tappaneet sudet olivat tappaneet myös hirven noin viikkoa aikaisemmin. Haapajärven petoyhdistys löysin hirven raadon noin 100 metrin päästä koiran kuolinpaikkaa.
Sudet olivat merkanneet hirven raadon ympäristön. Haapajärven petoyhdistyksen mukaan sudet olivat hyökänneet koiran päälle tämän tultua susien ruokailupaikalle niiden merkeistä huolimatta.
Petoyhdyshenkilön mukaan saman kohtalon olisi kokenut paikalle tullut vieras susikin Sudet eivät olleet saalistaneet koiraa, vaan tappaneet sen ja jättäneet syömättä.
Petoyhdistyksen mukaan koiran kohtaloksi koitui piittaamattomuus susien varoitusmerkeistä.
Kopioitu Kalevasta.
Valitettavasti se vain on niin, jotta oikea ja "villi"luonto vain on sekä kuuluu Hirville, Karhuille, Susille, Ahmoille, Ilveksille, Kauriille ja Ym. Luontokappaleille, jota/joita me kaksijalkaiset Homosapiens rodun jälkeläiset pyrimme pitämään omana reviirinämme sekä määräämään mitä siellä saa olla ja kuinka paljon!
Ja apunamme saatamme käyttää "puudeleita" jotka olemme satojen jopa tuhansien vuosien kuluessa jalostaneet villistä luonnosta peräisin olevista Geeneistä mieltymystemme mukaan ja jos näistä jokin omaa tyhmyyttä kerran, jos muutamankin Syksyä kohti joutuu alkuperäis asukkien suuhun omaa sekä ISÄNNÄN "tyhmyyttä" niin mitä sitten sillä se vain on ns. LUONNON LAKI !
Ei se sitten tarkoita, jotta kaikki Sudet ja muutkin LUONTOKAPPALEET, jotka uhkaavat MAALIKYLIEN ns. TASAPAINOA tarvitsee TAPPAA lähelle SUKUPUUTTOA!
Vaan eikös se olisi hienoa, jotta NIITÄ KAIKKIA RIITTÄISI runsain mitoin JOSKUS metsästettäväkskin(ns. laillisesti), luontopongareille, tutkimukseen ym. ja ennen kaikkea jäkipolvillemmekin PITKÄLLE tulevaisuuteen?
Joskus vain KAIKKI HARRASTUKSET KOKEVAT ns. katkeraa KALKKIA tältäkin osin, se vain on niin, jotta se kuului muinoin vielä enemmän Ihmisen arkeen kuin nyt SYNTEETTISELLÄ AIKAKAUDELLA ja (tappioihin/katoon) osattiin suhtautua todella LUONNOLLISESTI.
Sillä silloin tällöin vain kävi huono mäihä ja niin se on nykyisinkin !
Mutta siihen ei osata suhtautua enää elämään kuuluvaksi FUNKTIOKSI vaan YLIREAKOIDAAN,ns. ulkoiseen uhkaan joka JÄRKYTTÄÄ STABIILIA ARKEAMME !
