Jaostojen vetäjät vuosikokouksen päätettäväksi

[Jouni Allinen "Pelto-Jouni"]

Pari vuotta olen ollut kohtuullisen aktiivisesti mukana Laikajärjestön toiminnassa. Käytännön tasolla enin aika on mennyt kaikenlaisissa tapahtumissa niitä järjestellen ja organisoiden. Keskeisin yhteinen nimittäjä on ollut aina se, että alueellisia tekijöitä ei koskaan ole liikaa ja siitä syystä tekeviä ihmisiä on aina oltu vailla. Oman ajankäyttöni näkökulmasta, on ollut kohtuullisen samantekevää, onko kyseinen koiriin liittyvä tapahtuma ollut enemmän tekemissä järjestön yleiseen tekemiseen vai varsinaiseen jaoston mukana tulleeseen kasvavaan rooliin. Yhteistä on kuitenkin ollut se, että koirat yleensä ovat vieneet aikalailla aikaa, joka puolestaan on käsittääkseni tämän harrastuksen keskeisin tarkoitus.

Laikajärjestö on kasvanut kohtuullisen isoksi järjestöksi, josta itälaikaväkeä on suurin osa. Vaikka varsinaista jäsenluetteloa ajatukseni tueksi ei olekaan käytössä, uskoisin jäsenmäärän noudattelevan kohtuullisen tarkasti suhteutettuja rekisteröintimääriä eri laikarotujen välillä.
 
Nykyisin järjestö toimii siten, että vuosikokous valitsee hallituksen. Hallitus puolestaan nimittää jaostojen kokoajat ja hyväksyy sittemmin jaostojen kokoonpanon. Vaikka rotuja koskevien päätösten katsotaan kuuluvan jaostoille, päättää niistä ”tiukan paikan tullen” käytännön tasolla hallitus. Tämä on hyväksyttävä menettely jos asian näin halutaan olevan.
 
Henkilökohtaisesti olen ollut mukana kaikenlaisissa järjestöissä ja suurin piirtein samat lainalaisuudet pätevät kaikkiin järjestöihin. Monet pystyvät henkilöt eivät halua lähteä hallitustoimintaan mukaan, koska siihen liittyy usein paljon sellaista, josta  he eivät ole kiinnostuneita. Hallituksen keskeisin rooli on erittäin pelkistetysti siinä, että se pitää laivan kurssissa ja muistaa palkita ansioituneet jäsenet. Laivan kurssissa pitäminen ei sinällään ole mikään pieni asia, mutta mikäli hallitus haluaa pitää vain laivan kurssissa ilman suuria muutoksia, on kysymys ylläpitävästä toiminnasta.

Vastaavasti rodut kehittyvät koko ajan ja ei ole mahdollista pitää laivaa pelkästään samassa kurssissa. Ongelma syntyy kuitenkin hallinnollisesta pullonkaulasta, jossa päätökset täytyy kierrättää hallituksen kautta. Tässä tapauksessa tulee muistaa, että hallitus puolestaan koostuu kolmen rodun edustajista, ja käytännön tasolla 2-3 ihmistä päättää itälaikoista tehtävät päätökset.  Edelleen, jos näin halutaan olevan, on asia kunnossa eikä muutoksia tarvitse tehdä.

Luonnollisesti jäsenistöä kiinnostaa millaisia päätöksiä omaa rotua koskien tehdään.  Tästä syystä johtuen olisikin mielestäni järkevää, että päätöksentekoprosessia yksinkertaistettaisiin siten, että päätösvalta rotuja koskevista päätöksistä siirreitäisiin aidosti jaostoille.  Vastaavasti jaoston vetäjä valittaisiin tulevaisuudessa yleisen vuosikokouksen yhteydessä, eikä hallituksen piirissä. Tällöin jäsenistö valitsisi itse jaoston vetäjän, joka johtaisi rodun kehittämistä sovitun ajan, joka voisi olla esimerkiksi kaksi vuotta. Mielestäni tämmöinen muutos palvelisi jäsenistöä useammallakin eritavalla paremmin.
 
Ensinnäkin jaoston vetäjäksi voisi valikoitua henkilöitä, jotka aidosti haluaisivat kehittää rotua, mutta vastaavasti eivät olisi kiinnostuneita hallitustoiminnasta. Tietynlaisen logiikan mukaan, tällainen henkilö voisi keskittyä olennaiseen, kun hallituksen vastuulla olisi pitää laiva kurssissa. Uskon, että tälläkin hetkellä järjestössämme on henkilöitä, joilla voisi olla haluja keskittyä toimimaan rodun eteen, mutta hallitustyöskentely nähdään vieraana, syystä tai toisesta.

Toisekseen jäsenistö pääsisi suoraan valitsemaan sen henkilön, johon se kulloinkin luottaa. Valintatilanteessa ehdokkaat luonnollisesti voisivat kertoa seikkaperäisesti oman näkemyksensä rodun tilanteesta ja sen miten näkisi parhaaksi rotua kehitettävän. Esittelyjen jälkeen jäsenet sitten valitsisivat parhaan vaihtoehdon, jonka jälkeen mandaatti olisi kyseisellä henkilöllä. Luonnollisesti jaoston vetäjä kokoaisi tiimin ympärilleen, jonka kanssa alkaisi työskennellä rodun eteen. Näin toimimalla myös jäsenistö pääsisi aidosti vaikuttamaan oleellisimpaan päätökseen järjestön toiminnassa. Keskeisin muutos tässä mallissa olisi se, että valta ja vastuu rotuja koskevista päätöksistä olisivat aidosti jaostoilla. Tällä mandaatilla sitten jaosto toimisi toimikautensa ja turhat pulinat voisi lopettaa siihen paikkaan.

Olen tehnyt hallitukselle asiaa koskevan kirjallisen esityksen, joka tiettävästi viedään vuosikokoukselle päätettäväksi.  Selvää on kuitenkin se, että asialle täytyy tehdä jotain. Mikäli toiminta jatkuu nykyisellä tavalla, muutoksia tapahtuu varmasti. Valtarakenteiden täytyy olla selvät sekä järkevät, jotta ihmiset, jotka tekevät näitä asioita pelkästään vapaaehtoisuuden pohjalta, kokevat tekemisen mielekkääksi. Vaarana on, että päätöksiä ei saada tehtyä, vaikka rotujen eteenpäin meneminen vaatii niitä joka päivä.

Jouni Allinen

[Hillakaira]

Hyvin puhuttu! Kannatan.

T Kai Kataja

[JukkaR]

Laikajärjestön sääntöjen 12 §:

Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu vuosikokouksen valitsemat jäsenet: puheenjohtaja ja kuusi (6) hallituksen varsinaista jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtaja valitaan vuosittain, hallituksen kuusi muuta varsinaista jäsentä sekä varajäsenet kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan lisäksi hallituksen muista jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet (3). Ensimmäisen vuoden erovuoroiset ratkaistaan arvalla. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, jonka toimikausi on yksi (1) vuosi, sekä ottaa tehtäviinsä sihteerin ja rahastonhoitajan. Lisäksi hallitus nimeää rotukohtaiset jaostot, tarpeellisiksi katsomansa toimikunnat ja toimihenkilöt. Valitun puheenjohtajan on oltava Suomen Kennelliiton jäsen, muille hallituksen jäsenille jäsenyys on suositeltavaa. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Jaostojen tehtävänä on avustaa hallitusta sen työskentelyssä. Jaostolla ja hallituksella on tämän vuoksi oltava jatkuva kaksisuuntainen keskusteluyhteys. Miksi siis hallituksen tarvitsee kävellä jaoston yli? Pyrkiikö jaosto ottamaan tehtäviä tai valtuuksia, jotka eivät sille kuulu. Miksi hallitus on päätöksenteossa pullonkaula? Antaako hallitus jaostoille riittävät toimintaeväät valtuuksineen ja vastuineen? Onko näitä asioita koskaan edes mietitty???

Jos järjestön sääntöjä muutetaan edellä ehdotetulla tavalla, niin johtaako se kahden päätösvaltaisen erillisen elimen ristiriitaan ja siinä tapauksessa kumman päätös on järjestön kanta tai miten ratkaistaan se, kumpaa päätöstä noudatetaan.

Jaoston luonne on mielestäni yksiselitteisesti olla hallituksen työkalu. Siinä tehtävässä sen ja hallituksen voidaan edellyttää toimivan yhteistyössä ja –ymmärryksessä. Tätä yhteistyötä tulee kehittää sellaiseen suuntaan, että jaostoissa voidaan todella tehdä kunkin rodun parhaaksi hedelmällistä työtä.

Laikajärjestön sääntöjen 19 §
 
Näiden sääntöjen muuttamiseen tai yhdistyksen purkamiseen vaadiaan vähintää 3/4 vuosikokouksessa saapuvilla olevien äänimäärästä ja että toinen aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävä kokous samoin 3/4 äänten enemmistöllä saapuvilla olevien äänimäärästä tehdyn päätöksen hyväksyy. Jos yhdistys puretaan, käytetään jäljellä olevat varat viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti kenneltoiminnan hyväksi.

Jukka Rönkkö

[Jouni Allinen "Pelto-Jouni"]

On totta, että asiassa on monia muttia, jotka kuitenkin on ihan hyvä nostaa pöydälle.

Näyttää siis siltä, että näillä laikajärjestön säännöillä tällainen muutos ei täysin onnistu, mutta voisihan kyseessä olla neuvoa-antava äänestys, jonka hallitus siunaisi. Toimihan Suomikin näin, kun päätettiin EU:hun liittymisestä. Mikäli hallitus sitten olisi erimieltä neuvoa-antavasta äänestyksestä, tulisi heillä olla siihen erittäin hyvät perustelut.

Tehdäänpä miten tehdään, niin selkeyttä, myös jäsenistön suuntaan, saisi olla enemmän. Vielä voin lisätä, että vuosikokous, eli me, päätämme näistä asioista ja jokainen toimii niiden päätösten mukaan.

Päätetäänpä mitä tahansa, niin lopputulosta kunnioitan ainakin minä, mutta kuten sanoin, päätös vaikuttaa varmasti jokaisen omiin valintoihin.

Asioista kuitenkin pitää pystyä keskustelemaan asialliseti, jos asioissa nähdään jotain kehittämistä, vai mitä?

[JukkaR]

Järjestön ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokous. Jaostojen toimintaa mielestäni voidaan vuosikokouksessa parhaiten edistää toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Jaostot voisivat, tai niiden pitäisi, laatia toimintasuunnitelma tulevalle kaudelle ja liittää tämä osaksi järjestön toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä on helppo käsitellä ja tarvittaessa muokata kunkin jaoston toimintasuunnitelma vastaamaan kokouksessa läsnäolevien kantaa.

Vuosikokouksen vahvistama toimintasuunnitelma sitoo myös hallitusta, joka joutuu myös valvomaan sen toteutumista ollen vastuussa seuraavalle vuosikokoukselle toimintakertomuksen muodossa.

Ylipäätään olen sitä mieltä, että niin toimintasuunnitelmaan kuin -kertomukseenkin tulisi panostaa. Ne pitäisi olla riittävän ajoissa jäsenistön tutustuttavana, jotta niihin voisi aidosti vuosikokouksessa ottaa kantaa. Avoimuuteen ja keskusteluun perustuva päätöksen teko on parasta demokratiaa kehittäen järjestöä jäsenistön haluamaan suuntaan.

[Jukka "mosku"]

Yllä olevista teksteistä tulkitsen, että kyseisellä mallilla toimiessa "itälaikahenkilöt" tulevat käytännössä valitsemaan myös VE-laika- ja länsilaikajaostojen vetäjät. Että meneeköhän se ihan oikein....käsittääkseni tässä järjestössä toimii kolme eri laikarotua, jotenka ei itälaikojen ehdoilla voida toimia kaikkien rotujen suhteen.

[Jouni Allinen "Pelto-Jouni"]

Hyvä huomio Moskulta, mutta toisaalta nythän on niin, että velut ja länkkärit hyvin pitkälti hallitusjäsenyytensä kautta päättää vastaavasti itälaikojen asioista. Asioilla on aina kaksi puolta.

Meillä on järjestössä kolme rotua. Aiheuttaako se ongelmia?

[Anne Hautaluoma]

Itälaikanomistajan mietteitä:

Nykyinen itälaikajaosto ainakin on kovin itäsuomipainotteinen: kolme Kuopiosta, Eno, Kontiolahti, Kuusamo, Puolanka.

Kannattaisiko myös tämä ottaa huomioon valinnassa (en tiedä kuka/ketkä valinnut jaoston 09) että koko maa olisi edustettuna. Silloin tulisi myös erilaiset alueelliset erot huomioitua. Lapissa ja etelässä on erilaista metsästää, niinkuin myös idässä vs lännessä, jopa koekulttureissa on eroja.

Myös se ettei yksi kokoaja voi tuntea koko jäsenistöä ja sen voimavaroja on pieni puute. Jäsenistössä voi olla uusia tulokkaita joilla varmasti virtaa olla mukana ja kehittää uutta ja viedä asioita eteenpäin. Miten saataisiin nuo innokkaat mukaan toimintaan, vaikkapa sitten jaostoon jos halukkuutta on tarpeeksi? Tiedottaminen?

Ja mikä tärkeintä: Jaoston sisäinen tiedonkulku pitää toimia, isolla TEELLÄ, ollaan sitten idästä tai lännestä..

Ja viimeiseksi: Hallituksessa ei olla minkään "jaoston jäseniä". Siellä tehdään kaikki päätökset rotujärjestön puitteissa. Ei korosteta oman tarhan rotuja. Tai näin ainakin minä toivon!

[Jukka "mosku"]

Eikös nämä jaostot ole juuri sitä varten, jossa kukin taho tehnee omia linjauksia rotunsa suhteen. Jollei, niin miks ei jo samontein lopeteta koko jaostoja. Silloinhan riittä yksi jaosto päättämään kaikkien rotujen jalostuksellisista asioista. Ei varmaan tarvitse kenenkään kovin pitkään miettiä, että mahtaneeko kyseisen jaoston resurssit ja intressit riittä kokonaisvaltaiseen näkemykseen kolmen rodun tulevaisuudesta? Tässäpä taasen pähkinää purtavaksi joulun alla...

[Nikita]

Eikö valintoja voisi tehdä niin, että jaoston puheenjohtajat valittaisiin vuosikokouksessa kuten jouni esitti, mutta heillä olisi automaattisesti hallituspaikka?

Näin varmistuisi, että kullakin rodulla on vähintään yksi paikka hallituksessa ja hallituksen olisi helpompi saada tietoa, mitä jaostossa tapahtuu, kun vetäjä olisi hallituksessa asioista tiedottamassa ja valmistelemassa. Mielestäni on hyvä alistaa jaostot edelleen hallituksen alaisuuteen, mutta osa käytännön päätöksistä tulisi voida tehdä suoraan jaostossa. Se, mitä päätöksiä jaostossa voitaisiin tehdä, on sitten kinkkisempi juttu ja vaatisi huolellisen valmistelun keskusteluineen. Tuleva vuosikokous tulee tällaista muutosta silmällä pitäen auttamatta liian nopeasti.

[ivi]

Sorry jos puhun liian karkeasti, mutta puhun miten osaan.
Nykyinen tilanne on se, että hallitus nimeää henkilön kokoamaan jaoston. Sen jälken tämä henkilö kokoaa jaoston ja halutessan nimeää itsensä vetäjäksi tai delegoi sen tehtävän jollekin. Miten valitaan jaoston jäseniä? Kutsutaan ehkä kavereita tai ihmisiä kenen kanssa ollaan samaa mieltä tai otetaan jonkun suosittelema henkilö. Toisaalta se on hyvä, koska ei tule paljon ristiriitoja, mutta toisaalta herää kysymys uskaltaako kutsuttu henkilö olla eri mieltä tai kritisoida esimerkiksi vetäjän käytöstä tai ehdotuksia?
Itse olen sitä mieltä, että suorat vaalit olisivat tuoneet paljon hyvää. Koska silloin nämä jaoston jäsenet olisivat oikeasti luottamushenkilöitä eikä vain yhden henkilön kutsumia. Mutta ehdottaisin, että jaoston jäsenien vaalit olisivat vain rodun harrastajien keskuudessa ja ainoastaan äänestäjän omalla äänellä (ilman mitään valtakirjoja).
 
Mutta mitkä ovat jaoston tehtävät ja vastuualueet se on eri asia. En näe mitään syytä tehdä täysin itsenäisiä yksiköitä järjestön sisällä. Olisi mielenkiintoista tietää mitä silloin jäisi hallituksen tehtäviksi?

[Ukonkuiva]

Hallitusjäsenen mietteitä.

Tässä viime viikkoina on tullut esille monia mielenkiintoisia keskusteluja jäsenistön kesken, ja jotkut ovat puhuttaneet vähän enemmän sekä jakaneet mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Kommentoin hieman näitä muutamia asioita ja ilmaisen oman mielipiteeni asioista.
Yksi asia on jaostojen toiminta järjestössä ja heidän valtuutensa.
Jossakin jaostossa on noussut halu tuoda esille rotujen terveydelliset seikat, ja näiden virallisten tutkimuksien puuttumisen ja siitä seuraavat sanktiot. Onpa siihen pyydetty myös hallitusta sotkeutumaan ja antamaan lausuntonsa kyseisestä asiasta.
Oma mielipiteeni on koskien jaostojen toimivaltaa rodussaan, että mikä tapahtuu rodun eteenpäin viemiseksi, niin terveys-kuin metsästys puolella, kuuluu jaoston toimintaan. Tämä asia ei mielestäni kuulu hallitukselle, jos se tapahtuu ns. normaalina jalostustoimintana sekä rodun kehityksen ja terveyden eteenpäin viemisen puitteissa. Jos em. toiminta ja esitys koskisi jokaista laikarotua, niin silloin olisi hallituksen rooli toinen, eli asia kuuluisi tällöin hallitukselle ja sitä kautta jäsenistön vuosikokouksen asialistalle. Se että terveystarkastukset puuttuvat, ja että mitkä siitä seuraavat sanktiot taas ovat, voidaan olla toistakin mieltä. Mielestäni ei kannata vielä näin alkuvaiheessa (kun ei olla Pevisassakaan) lähteä näin jyrkkiin kieltoihin ja estää ilmoitukset pentueista astutuspalstalla. Ja siihenhän ei  jaoston toimivalta ylläkkään. Siihenhän jo puuttuu yhdistyslakikin (eli jäsenten tasavertaisuus). Astutuspalsta on sovittujen sääntöjen puitteissa järjestön tarjoama etu jäsenille. Eikö alussa voisi ottaa jonkun esim. lisämaininnan astutuksille, jotka täyttävät nämä terveysvaatimukset?. Ve-laikojen astutuksien hyväksynnän yhtenä ehtona on terveys-ja metsästyskyselyjen palautus jaostolle. Laikojen roduissa terveysseikat ovat erittäin tärkeitä ja varteen otettavia seikkoja, ja ei siksi tuomita niitä heti suoralta kädeltä, vaan mietitään miten saisimme ne mahdollisimman helposti mukaan meidän rotuihin.

Toinen asia on jaostojen vetovastuuhenkilöiden valinta esim. vuosikokouksessa.
Meidän jäsenistö edustaa kolmea eri laikarotua ja näistä kolmesta rodusta on jäsenmäärältään suurin ”itälaikajäsenet”. Eli, jos vuosikokouksessa valitaan äänestyksellä jaostojen vetäjät eri laikarotuihin, niin enemmistö vaikuttaa myös vähemmistöjen toimintaan ja tämä ei ole mielestäni rodun edun mukaista. En kannata kyseistä toimintamallia.

Jossain topiikissa tuli esille myös ehdotus, että rodun jäsenet äänestävät vain omaa ehdokastaan. Tämä ei ole mahdollista, koska meillä on vain yksi järjestö ja jokainen saa äänestää mitä ja ketä haluaa.

 Jossain toisessa keskustelussa tuli myös esille kysymys, että onko kolme rotua uhka/ongelma järjestölle? Tässä varmaankin viitataan laikojen yhteiseen jaostoon. Mielestäni tämä asia on kuollut jo ajatuksenakin ja mahdoton toteuttaa, jos kaikkia kolmea rotua halutaan kehittää ja viedä eteenpäin.

Yhtenä ja toteutuskelpoisena ehdotuksena luin täältä palstoilta, että jaostot toimittaisi järjestölle vuosikokoukseen mennessä toimintakertomuksensa kuluneesta vuodesta ja toimintasuunnitelman tulevalle vuodelle, toimintakertomus puidaan sitten vuosikokouksessa tai ainakin hallituksessa, ja liitetään ne järjestön asiakirjojen mukaan. Sitten verrataan edellisen vuoden toimintasuunnitelmaa toimintakertomukseen, ja katsotaan onko tavoitteeseen päästy. Koska muutenhan näillä suunnitelmilla ja kertomuksella ei ole mitään virkaa, jos niitä ei käydä läpi.

Viimeiseksi yhdyn yhteen kommenttiin. Hallituksessa istuvat henkilöt edustavat pääsääntöisesti järjestöä, ei jaostoja.

Tämmöistä tällä kertaa…….
Hyvää Joulua kaikille laikaharrastajille

[MarkoK]

Jaoston vetäjälle enemmän valtaa? Miksi? En ihan ymmärrä, tuskimpa hallitus kaikkea vastaan on. Vai onko monta tehtyä hylännyt tai kieltänyt, no ne onkin salaisia tietoja vain epäilen kovasti ettei kaikkeen puututa.

Tiedon tarjoaminen jäsenistölle, mitä se on ja siihen hallitus tuskin puuttunut, jos on voiko siitä kertoa?
Jalostus ohjelma on vain 2000-2005 ja sen tiedän ollevan päivityksessä vain mikä into sitä tehdä?
PEVISAan tavoitteissa valmistella itälaikaa, mitä kerrottu entä tutkittu? Miten tarpeellinen oikesti on ja millä tavalla toteuttaa?
Tuloksellisuus ja tolos varmuus itälaikoilla noussut ja nousussa, joskaan ei yllätyksenä. Oletettavaa oli ja sitten se kuinka terveys kestää ja miten sukusiitosta alentaa saa ym kysymyksiä olen miettinyt ja siinnä onkin miten oikean päätöksen tietäisi tehdä. Kaikkia ei voi miellyttää ja jonkun päätös tehtävä vain se pitäisi pystyä perustelemaan ja kestämään kritiikki.
Nyt päätökset aika määrältään vähäisiä tainnut olla ainakin mitä näin rivi jäsenenä huomannut.
Astutus ilmoitus rajoitus joka ei mitenkään perusteltu oikesti ja mietittykään oikein usko. Päätös tehty jotta jotain tärkeää saatu aikaan, ilman tutkimista.
Perusteluna ei minulle ainakaan vakuutusta anna että toisetkin rodut...

Muuten mitä jaosto on tehnyt, vastaisiko Jouni. Kennel tilastokaan ei jaostolaisten tekemä jos vähänkään olen oikessa.

[Saara]

Yhtenä ja toteutuskelpoisena ehdotuksena luin täältä palstoilta, että jaostot toimittaisi järjestölle vuosikokoukseen mennessä toimintakertomuksensa kuluneesta vuodesta ja toimintasuunnitelman tulevalle vuodelle, toimintakertomus puidaan sitten vuosikokouksessa tai ainakin hallituksessa, ja liitetään ne järjestön asiakirjojen mukaan. Sitten verrataan edellisen vuoden toimintasuunnitelmaa toimintakertomukseen, ja katsotaan onko tavoitteeseen päästy. Koska muutenhan näillä suunnitelmilla ja kertomuksella ei ole mitään virkaa, jos niitä ei käydä läpi.

Jaostoilta on aina pyydetty toimintakertomus ja toimintasuunnitelma vuoden ensimmäiseen hallituksen kokoukseen (joka yleensä on jalostuspäivien yhteydessä tammikuun lopussa). Valitettavasti näitä ei useista pyynnöistä huolimatta ole saatu (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) ja yleensä ne ovat tulleet vasta siinä vaiheessa kun vuosikokouksen esityslista on menossa painoon ja nämä kertomukset & suunnitelmat tulevat liitteinä esityslistaan. Olisi ehdottoman tärkeätä, että jaostot huolehtivat toimintakertomuksensa ja toimintasuunnitelmansa ajoissa sihteerille, jotta hallitus voi käydä ne läpi kokouksessaan ja sen jälkeen jaostoille jäisi vielä aikaa "korjata" niitä ennen vuosikokouksen materiaalien painamista mikäli niissä on ilmennyt puutteita. Toivottaavasti jaostot ovat nyt joululomillaan tihverinä ja tammikuun lopussa saamme hallituksen kokouksessa ihailla kaikkien kolmen eri laikarodun jaostojen aikaansaannoksia ja suunnitelmia! Ideanahan tässä on myös verrata toimintakertomusta aiempaan suunnitelmaan ja tarkastella onko jaosto toiminut suunnitelmansa mukaisesti.

Muuten hyvä kirjoitus Kimmolta, itse olen pitkälti samaa mieltä. Vielä oma kommenttini tuohon jaostojen vetäjien valintaan ja mahdolliseen "automaattiseen" hallituspaikkaan. Tavoitehan on aina ollut se, että jaostolla on hallituksessa yhteyshenkilö jotta tieto kulkee! Tämä yhteyshenkilö on normaalisti ollut jaoston vetäjä joka on myös hallituksen jäsen. Eli jaoston kokoaja on valittu aina hallituksen sisältä. Kokoaja voi sitten halutessaan olla itse jaoston vetäjä. Tämähän toteutuu tälläkin hetkellä länsi- ja ve-laikojen suhteen oikein hyvin, itäisilläkin pitäisi toimia koska Jouni on varajäsen hallituksessa ja jaostolaisista Jari istuu hallituksessa. Sinänsä en ymmärrä miksi tieto ei kulkisi kun edustusta hallituksessa kuitenkin on?

Toivotan kaikille oikein rauhallista joulun aikaa ja onnea tulevalle vuodelle!