On hienoa, että Mirkulla terveys kunnossa ja sitä myöten hommakin rokkaa! Onnittelut vielä LINT1:n johdosta sekä pienpetotestistä, ei ihan itsestään selvyys näädän kanssa tuo ole. Pari ykköstä vielä, niin voit alkaa hirvenhaukutukseen

Lykkyä lomalle!

On se hyvä, että Sami välillä jutellut, niin ei täysin yksinpuheluksi mennyt. Koittanut tässä kirjailla Reinon touhuista ja kehityksestä pennusta lähtien, niin jäänyt itselle mieleen ja toivottavasti joku pentua hankkiva on saanut jotain irti näistä höpinöistä. Sa nähä miten sitä jaksaa vielä kirjailla. Tuntuu, että alkaa olemaan aika vakiintunut tämän koiran touhut. Töitä on tullut tehtyä omasta mielestä kovasti ja jotain saatu aikaiseksikin. Nyt sitten koitetaan jahtailla ja käyttää koiraa, jos paikkoja tulee. Enempi saattaa päästä juoksemaan tuo nuorempi koira.

Jahtitouhuja ollaan saatu hyvälle vauhdille, mutta on ollut kelit melko lämpimiä koirille. Karhujen kulkuja jäljitelty ja selvitelty. Samalla tullut hyvin havaintoja muunkin riistan liikkeistä. Tulihan tuossa vloppuna kauden ensimmäiset sianjahtaamisetkin koitettua. Pienen aamun häsläyksen jälkeen kuvassa käynyt iso karju löytyi nuoremmalla koiralla, mutta omistaja tulkitsi koiran toiminnan jäniksen jahtaamisena 
Selvishän se sitten, mutta liian myöhään, jotta olis ollu sialla vaaraa enää.

Olihan siinä sitten kaveri löytänyt sikaporukan jäljetkin ja melko varman motinkin tehnyt, jota vielä varmistelin, kun en oikein jaksanut uskoa siihen kuvioon niiden jääneen. Vajaan kymmenen ukon porukalla pätettiin kuitenkin koittaa, kun mahdollistahan se olisi. Reino irti ja kaverin ja sen jälkitarkan jämyn kanssa perään selvittelemään, mihin olisivat matkanneet. Kuuma keli ja päivä jo puolessa, niin ei ihan helpointa koirallekkaan. Aikamme tussattiin, kun tuntui jämy saaneen varman jäljen, niin lipsautettiin irti. Ei se iso alue ollut, mutta sitäkin tiheämpää ja mäkisempää. Noin kolmensadan metrin päästä sitten rävähti haukku hetkeksi ja Reino meni mukaan bileisiin. Oltiin kaverin kanssa keskellä mottia tulossa koirien perässä. Pyssy vielä tukevasti selässä tuijottelin puhelinta, kun alko nuoli osottaa kohti ja vauhti kasvoi. Tulikin kiire raapia ase käteen liipasta puhelin mättäälle, kun jytinä, röhinä ja oksien pauke täytti etumaaston. Suoraan tuli kohti. Iso tumma näkyi parin kymmenen metrin päässä, kun sain aseen ylös, mutta samalla vilkkui pienempiäkin rinnalla. Yhtä pientä yritin päin näköä, sen vauhti hiipui, mutta muilla kasvoi samalla kun väistivät miuta pari metriä sivuun. Paikkasin samaa parista metristä ja ylärinteeseen noussut kaveri tuuttasi viimeistä isoa, kun ei yhtään pientä nähnyt koko aikana. Parissa sekunnissa oli hiljaista...
Sikaporukka hiukan levisi tuon jälkeen ja jämy seurasi yhtä tai paria sikaa kohti passeja. Reino seurasi toista osaa porukasta, josta passimies ehti tien ylitykseen näkemään neljän livahtaneen koira kannassa yli. Jämyn edessäkin mennyt löysi passien välin, jossa ei ampumapaikkaa tullut. Koirat saatiin turvallisesti kiinni ison tien läheisyydestä. Saalista saatiin kuitenkin pari ja pesämunaa jäi siitäkin porukasta mukavasti.

kelopahkan Seita hyväksytty pienpeto testi näädälle 27.8.2023 Puolanka

500€ oli tuo leikkauksen hinta meidän tapauksessa. Kuulemma voi maksaa jossain toisessa paikassa muutaman satasen enempi.

Joo nytpä se on Mirkku sitten kevennetty versio. Tiistaina oli sterilointi ja siinä samoilla vauhdeilla avosterkassa otettiin koko kohtu pois, kun siinä värkissä oli pahat merkit ja kalman haju. "Kohdunsarvet muuttuneet, limakalvolla rakkulaa. Kystinen steriilikohtutulehdus."
Jotakin tämän suuntaista olin epäilytkin, joten hyvä että tuli tehtyä, vaikka sydämen vierestä eli lompakosta otti. Tuleva syksy nyt sitten näyttää, että miten tuo koiran käyttöominaisuuksiin vaikuttaa, mutta voisin kuvitella, että ainakin koira voi nyt kaikin puolin paremmin jahka tuosta leikkauksesta palautuu. Parempi koira kai sen pitäs olla kuin entinen... Odotukset on siis kovat, mutta vielä varovaiset.