Kirjoittaja Aihe: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..  (Luettu 29657 kertaa)

Poissa Miikka

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 147
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #180 : 29.10.20 - klo:14:24 »
Kyllä tää syksy on vaikee. Mutta kirjataanhan, jos jäisi asiat muistiin. Käytiin varmuuden vuoksi toisella eläinlääkärillä, kun kaveri suositteli vielä käyttämään. Eturauhanen oli suurentunut, johon sitten kuuri. Aloiteltiin vloppuna kuuri ja nyt kolme päivää ripuloinut. Ei kuulemma johdu lääkkestä, joten syödään kuuri loppuun ja ripulilääkettä sekaan. Lisäksi sitten antibioottikuuri, kun alkoi ripulin seassa olemaan punaista...huoh.

Toivottava vaan, että poika paranee ja piristyy kuntoon. Aiheuttaa kyllä melkoista kuormitusta itselle, kun ei saa oikein mistään kiinni, mikä on ongelma oikeasti. Todennäköistähän on, että monen jutun summa. Nyt katellaan rauhassa huilimalla ja keräämällä kadonnutta massaa takaisin. Jos ja kun toivottavasti piristyy ja alkaa olemaan täydessä iskussa, niin koitetaan sitten vielä mikä on meininki.

Nyt sitten jätetään laika lepäilemään ja vietetään kkk:n kanssa aikaa metässä. Tuntuu nuorukainen irtautuvan jo aika innokkaasti jälelle. Koitan viedä alueille, josta ei löydä isompaa tietä, eikä valtion rajoja, jottei tarvitsisi hakemaan mennä ja oppisi palailemaan ukon luo. Koitetaan maltilla touhuta tän kanssa ja hieroa tottelevaisuutta kuntoon, kun melko omapäinen on. Kerran käytiin hirven kaadolla, jossa sai sitten kaksin käsin pitää narusta kiinni, joten ylimääräisiä sytykkeitä en aikonut lähteä lietsomaan.

Poissa Pate

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 169
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #181 : 01.11.20 - klo:14:47 »
Meneekö kohta hyöty ja vaiva turhan isoksi?

Oma laika on kans sökönä, liikkeet metsässä ihan varjo entisestään. Noh siitä etuna sitten nyt sai lintureissulla jopa vasa porukan pysymään haukussa jonkin aikaa, kun ei niin vauhkona juossut paikalle. Oli vaan niin karsta, ettei mitään saumaa siinä haukulle ja hämärä alkoi puskemaan päälle.

Jos ei olis poju ollut mukana, niin olisin istunut haukun tuntumassa ja antanut haukkua sielunsa kyllyydestä, mutta piti senkin puolesta yrittää nopeasti.

Poissa Miikka

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 147
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #182 : 02.11.20 - klo:13:16 »
Meneekö kohta hyöty ja vaiva turhan isoksi?

Oma laika on kans sökönä, liikkeet metsässä ihan varjo entisestään. Noh siitä etuna sitten nyt sai lintureissulla jopa vasa porukan pysymään haukussa jonkin aikaa, kun ei niin vauhkona juossut paikalle. Oli vaan niin karsta, ettei mitään saumaa siinä haukulle ja hämärä alkoi puskemaan päälle.

Jos ei olis poju ollut mukana, niin olisin istunut haukun tuntumassa ja antanut haukkua sielunsa kyllyydestä, mutta piti senkin puolesta yrittää nopeasti.

Joo, kyllähän se on varmaan mennyt jo hetki sitten. Oikeat toimivia metsästyskoiria kasvattavat olisivat jo laittaneet kiertoon tai monttuun aikaa sitten. Köydellä työntelyksi tää syksy on nyt mennyt ja jatketaan loppusyksy vielä. Sen verta jäänyt vaivaamaan tuo, että mihin homma hävisi ja hävisikö lopullisesti, niin mieli tekee saada siitä selko. Jos ei ensi syksynä toimi, niin seurakoiran virkaa ja supeihin tulee tällä koiralla tyytyminen.

Vaikken mikään autossa istuja ja matopelin seuraaja luonteeltani olekaan, niin oishan sitä haukkuakin joskus ihan hienoa hetki kuulla vaikka kahvikupposen äärellä... :)

Poissa Pate

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 169
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #183 : 07.11.20 - klo:16:57 »
Aamulla koiruus autosta ulos ja itse aamukahville. Haukku päälle ja tietty yksinäinen naaras. Parin tunnin haukuttelun jälkeen hiivintähaaste, kuinka lähelle pääsee ja siitä karkko sitten. Hirvi koskesta yli ja koiruus omia jälkiään pois.

Täällä tullut ihan helvetisti vettä, joka paikka hullumpi kuin kevät tulvissa.

Nyt jämy toimii ja kunhan talvella tuon astutaan, niin tulee jäämään toinenkin häkkiin. Laika saa lähteä pihavahdiksi anoppilaan.

Mutta kyllä siltikin olen sitä mieltä, että jossain vaiheessa haluaisin itselleni taas itälaikan. Uskon, että jos joulu sattuu ja se timantti yksilö sattuisi itselle, niin olisi se kuitenkin paras hirvikoira.


Poissa Miikka

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 147
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #184 : 09.11.20 - klo:07:20 »
Lauantaina oli juonena aamuhämyssä ettiä hirviä ja sitten koittaa mitä pentu suht tuoreille jäljille virkkaa. Pari oli apilassa aamupalalla vielä. Jätin ne rauhassa jatkamaan ja ajelin vielä tunnin verran jälkiä. Sitten kurkkaamaan, etteivät ole enää pellossa ja pentu rauhassa ihmettelemään. No, peltoa kohti hiippaillessa huomasin, että sieltähän ne höröturvat askels vielä peltoon ja saman huomasi pentukin. Hirvet ei taunnu meikäläistä ja jatkoivat rauhassa syöden valumista mettään päin. Koira kävi sisäistä taistelua pellon reunassa, että uskaltaisko vai ei :D metri eteen ja vuhkamista ja katse miuhun ja uudestaan. Ei vielä voittanut vietti jännitystä. Kun hirvet oli metän puolella, alko vimmattu jälkien selvittely ja paineen purkujuoksu...
Ehkä tunin verran siinä pennun kanssa rauhassa tutustuttiin hajuihin ja nautiskeltiin hienosta aamusta. Sitten vein pennun autoon ja aattelin koittaa laikan reaktiota tuoreisiin hajuihin. Sonnat ja aamujuoksut alta pois ja sitten ohjasin pellolle. Siitä häntä suorana jälkiuralle ja mettään, josta reilun sadan metrin päästä haukku. Ihan railakas alotus ja yhen hirven rauhalliseen siirtymiseen liittyi mukaan haukkuen. 4-5 sataa metriä siirtymää, jossa hetkiseksi paikalleen. Siitä alkoi valumaan naapurin rajaa kohti, johon aattelin ehtiä kävelemään vastaan. Hiljalleen nousivat mäen päälle noin kilometrin päähän ja jäivät taas paikalleen. Olin sinnepäin jolppimassa, kun useempi auto ja mettäkonelavetti huristelivat 150m haukusta nostamaan konetta lavetille :-[ No siitä tottakai raju karkko. Seuras kilometrin verran, josta käänty omille jälilleen. Sieltä sitten karavaanin viereen ihmettelemään missä isäntä ja paniikkijuoksua ja ulvontaa pari kilometriä minne sattuu...
No, sain haettua pois ja aattelin, että se alotus tuli nyt sitten kuopattua samantien. Iso mekkalahan siinä oli ollut, mutta mietin josko ois joku hirvi jäänyt vielä alotuskohille. Vein siihen kulmille uudestaan. Ihme kyllä lähti metikkön ja rytinällä sieltä liikkeelle hirvi ja juoksu-ulinalla koira lähti perään. Eihän se enää pysähtynyt, mutta positiivista, että meni edes. Pari muutakin juoksijaa löyti vielä aamupäivän aikana, mutta ei kunnon haukkua enää. Saapahan nähä miten jatketaan...

Poissa Pate

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 169
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #185 : 12.11.20 - klo:19:04 »
Katsoa kummaa, yksinäinen naaras haukussa. Tänään haukkui koira vissiin vähän liian pitkään, kun meni ekan kerran korvat lukkoon, eikä tullut kutsumalla, ennenkuin itse luopui leikistä.

Kaverit ampui kuiten vasan, niin tämän syksyn osalta luvat loppu. Voi olla että alkaa saamaan Laika mettä päiviä ja jämy saa alkaa talvilomille ja kehittelemään kiimaa.

Poissa Miikka

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 147
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #186 : 18.11.20 - klo:14:57 »
Jatkettu on yrittämistä vielä. Viikonloppuna ei meinannut hirviä löytyä. Lauantain ainoat varmat hirvet oli ehtineet naapurin puolelle jo, eikä niitä tavotettu. Sunnuntaina yks aamun havainto löytyi, muttei antanut haukkua paria minuuttia pidenpään, ennen ku lähti juoksemaan. Sitä seuraili sellasen kilometrin verran naapurin puolelle ja käänty pois.

Maanantaina kaverin harmaa löysi yksinäisen sian, joka päs lipsahtamaan naapuriseuran puolelle, jossa yhteisesti jahti jatkui. Harmaa oli otettava kuitenkin kiinni, kun alkoi isoraja uhkaavasti lähestyä. Siitä oma ettimään. Ei ollu kovin vanha jälki, mutta alkoi hämärä puskee päälle. Innoissaan lähti, mutta parin sadan metrin päässä tulee jo ikävä ukkoa jäljellä, jos ei pääse tarpeeksi lähelle. Liinassa olis fiksumpi ton kanssa jälestää. No, kävelin koiruuden perässä ja jatkettiin melkein rajalle asti, josta ite jo aloin luovuttamaan. Siitä koiruus taiskin päässä ihan tuoreelle jälelle, kun lähti nyhräämään hämärässä omiaan. Noin 700m päästä löytö ja haukku päälle. Sika pyöri halkasijaltaan alle kilometrin risukkomäkeä ympäriinsä koira mukana pimeeseen. Sit koira sattu miun jäljille ja tuli käymään tiellä. Koitin siihen vielä tarjota jatkamaan, mutta kun ei heti lähtenyt, niin lopetin, ku ei oikeen virkaa naapurin seuran alueella pimeessä tolskata.

Poissa kuarakainen

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 31
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #187 : 19.11.20 - klo:15:23 »
Päivitelläänpä taas nopsaan viimesimmät käänteet...
Syyskuun lopussa (tai noh, 16.9. iteasiassa) alko tosiaan koiralla ensimmäiset lähestyvien juoksujen oireet (väsyminen). Esijuoksu tai semmonen lyhyt viikon mittainen vuotojakso oli syys-lokakuun vaihteessa, mutta varsinaista kiimaa ei tullut ollenkaan. Nyt näyttäisi sitten vihdoin ja viimein siltä, että juoksut ovat alkamassa tai jo alkaneet. Viikon verran on kohta koira tiputellut ja merkit täsmää täysin vuoden takaiseen juoksuun. Huono puoli tässä kaikessa on ollut, että käytännössä kausi on ollut aika kaksijakoinen: oli se lyhyt hyvä jakso ennen juoksujen rakentamista ja sitten tämä juoksuihin liittyvä varvikon-nuuskimis-jakso. Varvikon-nuuskimis-jaksolla koira on toiminut niinku minun kokemuksen mukaan toimii yleensä jämpti tai harmaa eli nokka ei juuri nouse ylös ja haku on hidasta. Ja semmoisella koirallahan ei lintujahdissa tee paljoakaan. Tosin kyllä tuo nyt välillä on sopivassa tlanteessa ja kelissä nostanut nokkansa ja löytänyt lintujakin, mutta yleisesti ottaen koira on ollut myöhässä ja kun poikueita ei juurikaan ole niin helppoja haukkuja ei ole saatu. Vaikeampiin ei riitä vauhti ja seuraamiset luulen. Mielenkiintoisesti muutaman kerran ottanut hirven ylös maajäljen päästä, ehkä viimeksi eilen, kun haukkui vaaran reunassa pimeään asti eläintä X, jota jäljitti noin kilometrin (ei ollut vielä silloin lunta, niin en saanut jäljistä oikein selvää pikaisella vilkaisulla). Heitti sitten jostain syystä homman kesken reilun tunnin jälkeen kun olin kiertämässä autolla lähemmäs, kun ei tullut otsalamppua mukaan. En tiedä sitten oisko haukkunu kettua louheen, näätää tuskin ois heittänyt kesken. Mutta tuosta 16.9. lähtien koira on väsynyt tosi herkästi ja hirvetkin on jättänyt aika helposti kun eivät haukkua ole pitkään kuunnelleet ja laittaneet juoksuksi.

Hyvänä puolena, että kun nyt nuo juoksut näinkin hyvään saumaan sattuu, niin pentuja kai tuolle pitää teettää – varsinkin kun ensimmäisessä pentueessakin kuulostaa hyviä lähtöjä olevan. Elämä ja varsinkin koiran elämä on lyhyt, ei tässä näköjään jouda makoilemaan, jos meinaa pentuja saada maailmalle. Aiemmin laskin, että juoksut sattuisi sen verran hankalasti, että tähän tulisi jopa kahden vuoden tauko, mikä olisi saattanut lisätä terveysriskejä. Toisekseen jos nuo juoksut osoittautuu tälläisiksi jatkossa saatikka pahenevat koko ajan, niin vakavasti täytyy punnita sitäkin mahdollisuutta, että leikkautan koiran kun pentutili on täynnä. Mutta toiveissa tietenkin olisi, että tämmöistä noin kahden kuukauden kiiman rakentamista ei tarvitsisi enää katella. Sen alkukauden hyvän jakson koira pelasi tosiaan aivan mainiosti, mutta ohuesti ylikierroksilla, minkä näkisin myös liittyvän hormoneihin ja juoksuihin. Jos ne ylikierrokset sais vielä jotenkin viilattua pois, niin ois kyllä aika unelmakoira omaan makuun. Lintu selkeästi ykkönen, näätä ja karhu kiinnostaa myös ja hirvikin jollain lailla. Epäilen, että jos tuota alkas siihen hirvihommaan viemään, niin pelaisi jollain lailla kyllä hirvellekin. Isoimpana ongelmana on nähdäkseni se, että tuppaa menemään liian rajusti hirven päälle, että ei meinaa jäädä haukkuun. Loppusyksystä oli pari lyhyttä seisontahaukkua kuitenkin, joista toisessa saattoi koirakin sen hirven pysäyttää (vai pysähtyikö hirvi omiaan), että on tuossa jotakin kehitystä ehkä havaittavissa... Ja sitkautta kuitenkin on luonnostaan aivan riittävästi. Epäilen, että tuossa on kans vähän semmosta, että alkusyksystä koiraa ei hirvi kiinnosta, mutta loppusyksystä sitten vois kelvatakin.

Poissa Pate

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 169
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #188 : 20.11.20 - klo:07:02 »
Tuo juoksut on kyllä jännä homma. Mulla oli pystis aikanaan ja silloin pyynnit oli parina syksynä viikon-2
Ja aina juoksussa. No kävin kuitenkin metsässä, muta eihän sieltä tullut mukana kuin kasa hirvikoiria pihaan...

Vanhemmuutta  kuitenkin siirtyi pikkuhiljaa eteenpäin, että ei ät enää loppu ajasta haitanneet.

Omalla koiralla juoksut alkavat ja loppuvat onneksi aika nopeasti ja hyvällä aikataululla, ettei hämää pyyntiä. Kaverilla jämpti on aina alkusyksyn ihan pelistä pois, kun kaiken maailman valeraskaudet ja kiima sotkee. Koirasta ei tasan yhtään mihinkään. Aina näin loppukaudesta alkaa toimimaan ihan joten kuten. Monesti vaan jo luvat käytetty silloin.
 

Poissa Pate

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 169
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #189 : 20.11.20 - klo:07:05 »
Toivotaan, että tuo narttu nyt tulisi kiimaan. Syksy pentueita en tee, silloin pyydetään. Jos kaikki menee putkeen ja astutus onnistuisi ja kaikki menisi hyvin, niin sitten kyllä todennäköisesti leikkausta tuon, vaikka ei ihan hirveää haittaa ole kiimoista ollutkaan.

Poissa Ponku

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 18
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #190 : 22.11.20 - klo:11:18 »
Kaarakaisella taitaa koiralla olla hormonihäiriöitä, valeraskautta epäilisin, vaikka nehän yleensä kyllä tulevat jonku ajan päästä kiimasta, siinä mielessä ei sopis kuvioihin. Itellä pystykorva jolla oli aina valeraskauksia, net ei vain haitanneet paljo tekemisiä, koira oli erittäin riistaverinen, nuorempana koira aina välillä kävi jossain kuusen alla pesän teossa ja sitten matka jatkui, ainoa asia mikä häiritsi valeraskauessa oli masennustila, 10 v leikkautin sitten koiran, olis pitäny tehä se jo aikaisemmin.
Toinen mikä vois selittää on anaalit, onko tutkittu? Itellä oli tuola ve-laikanartulla anaaliongelmat, siltä avarrettiin anaalit ja liike parani, vaikka sais kyllä olla vieläki parempaa, ja perän nuoleminen loppui siihen
Mutta jos koira tosiaan tekee kiimaa monta kuukautta ennen oikeaa kiimaa nii on kyllä aika ongelmainen, häiritsee aika pahasti metsästystä jos sattuu syyskaudelle.
Juhani Herraniemi

Poissa Miikka

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 147
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #191 : 23.11.20 - klo:07:56 »
Alkaa olla hirvet vähissä mein alueelta. Useampi ihan oikeakin hirvikoira ettiny tyhjiä päiviä viime viikkoina. Vaellukselle lähteneet. Eilen löyty tuoreet jälet, johon motittivat. Lähellä isompaa tietä ja rajaa, niin ei moni kehtaa koiraa laskea. Ton meikäläisen laikan siihen laskin. Tuuli kävi mukavasti vasten ja ennen irti laskua alko jo takajaloillaan vetää, mitä ei ainakaan tänä syksynä ole tapahtunut.
Linkun irrottamisen jälkeen meni kuitenkin nätisti jälkeä pitkin muutama satametriä hirvelle, josta suht vauhikkaasti liikkeelle...tietenkin kohti tietä. Onneksi kääntyi vielä tienmyötäseksi, josta poks. Iso sonni menetti perskarvat, eikä ollu passimiehillä ongelmaa ottaa koira kiinni ja ampua lopetus.
Ei ehkä mikään optimaalinen hirvikaato, mutta ihan hyvää luulen tehneen tän syksyn tuskailun päälle. Jos ei muuta, niin kyllä tuolla paikkansa on noissa pienten kuvioitten ja pahojen paikkojen purkamisessa...

Poissa kuarakainen

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 31
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #192 : 23.11.20 - klo:11:18 »
Kaarakaisella taitaa koiralla olla hormonihäiriöitä, valeraskautta epäilisin, vaikka nehän yleensä kyllä tulevat jonku ajan päästä kiimasta, siinä mielessä ei sopis kuvioihin. Itellä pystykorva jolla oli aina valeraskauksia, net ei vain haitanneet paljo tekemisiä, koira oli erittäin riistaverinen, nuorempana koira aina välillä kävi jossain kuusen alla pesän teossa ja sitten matka jatkui, ainoa asia mikä häiritsi valeraskauessa oli masennustila, 10 v leikkautin sitten koiran, olis pitäny tehä se jo aikaisemmin.
Toinen mikä vois selittää on anaalit, onko tutkittu? Itellä oli tuola ve-laikanartulla anaaliongelmat, siltä avarrettiin anaalit ja liike parani, vaikka sais kyllä olla vieläki parempaa, ja perän nuoleminen loppui siihen
Mutta jos koira tosiaan tekee kiimaa monta kuukautta ennen oikeaa kiimaa nii on kyllä aika ongelmainen, häiritsee aika pahasti metsästystä jos sattuu syyskaudelle.
Niin onko se valeraskaus vai hormonihäiriö vai miksikä sitä sanoo, mutta hormonipuolella se ongelma joka tapauksessa on. Oon kuullu että valeraskaus vois tulla ennen kiimaakin. Anaalit on tutkittu tänä syksynä ja myös viime syksynä, eikä siellä ole mitään ongelmia ilmennyt. Persauksiaanhan tuo koira ei ole missään vaiheessa merkittävästi nuoleskellutkaan, paitsi tietysti nyt juoksujen aikaan. Ja nokkahan tuolla kyllä pelaa, kun vain nostaisi sen sieltä lumihärmästä ylös joskus. Väsyminen, haun hitaus ja semmonen itseluottamuksen puute tuosta on nyt välittynyt. Alkukaudesta taas oli selvästi ylikierroksia. Viime keväänä heti ensimmäisen pennutuksen jälkeenhän koira oli niinkuin ensimmäisinä syksyinä. Oli ilo katella sitä liikettä ja semmosia puolen kilsan seuraamisia ja uusintahaukkuja ku koira hiukan karkasi kevään viimeisillä hangilla. ;D

Hyvin poikkeuksellinen tuo juoksukuvio nyt tuntuu olevan, mutta toisaalta yksilöitähän ne on koiratkin. Lähes päivälleen samaan tapaan näkyy etenevän nyt nämä kuin edelliset juoksut.
Pitää katella jatkossa, minkälaisia juoksuja tekee ja ottaako se 2 viikkoa vai 2 kuukautta, mutta jos on jälkimmäinen ja näin syyskaudella, niin melko varmaan leikkautan ennemin kuin myöhemmmin. Vaan se on sen ajan murhe.

Poissa Pate

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 169
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #193 : 23.11.20 - klo:14:57 »
Alkaa olla hirvet vähissä mein alueelta. Useampi ihan oikeakin hirvikoira ettiny tyhjiä päiviä viime viikkoina. Vaellukselle lähteneet. Eilen löyty tuoreet jälet, johon motittivat. Lähellä isompaa tietä ja rajaa, niin ei moni kehtaa koiraa laskea. Ton meikäläisen laikan siihen laskin. Tuuli kävi mukavasti vasten ja ennen irti laskua alko jo takajaloillaan vetää, mitä ei ainakaan tänä syksynä ole tapahtunut.
Linkun irrottamisen jälkeen meni kuitenkin nätisti jälkeä pitkin muutama satametriä hirvelle, josta suht vauhikkaasti liikkeelle...tietenkin kohti tietä. Onneksi kääntyi vielä tienmyötäseksi, josta poks. Iso sonni menetti perskarvat, eikä ollu passimiehillä ongelmaa ottaa koira kiinni ja ampua lopetus.
Ei ehkä mikään optimaalinen hirvikaato, mutta ihan hyvää luulen tehneen tän syksyn tuskailun päälle. Jos ei muuta, niin kyllä tuolla paikkansa on noissa pienten kuvioitten ja pahojen paikkojen purkamisessa...

Verta pankkiin vain keinolla millä hyvänsä, niin sieltä se vietti alkaa nousemaan. Nyt ei enää sinulla kannata tyylipisteitä miettiä.

Poissa kuarakainen

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 31
Vs: 2016-2017 syntyneiden touhuiluja..
« Vastaus #194 : 23.11.20 - klo:17:07 »
Ei ehkä mikään optimaalinen hirvikaato, mutta ihan hyvää luulen tehneen tän syksyn tuskailun päälle. Jos ei muuta, niin kyllä tuolla paikkansa on noissa pienten kuvioitten ja pahojen paikkojen purkamisessa...

Eikös tuo tuommosen syksyn päälle oo ihan käypänen työvoitto? Mitä kirjotuksista käsittäny, niin melko vahvasti on meinannu vastustaa...