Mökkireissulta palatessani päätin poiketa katselemassa hirviä eräällä metsäautotiellä, jossa olin ennen käyttänyt aikaisempaa laikaani, Rikua, haukkukokeessa. Nyt mukanani oli Rikun kuuden kuukauden ikäinen pentu Juri. Ajelin noin 10 km tietä, eikä hirvistä näkynyt edes tuoreita jälkiä. Pätin palata takaisin. Paluumatkalla törmäsin aivan tuoreisiin jälkiin, jotka erottuivat tiellä jo kauas. Ajattelin, että onpa ihmeen selvät jäljet ja varmasti tuoreet. Ajoin läheiselle levikkeelle ja löysäsin Jurin irti. Innokkaana Juri lähti tutkimaan jälkiä. Kuono maassa se nuuhki jälkiä ja itsekin tulin paikalle. Silloin huomasin, että jälkien tekijä ei ollutkaan hirvi, vaan iso karhu. Karhu oli kastellut tassunsa tienojassa ja märin tassuin mennyt tien yli. Siksi jäljet näkyivät hyvin. Samassa Juri aloitti innokkaan ja raivokkaan haukun tiellä, juoksi jälkiä pitkin metsään, sinne suuntaa mistä karhu oli tullut ja jatkoi haukkumista. Jurin palattua tielle otin sen kiinni ja menimme autolle. Ajattelin, etteipä tuota tiedä kuinka lähellä karhu on, kun jäljet olivat aivan tuoreet.
Soiti havainnostani Makelle, jolla oli samasta pentueesta laikanarttu Katjuska. Make innostui jäljistä niin paljon, että lähti Katjuskan kanssa katsomaan jälkiä. Puolen tunnin sisällä hän olikin jo paikalla. Päätimme tehdä hieman uhkarohkean tempun, eli laskimme molemmat pennut irti. Koirat lähtivät innolla seuraamaan jälkiä. Menimme perässä noin 700 metriä, jolloin pennut olivat autolta jo kahden kilometrin päässä. Samassa aloitti Juri haukun. Haukkua kesti reilu viisi minuuttia ja pennut sahasivat edestakaisin suonrämiän saarekkeessa. Seurasimme jännittyneenä, mitenkähän tämä leikki päättyy.
Pennut lähtivät tulemaan autoa kohti, kaartaen ympyrän muotoista lenkkiä. Ne eivät tulleet omia jälkiä, kuten tavallisesti. Odottelimme melko aavalla kankaalla ja edessämme aukeni pienehkö suo. Siinä odotellessamme yht`äkkiä huomasimme suolla verkkaisesti tallustavan suuren karhun. Make sai kontiosta ikuistettua pätkän myös videolle. Olipa se todella hieno kokemus ja näky! Ensimmäisen kerran karhuhavainto luonnossa.
Nyt selvisi myös se, miksi pennut eivät tulleet poissa omia jälkiä. Ne olivat karhun jäljillä. Lähdimme hiljaa perääntymään autolle ja samalla seurasimme koiriemme menoa metsässä. Pennut tulivat jälkiä pitkin suolle, johon lopettivat seuraamisen. Karhun perässä ne olivat kulkeneet yhteensä lähes neljä kilometriä. Sen jälkeen koirat lähtivät omia jälkiä palaamaan takaisin autolle.
Uhkarohkea pentujen löysääminen karhulle kannatti. Jurille ja Katjuskalle tuli hyvä kokemus suurriistasta ja samalla ne osoittivat myös pekämättömyytensä karhua kohtaan. Pentujen emä, Kaatopaukun Ruskin, on tunnetusti hyvä karhunhakkuja ja myös hyvä hirvikoira. Pentujen isä Porrasnoron Riku kuului rotunsa parhaimistoon. Karhun haukkumisesta Rikulla ei ollut täysin varmaa näyttöä, mutta yksi vahva epäily karhun haukkumisestakin on. Mielenkiinnolla odotan miten Juri ja Katjuska kehittyvät suurriistakoirina. Lähtökohdat näyttävät lupaavilta.
Aihe: Laikapennut karhun perässä (Luettu 2382 kertaa)