Suomen Laikajärjestö ry - keskustelufoorumi
Yleiset porinat => Metsästyskeskustelut => Aiheen aloitti: Laikapoika - 24.03.12 - klo:10:00
-
Nyt on täällä etelälapissa hyvät kelit pyytää supikoiria, kelien lämmettyä nämä lähtevät talviuniltaan hangen päälle kulkemaan.
Vaikka lunta on lähes metriä, kantaa kovettunut lumi senverran että menevät useita kilometrejä lumessa.
Eilen oli yksi saaliiksi saatu supikoira tappanut kiepistä teeren ja menny sitten kuusen alle jatkamaan unia.
Tänään lähettiin aamulla hiihtelemään jälille, parin kilometrin jälkeen supikoira löytyi kallion alta johon saatiin ammuttua.
Toinen löytyi samoilta seuduilta, oli kuusen alla jatkamassa kesken jääneitä unia.
Hyvin on levinneet tännekkin nämä tihulaiset.
-
Tämmöne kymysys.. Mites se laika reagoi supikoiraan? itellä on eka laika ja ollu nyt 1,5 vuotta (4 v neiti) mulla, ja ei olla viel sen kans supikoiria tavattu.
-
Jos tavoittaa maan päällä niin tappaa saman tien. :oKiven koloon haukkuu jos ei saa kaivettua ulos.Meidän laika löysi syksyllä Mäyräkoiralleemme usean supin joka pääsi ainoastaan.
-
Meilläkin Isak kun löytää supin jälet se etitään ja tapetaan heti jos on semmosessa paikassa et pääsee käsiksi. Maks 1.2 vuotta on kanssa heti kiinni kun pääsee.
-
Minun jää haukkumaan supia. On saanut pienen pureman ja sillä oppi ettei kannata käydä päälle. Koira 3v.
-
(https://lh4.googleusercontent.com/-1xPCtpdWLvY/T3Kc9CuBlKI/AAAAAAAAADE/xF_yxoAoBg8/s640/IMG_0036.JPG)
Omat sesset tappaa supikoirat mennen tullen. Vaikken varsinaisesti pienriistaa pyydä niin tämä on hyödyllistä riistanhoitoa ja onpahan koirilla tekemistä kun muu pyynti loppuu. Tämä toiminta ei haittaa muuta metsästystä millään lailla koska tappavat heti eivätkä jää haukkumaan.
-
Kyllä meilläkin vanha rouva Pinja takuuvarmasti löytää supin. Onpa käynyt niinkin, että kun hirviä ei muutaman tunnin etsinnän jälkeen löydy, niin mennään sitten tappamaan supi tai mäyrä! Nuoremmat neidot eivät vielä ole tätä älynneet.
-
Olisi mielenkiintoista tietää kuinkahan moni noista "heti" tapetuista supeista jatkaa matkaa kun isäntä ja
koira ovat poistuneet paikalta. Itse aina varmistan asian voitelemalla supin siihen malliin vaikka oksanpätkällä ettei varmaan jää henkiin. Koirat jotka omatoimisesti tappavat supeja niistä isännälle tiedottamatta menevät varmasti vipuun monesti otuksen tekeydyttyä kuolleeksi. Pidän parempana koiraa mikä haukkuen ilmoittaa supista ja käy kiinni vasta isännän tullessa paikalle. Tämä ei varmaan ole toivottava ominaisuus silloin jos koiraa käytetään kokeissa mutta jos ihan vaan pelkästään pienpetoja tykkää
jahdata.
-
Islu Petja tappaa ohimennen pinnalla olevat. Emme niitä varsinaisesti metsästä, mutta hirvihommissa olen asian huomannut. Joskus olen marahduksen ehtinyt kuulla.
-
Meidän Tahvon jäljiltä kaikki maan päältä tavoitetut supit ovat olleet paikalle saapuessani, joko niskat poikki tai pää tohjona.Mäyrää retuutti sen verran ,että siltä meni selkäranka poikki.Eivät ole siis olleet ns.valekuolleita.Niihinkin olen joskus törmännut muiden koirien kautta,en Laikani.Ahmaa se haukkui puuhun.
-
Kyllä Isakin jäliltä supi on purtu luut kappaleeksi ettei ne mihinkään lähde enää. Odottaa raadolla sen verran et kerkiän paikalle saaliin hakemaan talteen.
-
Taitaa tolla Isakilla olla sama isä kun Tahvolla.
-
Haaskalla haaskaa ;)...
kts. liite
-
Suojarannan Severi on isänä
-
Nyt sain minäki kokea että pitkästi se juoksee yksinäinen supi. Jo viikko sitten maanantaina sain supiparin Puolangalla kaatuneen puun alle ja seuraavana päivänä käytiin maanomistajan kanssa hakemassa pois. Nämä oli liikkuneet tyypillisesti vain muutaman kilometrin edellisenä yönä ja sinä viimeisenä eivät ollenkaan kun oli kolmannella kymmenellä pakkasluvut.
Nyt perjantai iltana sitten löysin ylikiimingistä yksinäisen supin tuoreet jäljet. Lauantai aamuna painuimme serkkupojan kanssa perään puoli kuudelta, hiihtokeli oli tosi hyvä. Päätimme että niin pitkään kuin pysytään kunnan rajojen sisällä kesken ei jätetä. 14,7 kilometriä oli mennyt linnuntietä (siis suoraviivainen etäisyys jälkien ensimmäisestä havaintopaikasta viimeiseen havaintopaikkaan) ja juuri 300 metriä ennen kuin pakollinen luovutus olisi tullut eteen löytyi iso ja hyvä kuntoinen uros supi kuusen alta. Tosin ei ollut mennyt ilmeisesti ihan tätä koko matkaa yhden yön aikana, koska puolentoista yön jäljet näkyivät tuoreina.
-
Kuolleiltahan nuo yleensä näyttää mutta olen varmisatanut asian. Tänä keväänä varmistuksen tarpeellisuus sai vahvistuksen. Tara haukkuu yleensä niin kauan että tulen paikalle niin nytkin, laskin Ressin harjoittelemaan ja kateus iski Taraan kovasti se alkoi retuuttaa supia ja lopuksi ottaa kurkusta puritusotteen pitäen aloillaan sitten sylkäisee tomerasti saaliin sammalille lähtien polleana matkoihinsa. Kuinka ollakaan supi lähtee jolkottamaan ennenkuin ehdin sitä varmistamaan, kiljun koirille että työmaalta ei lähdetä kesken pois. Kyllä on Taralla epäuskoinen ilme ja nyt saatellaan supi kiven koloon josta se kaivetaan kimpassa ja hoidetaan homma loppuun. :P aika iso uros oli vaan empä olis uskonu sen retuutuksen jälkeen kävelevän vaan hyvä näyttelijä on.
-
Ukkelilla ja koiralla oli kanssa tuossa joulun jälkeen ihmettelemistä supikoiran kestävyyden suhteen. Koira haukkui supia ja isännän tullessa paikalle otti koira supin niskasta kiinni ja ravisti "hengiltä". Oli kuulemma rusahduskin niskoista kuulunut. No supi kainaloon ja noin 1km kävelyä autolle. Supi autossa muovipussiin ja pussi solmittu kiinni. Siirtymää autolla kotvasen matkaa ja koiran kanssa uudestaan metsään. Koska supi haisi niin pahalle muovipussissakin, oli isäntä nostanut pussin autosta pihalle renkaan viereen. Mettälenkiltä palattuaan oli vain pussista riekaleet jälellä ja supikoiran jäljet lumessa autolta poispäin. Täytyy sanoa, että siinä kyllä supikoira ansaisti pitää henkensä, kun noin hyvin osas vedättää :D
-
Jovain, saatiin mekin pikkupoiken kanssa pari supee nahotettua, kun olivat tulleet kuusen oksien alle päivämakuulle.
Itäpoijilla ikää vuodenverran ja eka supikohtaaminen sujui aika mallikkaasti, parin sekunnin tuijotuksen
jälkeen suoraan päähän kiinni ja toinen sivusta perisiisiin kiinni.
Retuuttiva supee melko rajusti, mutta kyllä sitä joutu viälä haulikolla kopasee, kun koitin tikulla silmään niin laito silmän kiinni ja aukas uudestaan, et henki siinä vielä tallella.
Toisen supin ammuin pakojuoksuun kun poijat oli saman elukan kimpussa.
Ompahan pari pesärosvoo vähemmän alueella.
T. harri
-
Uusia suksia kokeilemassa ja pusikoita kierrellessä poijat löysi pari supee juurakko komun alta ja loppu olikin historiaa.
T. harri